Tervehdys.
Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan moneen eri ryhmään.
Yleistynyt ahdistuneisuus: Yleistyneessä ahdistuneisuudessa liiallinen huolestuneisuus ja jännittyneisyyden tunne vaivaavat suurimman osan ajasta. Ahdistuneisuus ei liity mihinkään erityisiin tilanteisiin eikä se esiinny kohtauksittain.
Paniikkihäiriö: Kolmasosalla ihmisistä on joskus paniikkikohtaus;äkillinen, kohtauksenomainen pelon ja kauhun tunne, johon liittyy tyypillisiä fyysisiä oireita. Kun kohtaukset alkavat esiintyä säännöllisesti, puhutaan paniikkihäiriöstä. Usein kohtauksista on seurauksena julkisten paikkojen pelko eli agorafobia.
Sosiaalinen fobia: Sosiaalisten tilanteiden pelko ilmenee liiallisena sosiaalisiin tilanteisiin liittyvänä jännittyneisyytenä ja pelkona. Siitä kärsivä henkilö pyrkii välttämään tilanteita, joissa hän joutuu muiden huomion kohteeksi.
Foobiset häiriöt: Fobiat tarkoittavat määräkohteisia pelkoja. Fobia on jonkin sinänsä vaarattoman asian tai tilanteen suhteeton pelko. Tällaisesta pelosta kärsivä pyrkii kaikin keinoin välttämään pelkoa aiheuttavaa tilannetta. Tyypillisiä pelon kohteita ovat esim. eläimet ja korkeat tai sujetut paikat.
Pakko-oireinen häiriö: Pakkoajatukset ovat toistuvia itsepintaisia ajatuksia. Pakkotoiminnot taas tiettyjen sääntöjen mukaan tapahtuvia toistuvia, pakonomaisia toimintoja. Ne aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat pahimmillaan häiritä elämää huomattavasti.
Traumaperäinen stressireaktio: Epätavallisen raskaan traumaattisen kokemuksen jälkeen, esim. henkeä uhkaavan onnettomuuden tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen jälkeen, voi esiintyä pitkäaikaista ahdistusta. Tapahtumaa kerrataan mielessä yhä uudestaan, ja kiinnostus omaa ympäristöä kohtaan vähenee.
Ahdistuneisuushäiriön hoidossa yhdistetään yleensä lääkehoito ja psykoterapia.
ter. R.R.
Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan moneen eri ryhmään.
Yleistynyt ahdistuneisuus: Yleistyneessä ahdistuneisuudessa liiallinen huolestuneisuus ja jännittyneisyyden tunne vaivaavat suurimman osan ajasta. Ahdistuneisuus ei liity mihinkään erityisiin tilanteisiin eikä se esiinny kohtauksittain.
Paniikkihäiriö: Kolmasosalla ihmisistä on joskus paniikkikohtaus;äkillinen, kohtauksenomainen pelon ja kauhun tunne, johon liittyy tyypillisiä fyysisiä oireita. Kun kohtaukset alkavat esiintyä säännöllisesti, puhutaan paniikkihäiriöstä. Usein kohtauksista on seurauksena julkisten paikkojen pelko eli agorafobia.
Sosiaalinen fobia: Sosiaalisten tilanteiden pelko ilmenee liiallisena sosiaalisiin tilanteisiin liittyvänä jännittyneisyytenä ja pelkona. Siitä kärsivä henkilö pyrkii välttämään tilanteita, joissa hän joutuu muiden huomion kohteeksi.
Foobiset häiriöt: Fobiat tarkoittavat määräkohteisia pelkoja. Fobia on jonkin sinänsä vaarattoman asian tai tilanteen suhteeton pelko. Tällaisesta pelosta kärsivä pyrkii kaikin keinoin välttämään pelkoa aiheuttavaa tilannetta. Tyypillisiä pelon kohteita ovat esim. eläimet ja korkeat tai sujetut paikat.
Pakko-oireinen häiriö: Pakkoajatukset ovat toistuvia itsepintaisia ajatuksia. Pakkotoiminnot taas tiettyjen sääntöjen mukaan tapahtuvia toistuvia, pakonomaisia toimintoja. Ne aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat pahimmillaan häiritä elämää huomattavasti.
Traumaperäinen stressireaktio: Epätavallisen raskaan traumaattisen kokemuksen jälkeen, esim. henkeä uhkaavan onnettomuuden tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen jälkeen, voi esiintyä pitkäaikaista ahdistusta. Tapahtumaa kerrataan mielessä yhä uudestaan, ja kiinnostus omaa ympäristöä kohtaan vähenee.
Ahdistuneisuushäiriön hoidossa yhdistetään yleensä lääkehoito ja psykoterapia.
ter. R.R.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kiitos Rane tietoiskusta. Itsellä tuo Yleistynyt. Olen käynyt sairaalassa "Ahdistuksenhallintakurssin" ja olen sitä mieltä, ettei ahdistusta voi hallita / oppia hallitsemaan. Sitä joko on ahdistunut tai ei. Minä olen koko ajan. Kunnolliseen psykoterapiaan pääsee ne, joilla on rahaa maksaa itse koko hoito.