Mats Nylund (SFP): Medieavgiften en trygghet för Svenska Yle
RKP ehdotti viime viikolla, että se mediamaksu jonka me kaikki maksamme ensi vuodesta alkaen korotettaisiin 175 eurosta 200 euroon. Se turvaisi public servicen ja Svenska Ylen toiminnan. Nylund ottaa myöskin kantaa hätäkeskuksiin, monet tekijät puhuvat Vaasan puolesta ennen Jyväskylää.
Käsitteet tasapuolisin ehdoin ja perustein pannaan koitokselle erityisesti kun on leikkauksista ja uudelleen organisoinnista kysymys julkisessa palvelussa ja sen seurauksista ruotsinkieliseen palveluun. Viimeisten kahden vuoden kokemukset muistissa ei voida tarpeeksi painottaa, että ruotsi, perustuslain mukaan on toinen kahdesta kansalliskielestä Suomessa. Lakisääteisesti ei ruotsi siten ole vähemmistökieli, vaikka ruotsinkieliseksi rekisteröityneitä on ainoastaan 5,5 prosenttia väestöstä. Se tuli selvästi esille Folktingetin ja Kultuurfondetin seminaarissa jonka teema viime keskiviikkona oli, kansalliskieli ja vähemmistökieli.
Perustuslain mukaan pitää julkisen tahon huolehtia maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista tarpeista samoin perustein. Mitkä ovat sitten esimerkiksi nämä kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset tarpeet? Kulttuurillisia tarpeita voivat esimerkiksi olla ruotsinkieliset uutislähetykset, urheilu-, kulttuuri-, ajankohtais-, elämäntyyli- ja lastenohjelmat ja tässä tulee Yleisradion public service mukaan. Ruotsinkielisille Suomessa on erittäin tärkeä kulttuurillinen tarve, että Ylen:n ruotsinkielinen ohjelmatoiminta pidetään samalla tasolla kuin tänään. Ylen:n ruotsinkielinen toiminta antaa lisäarvoa koko Yleisradion toiminnalle ja toimii monella suomenkielisellä taholla ainoana lenkkinä ruotsinkieliseen kulttuuriin Suomessa.
Se parlamentaarinen työryhmä jonka tehtävänä on selvittää Yleisradion rahoitus sekä käsite "yleishyödyllinen toiminta", on korvannut käsitteen "täyskattavan" ohjelmatarjonnan velvoitteella ylläpitää "monipuolista ja kattavaa" televisio- ja radio-ohjelmatarjontaa kaikille samoin ehdoin. Palveluita pitää tarjota valtakunnallisesti ja alueellisesti julkisissa tiedotusverkostoissa ja rahoittaakseen toiminta on päätetty ottaa käyttöön uusi mediamaksu, joka on laajentanut maksupohjaa aikaisemmasta maksusta. Mediamaksu antaa suuremmat mahdollisuudet ennakoida Yleisradion taloudellista tilannetta ja mahdollistaa palvelutason säilyttämisen. Ylen lisäksi ohjelmatarjontaa ruotsiksi on Suomessa marginaalisesti ja sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että ruotsinkielinen ohjelmatarjonta ja sitä ympäröivä toiminta taataan.
On tärkeätä myöskin taata alueelliset lähetykset molemmilla kansalliskielillä, alueesta riippumatta. Alueelliset lähetykset tarttuvat alueellisiin kysymyksiin, tilanteisiin ja uutisiin jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan jäsenille kullakin alueella.
Perustuslaki määrää myöskin tietyt perimmäiset periaatteet kun on kysymys kansalliskielistä ja niiden käytöstä. Todellinen oikeus käyttää äidinkieltään tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa, sekä saada palvelua sillä kielellä, turvataan muulla lainsäädännöllä kuten kielilailla. Tulevan ehdotuksen mukaan tullaan hätäkeskusalueitten määrää vähentämään vuoteen 2015 mennessä 15:sta, 6:een: Uudenmaan-, Pohjois-Suomen ja Lapin-, Pohjanmaan ja Keski-Suomen-, Pirkanmaan ja Satakunnan-, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueiksi. Hallituksen iltakoulun linjanvedon mukaan 13. tammikuuta tulee palvelu turvata molemmilla kansalliskielillä. Saman linjanvedon mukaan ei uusia tiloja tulla rakentamaan "uusille" keskuksille. Ministeri Holmlund tulee myöhemmin päättämään mitkä paikkakunnat tulevat isännöimään keskuksia. Voidakseen taata toimiva kaksikielinen palvelu ovat luonnollisesti Vaasa ja Turku erittäin sopivia sijoituspaikkoja ja ne vahvat kannanotot huomioonottaen ruotsinkielisen palvelun puolesta jo valmisteluvaiheessa ovat ne myöskin luonnollisia valintoja.
