Mantilan tempaus osoittaa, että Kokkola kuuluu Pohjanmaahan kirjoittaa Vasabladetin Peter Ehrström.
Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.
Mieluummin englantia kuin ruotsia Mantilan mukaan. Mutta pluspuolella hän haluaa, että Kokkola pysyy Pohjanmaalla.
Vaihtakaa ruotsi englantiin, sitä mieltä on Markku Mantila, aikaisempi Pohjalaisen päätoimittaja, nykyään Kalevan päätoimittaja Oulussa. Mantila toteaa, että olisi hyödyllisempää suomalaiselle osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa ja arabiaa kuin ruotsia (Kaleva 24.1).
Me olemme kuulleet sen aikaisemmin. Se vastakkainasettelu johon Mantila viittaa, osata ruotsia ja osata muita kieliä. Ihan kuin aivoissa olisi tilaa vain määrätylle määrälle kieliä.
Todellisuus on täysin toisenlainen, se joka osaa useita kieliä oppii myöskin helpommin vieläkin useampia kieliä.
Kristillisdemokraattien ruotsinkielinen järjestö varoittaa puolestaan tuoreessa julkilausumassa, "aivan liian monessa yhteydessä annetaan kuva, että Suomi on kaksikielinen maa jossa suomi ja englanti ovat virallisia kieliä". Ja painottaa, että Suomen pitäisi paremmin markkinoida itseään pohjoismaana (FNB 25.1)
Samalla kun Mantila katsoo, että kielikeskustelu pyörii liian paljon ruotsin ympärillä hän painottaa, että englanti on jo kauan ollut maailman uusi lingua franca.
"2010-luvulla täytyy vihdoinkin voida kyseenalaistaa niin sanottu "pakkoruotsi" ilman, että syytettäisiin astumasta kielivähemmistön oikeuksien päälle. On kysymys tulevaisuudesta, joka on muodostettava koko kansalle, josta enemmistö sattuu olemaan suomenkielisiä", hän kirjoittaa.
Tja, halutaanko muuttaa perustuslakia siten, että kansalliskieli poistuu, silloin astutaan todellakin kieliryhmän oikeuksien päälle. Mantila puhuu mielellään 2010-luvusta mutta kuulostaa kuitenkin enemmän 1800-luvulta, sen aamunkoiton kansallismielisyydestä ja "yksi maa, yksi kansa, yksi kieli"-itsestäänselvyydestä.
Siinä EU:ssa johon Mantila niin mielellään viittaa on Suomi todellakin esimerkki kun on kysymys kielilainsäädännöstä. Usein meitä pidetään mallimaana.
Väittämällä ruotsin vähentyneestä merkityksestä on samalla silmien ummistamista Suomen reaalimaantieteelliselle asemalle. Pohjoismaat ovat vieläkin Suomen naapurimaita ja siitä huolimatta, että Pohjolassa puhutaan nykyään enemmän englantia kuin aikaisemmin on etua voida kommunikoida pohjoismaisella kielellä Pohjolassa. Vieläkin. Ja pitkään tulevaisuudessa.
Mantila haluaa kuitenkin korvata ruotsin englannilla virallisena kielenä Suomessa ja perustelee sitä englannin lisääntyvällä merkityksellä. Olisiko seuraava askel Mantilan logiikalla, että mennään ainoastaan englantiin virallisena kielenä? Myöskin se kaatuu omaan luonnottomuuteensa.
No, Mantilan ehdotus on tietenkin ajateltu populistiseksi ja provokaatiseksi puheenvuoroksi keskusteluun. Hän haluaa vähän sekoittaa kielipataa ja on osittain onnistunutkin. Me tuskin olisimme kommentoineet kolumnia ellei olisi yhdestä asiasta kysymys: Yhdessä asiassa me olemme nimittäin samaa mieltä.
Vasabladetissa (25.1) painottaa Mantila, että hän yksiselitteisesti on sitä mieltä, että Kokkolan seutu mieluummin suuntautuu Vaasaan kuin Ouluun.
- Pakottamalla Keski-Pohjanmaa yhteistyöhön Oulun kanssa on kuin kantaisi vettä kaivoon.
Kaivo on jo Vaasassa ja on täynnä raikasta vettä. On älytöntä ajan ja energian tuhlausta yrittää suunnata maakunta pohjoiseen, sanoo Mantila (Vbl 25.1).
Me olisimme tuskin sanoneet sitä paremmin.
Mantilan lähtökohta on tietenkin toinen, että Kaleva ei tue kaksikielistä hallintoa Oulussa.
Kuuntele sitä signaalia, Mari Kiviniemi!
