Teemana suklaa

Olen 22-vuotias ja leipojana vaihtelevan aktiivinen. Joskus menee kuukausia ilman että sitä tulee tehtyä mitään, kun taas välillä keittiöön tulee eksyttyä useitakin kertoja viikossa muutakin kuin ruokaa laittamaan. Selvästi itsessä on myös vähän sosiaalisen leipojan vikaa, sillä kavereiden innostuttua leipomisesta myös oma leivontainto on ollut kasvamaan päin - mikäs siinä reseptejä vaihdellessa ja yhdessäkin kokkailessa.

Nytkin meillä oli leivontaleffailta jo sovittuna, kun tieto saapuvasta testipakkauksesta tuli. Teemana oli muutenkin leipoa suklaista, joten suklaamakuinen kakku- ja muffinssimix tuli kuin tilauksesta. Koska muitakin ohjeita oli jo sovittu testattaviksi, ajattelimme alkuun kokeilla vain yhtä sunnuntaireseptiä, mutta valinnan vaikeuden iskiessä päädyimme kahteen. Ohjelmaan kirjattiin vadelmaiset suklaaleivokset ja pikamokkakakku.

Itse halusin heti aloitella Sunnuntai leivontamixeillä, koska ne olivat itselle vieraampia. Ruuanlaitossa puolivalmisteita on kyllä tullut käytettyä paljon, kun ruuanlaitto on kuitenkin sellainen jota on ollut pakko tehdä useammin, ja leivontaa tullut sitten harrastettua enemmän ajan kanssa alusta pitäen itse tekemällä. Taikinasta tuli kyllä varsin hyvän näköistä, kun siihen öljyn ja veden sekoitti.

Ensimmäisenä tehdyt vadelmaleivokset meinasivat kyllä jo epäonnistua, kun unohdimme testata takinan kypsyyttä tikulla. Eri vuokakoon ja eri uunien vuoksi kun leivontaohjeiden paistoaikoihin ei voi koskaan täysin luottaa. Taikina lävähtikin sitten kipattaessa paistuneen kakun ja takinan sekaisena massana keittiön tasolle. Päädyimme kuitenkin kaapimaan taikinan tasolta takaisin vuokaan, painelemaan sen tiiviiksi ja palauttamaan uuniin, jossa annoimme sen sitten vielä hyvän tovin paistua. Tästä sattuneesta välikohtauksesta johtuen päädyimme sitten levittämään vedelmamarmeladin ja kuorrutteen vielä vuuassa olevan pohjan päälle, ja laittamaan sen vuokineen päivineen kylmään vetäytymään samalla kun jatkoimme muiden leivonnaisten parissa.

Seuraavaksi oli vuorossa sitten pikamokkakakku. Sille löytyi oikein passelin kokoinen pyöreä vuoka, ja tälläkertaa onnistuimme jopa paistamaan sen haaveritta. Kakun ollessa uunissa kuorrute valmistui nopeasti ja se oli helppo levittää kakun päälle sen jäähdyttyä. Helppoa, nopeaa ja vaivatonta.

Väkisinkin kyllä tuli tehdessä mieleen, että nämä olisivat olleet ensimmäisessä omassa asunnossani ihan huomattavan käteviä - sielä kun oli vain yhteiskeittiö ja oma asunto ihan eri päässä pitkää käytävää. Näillä kun kakun olisi saanut helposti paistovalmiiksi kämpillä ja se olisi tarvinnut vain uuniin kiikuttaa yhteiskeittiölle ja enemmiltä tiskeiltäkin olisi säästynyt. Nykyään kun ihan normikokkaaminenkin on helpompaa, kun on oma keittiö ja opiskelijan luksusta - tiskikone

Leivontaillassamme Sunnuntai leivontamix leivonnaisten lisäksi sitten perinteisemmin keinoin valmistui suklaapikkuleipiä, vadelma-kookoskuppileivoksia ja suklaakuppileivoksia. Urakan lopuksi päästiin sitten vaiheeseen kaksi - syöminen.

Omaksi lempparikseni muodostui pikamokkakakku - siitä tuli juuri sopivan tiivisrakenteinen. Kaveri kyllä koitti ehdotella, että ensikerralla kakku pitäisi halkaista ja laittaa sinne väliin jotain kuorrutetta tai hilloa. Ehkä jokin suklaakastiketyyppinen voisi sopiakin - suklaakakkua eri suklailla. Toinen kaveri - joka osallistuu ehdottomasti mieluummin leivonnaisten syömiseen kuin niiden tekemiseen - tykästyi vadelmaisiin suklaaleivoksiin, joista heti totesi, että kyllä me ainoakin leipoa osaamme, viitaten minuun, toiseen kaveriini ja siskooni, joiden kanssa olin keittiössä häärännyt. Eli pieni moka valmistuksessa saatiin hyvin peitettyä ja lopputuloksesta onnistunut, kun lopulta hieman vetäytyneen suklaaleivonnaisen leivospaloiksi leikkasimme ja nostimme leivokset vuuasta lautaselle.

Yksi pussi jäi sitten vierasvaraksi kaappiin (tai jos vaikka sattuisi makeanhimo yllättämään aikaan jolloin kaupat ovat kiinni). Jatkuvaan käyttöön nämä tuskin itselläni tulevat, mutta kyllä sitä kävi mielessä että voisi aina pyrkiä yhtä jemmapussia pitämään. Tosin tuo pikamokkakakku voi kyllä houkutella, vaikkei olisikaan vieraita tulossa tai muuta erityistä syytä.