Pitääkö jaksaa kantaa kaikkien murheet?

*huokaus* Tuntuu että tästä masennuksesta/paniikkihäiriöstä/syömishäiriöstä ei pääse ikinä eroon. Aina kun tuntuu vähän jo paremmalle, tulee jokin takaisku ja pohjalla ollaan taas.

Nyt en tiedä, mitä tehdä tuon entisen miesystävän kanssa. Erosimme pari kk sitten hyvissä merkeissä, minä jätin oman luottamuspulan takia ( lapsena saatu trauma miehistä ei ole sitten kai laantunut.. ) Nyt hän pitää minua terapeuttinaan.. Minun pitäisi olla aina lohduttamassa. Ei siinä muuten mitään, mutta tuntuu etten itse millään jaksa. Olen 18-vuotias, elämän pitäisi olla vielä edessä. Tuntuu vaan todella toivottomalta..

Vielä tuohon mieheen, hän on todella kiintyväistä sorttia, seurustelu kuivui siinä kohtaa jo kasaan, kun itse halusin omaa aikaa ja toinen kokoaikaista kiehnäämistä. Se ei kyllä ole laantunut, nyt hän vain laittaa tekstiviestiä joka toinen minuutti, soittaa minulle vähän väliä. Hän otti todella raskaasti eron, ja jatkoi sitten taas juomista. Pitkä putki hänellä jo takana taas, ja hän on koko ajan ruinaamassa minua takaisin. Mutta millä sanot toiselle etten haluaisi pitää mitään yhteyttä, kun häneltä ollaan viemässä lasta pois, hän sai potkut ja nyt on kämppä vaarassa mennä myös. Mutta en häntä luoksenikaan halua ottaa!

Itsellä niin paljon muutakin murhetta, ja nyt pitäisi vielä jaksaa kantaa toisen murheet. Lisäksi pitäisi hoitaa koulu kunnialla loppuun, käydä samalla töissä, hoitaa vanhempia.. Välillä tuntuu että vähän liikaa yhdelle ihmiselle.

Pitäisikö muuttaa muualle opiskelemaan, jättää kaikki vanha tänne? Vai täytyykö lyödä kaikki yhteydenpidot poikki entisen kanssa? Vai onko vielä muita vaihtoehtoja päästä tästä tilanteesta pois..

Voi olla vähän sekavaa tekstiä, mutta olokin on sen mukainen..
2121
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Pääset vaivoistasi alle viikossa jos sinullöa on halua päästä niistä.

Älä juo mitään muuta kuin VETTÄ 2-3 litraa vuorokaudessa ja ota sen lisäksi meri- tai ruokasuolaa 1/4 teelusikallista per litra. Ryhdy hedelmä- ja kasvisdieetille (tuoreita) ja korjaa kalkin, magnesiumin ja kaliumin puutos. Jos haluat pika-apua, juo lasillinen lämmintä vettä, johon on sekoitettu teelusikallinen ruokasoodaa.

Äänestä

välillä pitää olla terveellä tavalla itsekäs, olen sitä mieltä. Jos susta tuntuu että et nyt jaksa oman vointisi takia olla toiselle enää tukena ni sillon kannattaa kyl ainaki joksikin aikaa pistää se yhteydenpito poikki toiseen jos toinen on kovin omistushaluinen edelleen. Voi olla et ex tarvii sellasta välimatkaa et pääsee susta kunnolla irti. Onnistuuko irtiotto vaihtamalla puhelinnro ja laittamalla se salaiseksi ettei tarvisi muuttaa, koska se olisi sulle taas varmaan rankkaa?
Jaksamisia sulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


EE. kirjoitti:

*huokaus* Tuntuu että tästä masennuksesta/paniikkihäiriöstä/syömishäiriöstä ei pääse ikinä eroon. Aina kun tuntuu vähän jo paremmalle, tulee jokin takaisku ja pohjalla ollaan taas.

Nyt en tiedä, mitä tehdä tuon entisen miesystävän kanssa. Erosimme pari kk sitten hyvissä merkeissä, minä jätin oman luottamuspulan takia ( lapsena saatu trauma miehistä ei ole sitten kai laantunut.. ) Nyt hän pitää minua terapeuttinaan.. Minun pitäisi olla aina lohduttamassa. Ei siinä muuten mitään, mutta tuntuu etten itse millään jaksa. Olen 18-vuotias, elämän pitäisi olla vielä edessä. Tuntuu vaan todella toivottomalta..

Vielä tuohon mieheen, hän on todella kiintyväistä sorttia, seurustelu kuivui siinä kohtaa jo kasaan, kun itse halusin omaa aikaa ja toinen kokoaikaista kiehnäämistä. Se ei kyllä ole laantunut, nyt hän vain laittaa tekstiviestiä joka toinen minuutti, soittaa minulle vähän väliä. Hän otti todella raskaasti eron, ja jatkoi sitten taas juomista. Pitkä putki hänellä jo takana taas, ja hän on koko ajan ruinaamassa minua takaisin. Mutta millä sanot toiselle etten haluaisi pitää mitään yhteyttä, kun häneltä ollaan viemässä lasta pois, hän sai potkut ja nyt on kämppä vaarassa mennä myös. Mutta en häntä luoksenikaan halua ottaa!

Itsellä niin paljon muutakin murhetta, ja nyt pitäisi vielä jaksaa kantaa toisen murheet. Lisäksi pitäisi hoitaa koulu kunnialla loppuun, käydä samalla töissä, hoitaa vanhempia.. Välillä tuntuu että vähän liikaa yhdelle ihmiselle.

Pitäisikö muuttaa muualle opiskelemaan, jättää kaikki vanha tänne? Vai täytyykö lyödä kaikki yhteydenpidot poikki entisen kanssa? Vai onko vielä muita vaihtoehtoja päästä tästä tilanteesta pois..

Voi olla vähän sekavaa tekstiä, mutta olokin on sen mukainen..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu