http://193.184.161.234/DF/DFprojekti.HTM
Förkortningar
PÅ SVENSKA
Suomen keskiaikaa koskevien dokumenttien julkaiseminen
Perinteisesti keskiajan katsotaan kattavan Länsi-Suomessa ajanjakson niin kutsutusta ensimmäisestä ristiretkestä 1155/56 Kalmarin unionin hajoamiseen 1523. Silloin suomalaiset maakunnat vedettiin länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin, ja katolisen kirkon hallintomalli koski tietysti myös Turun hiippakuntaa. Kirkolla oli hyvin tärkeä merkitys kirjallisen hallinnon ja latinankielisen kirjoituskulttuurin kehityksessä. Latinankielisten kirjoitusten oheen alkoi 1330-luvun alussa ilmaantua ruotsiksi kirjoitettuja dokumentteja.
Keskiaikainen "Suomi" oli osa Ruotsin valtakuntaa, ja vuoden 1362 jälkeen otti Suomen laamannikunta osaa Ruotsin kuninkaan vaaliin. "Suomi" tai pikemmin Turun hiippakunta ei kuitenkaan ollut yhtenäinen valtakunta ja keskiaikaisen diplomataarin luominen Suomelle voi siitä syystä näyttäytyä osana sitä kansakunnan rakentamista, joka oli luonteenomaista 1800-luvun isänmaallisille suomalaisille. Samalla suomalainen keskiaikainen diplomataari muodostaa hyvin käytännöllisen lähtökohdan myös tämän päivän suomalaisille keskiajan tutkijoille. Keskiaikainen lähdeaineisto on harvalukuinen, fragmentaarinen ja hajallaan. Ilman lähdejulkaisuja olisi vaikea harjoittaa historian tutkimusta, koska jokainen yksittäinen tutkija siinä tapauksessa olisi pakotettu käymään lukemattomissa laitoksissa myös tarkistaessa nopeasti yksittäisiä asiakirjoja. Koska suuri osa asiakirjoja sijaitsee arkistolaitoksissa maan ulkopuolella, ovat lähdejulkaisut jo varhain muodostuneet tutkimusprosessin tärkeäksi osaksi.../... (jatkuu linkissä)
.
Förkortningar
PÅ SVENSKA
Suomen keskiaikaa koskevien dokumenttien julkaiseminen
Perinteisesti keskiajan katsotaan kattavan Länsi-Suomessa ajanjakson niin kutsutusta ensimmäisestä ristiretkestä 1155/56 Kalmarin unionin hajoamiseen 1523. Silloin suomalaiset maakunnat vedettiin länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin, ja katolisen kirkon hallintomalli koski tietysti myös Turun hiippakuntaa. Kirkolla oli hyvin tärkeä merkitys kirjallisen hallinnon ja latinankielisen kirjoituskulttuurin kehityksessä. Latinankielisten kirjoitusten oheen alkoi 1330-luvun alussa ilmaantua ruotsiksi kirjoitettuja dokumentteja.
Keskiaikainen "Suomi" oli osa Ruotsin valtakuntaa, ja vuoden 1362 jälkeen otti Suomen laamannikunta osaa Ruotsin kuninkaan vaaliin. "Suomi" tai pikemmin Turun hiippakunta ei kuitenkaan ollut yhtenäinen valtakunta ja keskiaikaisen diplomataarin luominen Suomelle voi siitä syystä näyttäytyä osana sitä kansakunnan rakentamista, joka oli luonteenomaista 1800-luvun isänmaallisille suomalaisille. Samalla suomalainen keskiaikainen diplomataari muodostaa hyvin käytännöllisen lähtökohdan myös tämän päivän suomalaisille keskiajan tutkijoille. Keskiaikainen lähdeaineisto on harvalukuinen, fragmentaarinen ja hajallaan. Ilman lähdejulkaisuja olisi vaikea harjoittaa historian tutkimusta, koska jokainen yksittäinen tutkija siinä tapauksessa olisi pakotettu käymään lukemattomissa laitoksissa myös tarkistaessa nopeasti yksittäisiä asiakirjoja. Koska suuri osa asiakirjoja sijaitsee arkistolaitoksissa maan ulkopuolella, ovat lähdejulkaisut jo varhain muodostuneet tutkimusprosessin tärkeäksi osaksi.../... (jatkuu linkissä)
.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.