Mantila ja me olemme täten samaa mieltä, että Kokkolan seutu jää Pohjanmaalle.
Jos nyt Mari Kiviniemi voisi, Mantilaa toistaakseeni, nähdä se älytön resurssien ja energian tuhlaus, jota Oulun kampanja on sisältänyt.
Peter Ehrström
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=55238
Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.
Mieluummin englantia kuin ruotsia Mantilan mukaan. Mutta pluspuolella hän haluaa, että Kokkola pysyy Pohjanmaalla.
Vaihtakaa ruotsi englantiin, sitä mieltä on Markku Mantila, aikaisempi Pohjalaisen päätoimittaja, nykyään Kalevan päätoimittaja Oulussa. Mantila toteaa, että olisi hyödyllisempää suomalaiselle osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa ja arabiaa kuin ruotsia (Kaleva 24.1).
Me olemme kuulleet sen aikaisemmin. Se vastakkainasettelu johon Mantila viittaa, osata ruotsia ja osata muita kieliä. Ihan kuin aivoissa olisi tilaa vain määrätylle määrälle kieliä.
Todellisuus on täysin toisenlainen, se joka osaa useita kieliä oppii myöskin helpommin vieläkin useampia kieliä.
Kristillisdemokraattien ruotsinkielinen järjestö varoittaa puolestaan tuoreessa julkilausumassa, "aivan liian monessa yhteydessä annetaan kuva, että Suomi on kaksikielinen maa jossa suomi ja englanti ovat virallisia kieliä". Ja painottaa, että Suomen pitäisi paremmin markkinoida itseään pohjoismaana (FNB 25.1)
Samalla kun Mantila katsoo, että kielikeskustelu pyörii liian paljon ruotsin ympärillä hän painottaa, että englanti on jo kauan ollut maailman uusi lingua franca.
"2010-luvulla täytyy vihdoinkin voida kyseenalaistaa niin sanottu "pakkoruotsi" ilman, että syytettäisiin astumasta kielivähemmistön oikeuksien päälle. On kysymys tulevaisuudesta, joka on muodostettava koko kansalle, josta enemmistö sattuu olemaan suomenkielisiä", hän kirjoittaa.
Tja, halutaanko muuttaa perustuslakia siten, että kansalliskieli poistuu, silloin astutaan todellakin kieliryhmän oikeuksien päälle. Mantila puhuu mielellään 2010-luvusta mutta kuulostaa kuitenkin enemmän 1800-luvulta, sen aamunkoiton kansallismielisyydestä ja "yksi maa, yksi kansa, yksi kieli"-itsestäänselvyydestä.
Siinä EU:ssa johon Mantila niin mielellään viittaa on Suomi todellakin esimerkki kun on kysymys kielilainsäädännöstä. Usein meitä pidetään mallimaana.
Väittämällä ruotsin vähentyneestä merkityksestä on samalla silmien ummistamista Suomen reaalimaantieteelliselle asemalle. Pohjoismaat ovat vieläkin Suomen naapurimaita ja siitä huolimatta, että Pohjolassa puhutaan nykyään enemmän englantia kuin aikaisemmin on etua voida kommunikoida pohjoismaisella kielellä Pohjolassa. Vieläkin. Ja pitkään tulevaisuudessa.
Mantila haluaa kuitenkin korvata ruotsin englannilla virallisena kielenä Suomessa ja perustelee sitä englannin lisääntyvällä merkityksellä. Olisiko seuraava askel Mantilan logiikalla, että mennään ainoastaan englantiin virallisena kielenä? Myöskin se kaatuu omaan luonnottomuuteensa.
No, Mantilan ehdotus on tietenkin ajateltu populistiseksi ja provokaatiseksi puheenvuoroksi keskusteluun. Hän haluaa vähän sekoittaa kielipataa ja on osittain onnistunutkin. Me tuskin olisimme kommentoineet kolumnia ellei olisi yhdestä asiasta kysymys: Yhdessä asiassa me olemme nimittäin samaa mieltä.
Vasabladetissa (25.1) painottaa Mantila, että hän yksiselitteisesti on sitä mieltä, että Kokkolan seutu mieluummin suuntautuu Vaasaan kuin Ouluun.
- Pakottamalla Keski-Pohjanmaa yhteistyöhön Oulun kanssa on kuin kantaisi vettä kaivoon.
Kaivo on jo Vaasassa ja on täynnä raikasta vettä. On älytöntä ajan ja energian tuhlausta yrittää suunnata maakunta pohjoiseen, sanoo Mantila (Vbl 25.1).
Me olisimme tuskin sanoneet sitä paremmin.
