EU;n määräykset purevat:
Jäsenvaltioiden on varmistettava direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti
suoritettavan veden tilan seurannan perusteella, että liitteen I osassa A ja B
lueteltujen aineiden pitoisuudet sedimentissä ja eliöstössä eivät nouse.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat heksaklooribentseenin,
heksaklooributadieenin ja elohopean pitoisuudet eivät ylity kalojen, nilviäisten,äyriäisten ja muiden eliöiden kudoksissa (märkäpainossa):
a) 10 μg/kg heksaklooribentseenin osalta,
b) 55 μg/kg heksaklooributadieenin osalta,
c) 20 μg/kg for metyylielohopean osalta.
Tämä on jo voimassa. Ennen oli hauelle 1 mg/kg ja muulle kalalle 0,5 mg/kg ei saanut syödä. Nyt syömiskelvotonta on jo 20 mikrogrammaa/Kg. Mitä sitten? se on 20/1000 mg/kg, eli 0,02 mg/kg:
Herää kysymys, voiko kalaa enää syödä ollenkaan ? EI AINAKAAN KOKEMÄENJOEN KALAA !
Jotta voitaisiin seurata sitä, että ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen aineiden
ympäristönlaatunormeja noudatetaan, jäsenvaltioiden on joko otettava käyttöön
vesien osalta tiukempi normi, jolla korvataan liitteen I osassa A mainittu normi, tai
asetettava lisänormi eliöstöä varten.
4. Komissio tarkastelee teknistä ja tieteellistä edistystä, mukaan luettuina direktiivin
2000/60/EY 16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien
päätelmät, ja ehdottaa tarvittaessa tämän direktiivin liitteen I osassa A ja B
säädettyjen ympäristönlaatunormien tarkistamista.
Jäsenvaltioiden on varmistettava direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti
suoritettavan veden tilan seurannan perusteella, että liitteen I osassa A ja B
lueteltujen aineiden pitoisuudet sedimentissä ja eliöstössä eivät nouse.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat heksaklooribentseenin,
heksaklooributadieenin ja elohopean pitoisuudet eivät ylity kalojen, nilviäisten,äyriäisten ja muiden eliöiden kudoksissa (märkäpainossa):
a) 10 μg/kg heksaklooribentseenin osalta,
b) 55 μg/kg heksaklooributadieenin osalta,
c) 20 μg/kg for metyylielohopean osalta.
Tämä on jo voimassa. Ennen oli hauelle 1 mg/kg ja muulle kalalle 0,5 mg/kg ei saanut syödä. Nyt syömiskelvotonta on jo 20 mikrogrammaa/Kg. Mitä sitten? se on 20/1000 mg/kg, eli 0,02 mg/kg:
Herää kysymys, voiko kalaa enää syödä ollenkaan ? EI AINAKAAN KOKEMÄENJOEN KALAA !
Jotta voitaisiin seurata sitä, että ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen aineiden
ympäristönlaatunormeja noudatetaan, jäsenvaltioiden on joko otettava käyttöön
vesien osalta tiukempi normi, jolla korvataan liitteen I osassa A mainittu normi, tai
asetettava lisänormi eliöstöä varten.
4. Komissio tarkastelee teknistä ja tieteellistä edistystä, mukaan luettuina direktiivin
2000/60/EY 16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien
päätelmät, ja ehdottaa tarvittaessa tämän direktiivin liitteen I osassa A ja B
säädettyjen ympäristönlaatunormien tarkistamista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaupunginhallitus on päättänyt kantaa "täyden poliittisen" vastuun Airiston kalojen tinapitoisuuksista!
ensiksi se, että paljonko kalaa keskivertokuluttaja viikossa syö. Nyt kun näytetään suuria lukuja niin todellisuus lienee se, että kalaa pitäisi pistää poskeen "roppakaupalla" vuosikymmenien ajan jolloin niissä olevat myrkyt saattaisivat aiheuttaa suuren terveysriskin. Ja onhan todistettu sekin, että kalaa (rasvaista) pitäisi syödä noin pari kertaa viikossa joka olisi hyvä niiden sisältämien hyvien rasvahappojen takia.
Eri järvistä nostettujen kalojen sisältämissä myrkky- ynnä muissa jäämämäärissä on huomattavia eroja. Kannattanee valita eri vesistöistä peräisin olevia, joko villejä tai viljeltyjä kaloja? Välillä lienee hyvä syödä vaikkapa norjalaistakin kalaa?
Entä Turun tuleva ns. pohjavesi? Sekin sisältänee samoja myrkkyjä kuin Kokemäenjoen vesi. Osa myrkyistä saattaa, ainakin aluksi, suodattua Virttaan kankaaseen. Ilmeisesti osa myrkyistä läpäisee kokonaan soraseulan. Montako lasillista viikosa tekopohjavettä saa juoda? Onko koeimeytysten tuloksena saatavan veden myrkkypitoisuuksista puolueettomasti tutkittua tietoa julkaistu? Ovatko pitoisuudet muuttuneet koeimeytyksen kestäessä samassa näytteenottopisteessä?
Kyllä mä vaan syön kalaa, vaikka joka kala tutkittaisi erikseen. Monessa perheessä, joissa syödään esimerkiksi silakkaa niin aletaan puhumaan 1-2 krt/kk:ssä silakan syömisestä Itämeren ongelmien vuoksi ja vaikka nämä Itämeren ongelmat tiedostetaan, niin eräät isännät söisivät silakkaa vaikka kerran viikossa, mutta kun emäntä hysterisoi niiden lapsien vuoksi, ettei voi tehdä ukollensa (tai ukko tehdä itselleen) silakkapihvejä.
Silakkaa kyllä riittää, mutta niiden syöjiä ei ole? Kyllä ne sitten jonnekin Romaniaan tai Viroon aina kelpaavat!! Sitäkö toivomme?
Lohet on minusta jo niitä "sisävesikaloja", joista ei pahemmin vaaraa ole. Totta kai terveysriskeja ja -vaaraa on heti kun kyttää joitakin taulukoita. Kyllä mä vaan Norjan lohen graavaan aika useastikin ruokapöytään. Mielestäni paljon paremmissa vesissä on kyseinen lohi uinut kuin tämä suomalainen rautu eli "kirjolohi", joka lohikala ei joidenkaan mielestä edes ole.