Saada puhua äidinkieltään, riippumatta ruotsia tai suomea ja tulla palvelluksi äidinkielellään on erityisen tärkeätä ja yhteiskunnallinen oikeus Suomessa. Folktingetin ja Kulturfondetin Kristian Myntiltä tilaama selvitys, Kansalliskieli ja vähemmistökieli suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten valossa, joka esiteltiin järjestäjien organisoimassa seminaarissa Kansallismuseossa keskiviikkona, on erittäin mielenkiintoista luettavaa niiden uudistusten valossa joita valtio on toteuttanut ja toteuttaa juuri nyt.
Mats Nylund, kansanedustaja, Pedersöre
http://svenska.yle.fi/nyheter/regionartikel.php?id=4481
RKP ehdotti viime viikolla, että se mediamaksu jonka me kaikki maksamme ensi vuodesta alkaen korotettaisiin 175 eurosta 200 euroon. Se turvaisi public servicen ja Svenska Ylen toiminnan. Nylund ottaa myöskin kantaa hätäkeskuksiin, monet tekijät puhuvat Vaasan puolesta ennen Jyväskylää.
Käsitteet tasapuolisin ehdoin ja perustein pannaan koitokselle erityisesti kun on leikkauksista ja uudelleen organisoinnista kysymys julkisessa palvelussa ja sen seurauksista ruotsinkieliseen palveluun. Viimeisten kahden vuoden kokemukset muistissa ei voida tarpeeksi painottaa, että ruotsi, perustuslain mukaan on toinen kahdesta kansalliskielestä Suomessa. Lakisääteisesti ei ruotsi siten ole vähemmistökieli, vaikka ruotsinkieliseksi rekisteröityneitä on ainoastaan 5,5 prosenttia väestöstä. Se tuli selvästi esille Folktingetin ja Kultuurfondetin seminaarissa jonka teema viime keskiviikkona oli, kansalliskieli ja vähemmistökieli.
Perustuslain mukaan pitää julkisen tahon huolehtia maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista tarpeista samoin perustein. Mitkä ovat sitten esimerkiksi nämä kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset tarpeet? Kulttuurillisia tarpeita voivat esimerkiksi olla ruotsinkieliset uutislähetykset, urheilu-, kulttuuri-, ajankohtais-, elämäntyyli- ja lastenohjelmat ja tässä tulee Yleisradion public service mukaan. Ruotsinkielisille Suomessa on erittäin tärkeä kulttuurillinen tarve, että Ylen:n ruotsinkielinen ohjelmatoiminta pidetään samalla tasolla kuin tänään. Ylen:n ruotsinkielinen toiminta antaa lisäarvoa koko Yleisradion toiminnalle ja toimii monella suomenkielisellä taholla ainoana lenkkinä ruotsinkieliseen kulttuuriin Suomessa.
Se parlamentaarinen työryhmä jonka tehtävänä on selvittää Yleisradion rahoitus sekä käsite "yleishyödyllinen toiminta", on korvannut käsitteen "täyskattavan" ohjelmatarjonnan velvoitteella ylläpitää "monipuolista ja kattavaa" televisio- ja radio-ohjelmatarjontaa kaikille samoin ehdoin. Palveluita pitää tarjota valtakunnallisesti ja alueellisesti julkisissa tiedotusverkostoissa ja rahoittaakseen toiminta on päätetty ottaa käyttöön uusi mediamaksu, joka on laajentanut maksupohjaa aikaisemmasta maksusta. Mediamaksu antaa suuremmat mahdollisuudet ennakoida Yleisradion taloudellista tilannetta ja mahdollistaa palvelutason säilyttämisen. Ylen lisäksi ohjelmatarjontaa ruotsiksi on Suomessa marginaalisesti ja sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että ruotsinkielinen ohjelmatarjonta ja sitä ympäröivä toiminta taataan.
On tärkeätä myöskin taata alueelliset lähetykset molemmilla kansalliskielillä, alueesta riippumatta. Alueelliset lähetykset tarttuvat alueellisiin kysymyksiin, tilanteisiin ja uutisiin jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan jäsenille kullakin alueella.