Mantilan lähtökohta on tietenkin toinen, että Kaleva ei tue kaksikielistä hallintoa Oulussa.
Kuuntele sitä signaalia, Mari Kiviniemi!
Mantila ja me olemme täten samaa mieltä, että Kokkolan seutu jää Pohjanmaalle.
Jos nyt Mari Kiviniemi voisi, Mantilaa toistaakseeni, nähdä se älytön resurssien ja energian tuhlaus, jota Oulun kampanja on sisältänyt.
Peter Ehrström
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=55238
Vastaukset 6
Vanhimmat
pääkirjoitusta Vasabladetissa.
Tja, halutaanko muuttaa perustuslakia siten, että kansalliskieli poistuu, silloin astutaan todellakin kieliryhmän oikeuksien päälle.
- Tuskin tarvitsee perustuslakia muuttaa jos pakkoruotsi poistuu suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.
Onko ruotsinkieliset varpaat herkemmät jos niiden päälle astutaan? Eikö se ole suomenkielisten varpaille astumista pakottamalla pienen vähemmistön kieli enemmistön rasitteeksi?
Siinä EU:ssa johon Mantila niin mielellään viittaa on Suomi todellakin esimerkki kun on kysymys kielilainsäädännöstä. Usein meitä pidetään mallimaana.
- Kukahan on se suomalainen virkamies EU:ssa joka Suomen kielilainsäädäntöä siellä selvittelee jos joku sattuu kysymään? Ettei vain ole itse ruotsinkielinen jolloin mallimaahan se muille on, täynnä autuutta.
Väittämällä ruotsin vähentyneestä merkityksestä on samalla silmien ummistamista Suomen reaalimaantieteelliselle asemalle.
- Tässä tulee se Henrik Laxin sanoma tiivistettynä, että Suomen kaksikielisyyden ja pakollisen ruotsinopetuksen takuumiehenä toimi Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus. Uhkalla saatiin suomalaiset nöyriksi ja halukkaiksi opiskelemaan pakkoruotsia vaikka sitä ei tarvinnutkaan.
"Me olemme kuulleet sen aikaisemmin. Se vastakkainasettelu johon Mantila viittaa, osata ruotsia ja osata muita kieliä. Ihan kuin aivoissa olisi tilaa vain määrätylle määrälle kieliä."
VÄÄRIN- aivoissa on tilaa mutta kalenterissa ei ole eikä vuorokaudessa ole kuin 24 tuntia. Jossakin välissä pitäisi tehdä töitä, syödä, vähän nukkuakin ja opiskella muitakin aineita kuin kieliä. Asiantuntemus tulee muista aineista ja kielet ovat työkaluja tuoda sanottavansa esille.
"Me olemme kuulleet sen aikaisemmin. Se vastakkainasettelu johon Mantila viittaa, osata ruotsia ja osata muita kieliä. Ihan kuin aivoissa olisi tilaa vain määrätylle määrälle kieliä."
VÄÄRIN-aivoissa on tilaa, mutta Suomen kunnilla (kouluilla) ei ole varaa eikä tuntiresursseissa tilaa, kun pakollinen ruotsi ottaa oman aikansa ja oman rahansa. Viittomakielikin olisi tärkeämpi osata, kuin ruotsi.
Ne muutamat tunnit yläasteella, joita ruotsia opetetaan, ei kyllä häiritse normaalin oppilaan opiskelua.
Samoin rahallisesti, englanninopetus nielee paljon suuremman osan koulujen menoista.
Onko suomenkieliset jotenkin huonoja oppimaan kieliä, vai mistä ihmeestä tuo teidän,vanhojen ihmisten, jatkuva marina johtuu?
Kun seuraa kielten osaamista, esim. vaihto-oppilaiden kanssa ei suomenkieliset nuoret edes uskalla yrittää
seurustella englanniksi, vaikka ovat sitä jo ala-asteelta asti (muka) lukeneet. Ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset, sen sijaan uskaltautuvat puhumaan, vaikka ei kielitaito niin täydellistä olisikaan.
Mistä moinen johtuu, kerrohan, englantia niin suuresti ihannoiva herra Tala?
, että korvat heiluvat, koska pakkoruotsin poisto kouluista ei poista Suomen virallista kaksikielisyyttä perustuslaista vaan antaa vain suomenkielisille lapsille ja nuorille enemmän valinnanvapauksia kielten
opiskelun suhteen.Jos kaksikielisyys tarkoittaa Suomessa samaa kuin pakkoruotsi niin silloin kaksikielisyys
on todellakin keinotekoista eikä ollenkaan ns. elävää kaksikielisyyttä.
