Mitä on pakko tehdä assemblerilla

Vaikka C-kieli itsessään ei osaa rautajuttuja niin työkaluissa on kyllä valmiina konstit tuohon. Assembleria käytetään lähinnä jossain todella pienissä mikrokontrollereissa tai sitten sillä loitsutaan jotain suorituskykykriittisiä sisimpiä silmukoita jossain videokodekeissa, musiikkisoftissa ja vastaavissa paikoissa. Assembler on myös tuttua luonnollisesti kääntäjien tekijöille, että saadaan generoitua sitä koodia korkeamman tason kielestä.

Itse en pidä assembleria nykyisin useimmissa tapauksissa järkevänä muuten kuin sivistävänä asiana, että ymmärtää millaista koodia kääntäjät tekee. Arkkitehtuurien määrä vaan kasvaa eikä assembler ole portattavaa joten se on käytännössä häviö.

Lyhyesti sanottuna. Jos teet jotain tavallista sovellusta sen usein pystyy tekemään ilman mitään tietoja hardwaresta tai käytettävästä prosessorista. Konekieltä tarvitsee käyttää ainoastaan itse kääntäjän ja käyttöjärjestelmän ohjelmoinnissa. Sielläkin vain tietyissä yksittäisissä osissa kuten laiteajureissa ja prosessorin omien prosessi- ja muistitaulujen ylläpidossa.

DOS oiva paikka testailla yksinkertaisia 16-bittisiä ohjelmia, koska kyseinen käyttöjärjestelmä on täysin suojaamaton ja sitä voi kokeilla helposti DOS-BOX emulaattorilla. Jos kuitenkin haluat tehdä esim. levyohjainta suoraan käpisteleviä ohjelmia, tee sitä varten ihan oma testikoneesi, koska siinä hommassa sähläys tarkoittaa yleensä kiintolevyn alustusta uudelleen.