Perustuslaki määrää myöskin tietyt perimmäiset periaatteet kun on kysymys kansalliskielistä ja niiden käytöstä. Todellinen oikeus käyttää äidinkieltään tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa, sekä saada palvelua sillä kielellä, turvataan muulla lainsäädännöllä kuten kielilailla. Tulevan ehdotuksen mukaan tullaan hätäkeskusalueitten määrää vähentämään vuoteen 2015 mennessä 15:sta, 6:een: Uudenmaan-, Pohjois-Suomen ja Lapin-, Pohjanmaan ja Keski-Suomen-, Pirkanmaan ja Satakunnan-, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueiksi. Hallituksen iltakoulun linjanvedon mukaan 13. tammikuuta tulee palvelu turvata molemmilla kansalliskielillä. Saman linjanvedon mukaan ei uusia tiloja tulla rakentamaan "uusille" keskuksille. Ministeri Holmlund tulee myöhemmin päättämään mitkä paikkakunnat tulevat isännöimään keskuksia. Voidakseen taata toimiva kaksikielinen palvelu ovat luonnollisesti Vaasa ja Turku erittäin sopivia sijoituspaikkoja ja ne vahvat kannanotot huomioonottaen ruotsinkielisen palvelun puolesta jo valmisteluvaiheessa ovat ne myöskin luonnollisia valintoja.
Saada puhua äidinkieltään, riippumatta ruotsia tai suomea ja tulla palvelluksi äidinkielellään on erityisen tärkeätä ja yhteiskunnallinen oikeus Suomessa. Folktingetin ja Kulturfondetin Kristian Myntiltä tilaama selvitys, Kansalliskieli ja vähemmistökieli suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten valossa, joka esiteltiin järjestäjien organisoimassa seminaarissa Kansallismuseossa keskiviikkona, on erittäin mielenkiintoista luettavaa niiden uudistusten valossa joita valtio on toteuttanut ja toteuttaa juuri nyt.
Mats Nylund, kansanedustaja, Pedersöre
http://svenska.yle.fi/nyheter/regionartikel.php?id=4481
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei e ole hullu, joka pyytää
vaan se joka antaa.
kaikki pyydetyn antaa!
Suomalainen mietelause: "Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se joka antaa. "
Aivan. Ja sellaisella perustuslailla, joka toimii kansakunnan valtaenemmistöä vastaan, voidaan aivan huoletta pyyhkiä persettä!
Sinänsä tietysti on erityisen ikävää, että maassa on sellainen perustuslaki, jolla voidaan pyyhkiä persettä. Poliitikkojen tulisi ajatella asiaa lajemmalta kantilta kuin vain rkp:n etujen (ja sitä kautta oman vaalirahoituksensa) valossa. Kaiken huippu on se, että perustuslakivaliokunta yleensä on, kuten tälläkin hetkellä, täysin ruotsalaisten johdossa ja talutusnuorassa.
"Se parlamentaarinen työryhmä jonka tehtävänä on selvittää Yleisradion rahoitus sekä käsite "yleishyödyllinen toiminta", on korvannut käsitteen "täyskattavan" ohjelmatarjonnan velvoitteella ylläpitää "monipuolista ja kattavaa" televisio- ja radio-ohjelmatarjontaa kaikille samoin ehdoin."
- Ylläpitää monipuolista ja kattavaa televisio- ja radio-ohjelmatoimintaa "KAIKILLE SAMOIN EHDOIN".
Kaikille samoin ehdoin sisältää jo maahanmuuttajatkin ja sitä työryhmä ei varmaankaan ole tarkoittanut.
"On tärkeätä myöskin taata alueelliset lähetykset molemmilla kansalliskielillä, alueesta riippumatta. Alueelliset lähetykset tarttuvat alueellisiin kysymyksiin, tilanteisiin ja uutisiin jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan jäsenille kullakin alueella."
- Mats Nylund ei taida ajatella oikein kuinka suurista summista on kysymys, kun kirjoittaa "ALUEESTA RIIPPUMATTA.
"On tärkeätä myöskin taata alueelliset lähetykset molemmilla kansalliskielillä, alueesta riippumatta."
Huomattavasti tärkeämpää -- etten sanoisi jopa äärettömän suurimerkityksellistä -- olisi kuitenkin panostaa lisää suomen kielen opetukseen koko maassa, alueesta riippumatta, jotta kaikkein asennevammaisimmatkin ruotsalaiset vähitellen alkaisivat kotoutua Suomeen ja suomeen.