Ehrström solvasi myös Mantilaa 1800-luvun kielikiihkoilijaksi, mutta hän itse unohti, että juuri 1800-luvulla
enemmistö ruotsinkielisistä koetti kaikin keinoin estää suomen kielen nousemisen ruotsin kielen rinnalle
toiseksi viralliseksi kieleksi ja juuri 1800-luvulta ovat peräisin esim. RKP:n henkisen perustajaisän Axel Olof
Freudenthalin rasistiset suomalaisvastaiset kirjoitukset, joissa suomenkielisiä pidettiin ruotsinkielisiä alempiarvoisempina.
Pohjoismaisessa on yhteistyössä käytetään todellakin entistäkin enemmän englantia yhteisenä kommunikaatiokielenä ja ruotsin merkitys kielenä on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvulle tullessa esim.
Pohjoismaiden nuorten neuvosto vaihtoi entiset viralliset työkielensä ruotsin, norjan ja tanskan englantiin,
mikä kertoo pohjoismaisen yhteistyön kansainvälistymisestä, mutta sehän ei "sääty-yhteiskuntaa" kannattavaa suurruotsalaisuusmies Ehrströmia liikauta ollenkaan, koska hän edelleen valheellisesti
uskoo ruotsin olevan merkittäväkin kieli, vaikka kyseistä kieltä puhuu noin 10 miljoonaa ihmistä äidinkielenään pääasiassa ainoastaan Ruotsissa ja Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
Mantilan sinänsä fiksun ja hyvin perustellun kirjoituksen tuomitseminen populismiksi on tyypillistä
RKP-henkistä väittelykumppanin halveksuntaa, jossa ruotsinkielinen on aina oikeassa ja suomenkielinen
väärässä ja ruotsinkielinen saa solvata suomenkielistä, vaikka kuinka eikä sitä pidetä populismina, mutta
jos suomenkielinen arvostelee ruotsinkielistä hän on automaattisesti sivistymätön juntti.
Ehrströmin väite, että pakkoruotsin poiston jälkeen voidaan Suomessa siirtyä kokonaan virallisesti englanninkielisyyteen on väitteenä surkea olkiukko ja Mantilan ajatusten vääristelyä.Kaikkein
luonnottominta ja epäreiluinta on kuitenkin se, että 95 prosenttia kansasta pakotetaan opiskelemaan viiden prosentin pikkuvähemmistön kieltä kouluissa antamatta mahdollisuutta opiskella ruotsin sijasta,
jotain suurempaa ja hyödyllisempää kieltä.
Vasabladetin Peter Ehrström kommentoi Mantilan kolumnia pääkirjoituksessaan.
"Mantila laittaa ruotsin ja muut kielet vastakkain, ikäänkuin aivoihin mahtuisi vain tietty määrä kieliä Todellisuushan on päinvastainen; se joka osaa useita kieliä, oppii myös helpommin yhä useampia kieliä.".
Eli Ehrströmin mukaan suomalaisten on opittava kaikki kielet?
Stefan Wallinhan(rkp) katsoo myös blogissaan, että peruskoulun koulutunteja on vain lisättävä, niin pakkoruotsi mahtuu kyllä jokaiseen koulupäivään vastakin. Ilmeisesti koululaisten on Wallinin mukaan istuttava iltamyöhään oppimassa noita kaikkia maailman kieliä, ruotsia tietenkin ensin, koska se on hänen mielestään "portti kaikkiin kieliin".Wallin ehdottaa 3-5 tuntia lisää, johon mahtuisi 1 tunti liikuntaa, 1 taideaineita, ja loput ilmeisesti kieliä.
Ehrstöm heiluttelee myös natsikorttia Mantilalle, mutta sitä en viitsi kommentoida,koska se on VBL:n ad hominem-epätoivoa.
Sen sijaan on mielenkiintoista, ettö Ehrström väittää, että Suomen kielipolitiikka olisi jokin ihailun kohde EU:ssa ja että Suomen mallia, jossa suuri enemmistö lukee koulussa pienen vähemmistön kieltä, olisi EU:ssa nostettu "mallimaaksi".
"Siinä EU:ssä,johon Mantila mielellään viittaa, on Suomi itse asiassa esikuva kielilainsäädäntönsä vuoksi. Meidän maamme esitellään usein mallimaana."
Kysyisin nyt Ehrtromiltä lähteen väitteelleen, esimerkin. Milloin, missä kirjoituksessa, puheessa tai kannanotossa Suomi on asetettu kielilainsäädännössä mallimaaksi eli esikuvaksi muille maille? Onko joku maa kenties omaksumassa Suomen kaltaisen kielipolitiikan? Kun esittää väitteen, pitäisi sille olla katetta.