Lainaus
Tiivistelmä
• Vuonna 2008 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan
160 ( 5 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta.
Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 3,0.
• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan
vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (1.12.09)
mukaan rikosten lopulliseksi määräksi vuonna 2008 tulee enintään 133
( 4 %). Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti on 2,5.
• Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna
2009 140 henkirikosta, 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.
• Henkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun alusta 1990-
luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti), kuluvalla
vuosikymmenellä taso on ollut selvässä laskussa, joskin vuotuiset
vaihtelut ovat olleet suuria.
• Rikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien
miesten keskinäiseen alkoholinkäyttöön. Vuosina 2002–2008 70 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
85 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
• Henkirikollisuutemme yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama
mies (44 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät uhrit ovat parisuhdekumppanin
surmaama nainen (19 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman
henkilön surmaama mies (11 %).
• Vuosina 2002–2007 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 55 % oli
tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten
kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 36 % oli ollut aikaisemmin
vankilassa.
• Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat syventyneet viime vuosikymmenen
kuluessa. Korkeimmat rikollisuutasot löytyvät Itä- ja Pohjois-
Suomen maakunnista. Kuluvalla vuosikymmenellä rikollisuustaso on
ollut korkein Lapissa ja alhaisin läntisellä Uudellamaalla.
• Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi
korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten
työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla.
Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa
tasoltaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.
• Henkirikoksista vuosina 2002–2007 epäillyistä 86 % vastaan nostettiin
syyte ja 76 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista
93 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta
tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 4 kuukautta ja naisten
8 vuotta 5 kuukautta vankeutta.
Huomautuksia
Tiivistelmä
• Vuonna 2008 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan
160 ( 5 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta.
Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 3,0.
• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan
vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (1.12.09)
mukaan rikosten lopulliseksi määräksi vuonna 2008 tulee enintään 133
( 4 %). Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti on 2,5.
• Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna
2009 140 henkirikosta, 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.
• Henkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun alusta 1990-
luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti), kuluvalla
vuosikymmenellä taso on ollut selvässä laskussa, joskin vuotuiset
vaihtelut ovat olleet suuria.
• Rikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien
miesten keskinäiseen alkoholinkäyttöön. Vuosina 2002–2008 70 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
85 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
• Henkirikollisuutemme yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama
mies (44 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät uhrit ovat parisuhdekumppanin
surmaama nainen (19 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman
henkilön surmaama mies (11 %).
• Vuosina 2002–2007 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 55 % oli
tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten
kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 36 % oli ollut aikaisemmin
vankilassa.
• Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat syventyneet viime vuosikymmenen
kuluessa. Korkeimmat rikollisuutasot löytyvät Itä- ja Pohjois-
Suomen maakunnista. Kuluvalla vuosikymmenellä rikollisuustaso on
ollut korkein Lapissa ja alhaisin läntisellä Uudellamaalla.
• Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi
korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten
työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla.
Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa
tasoltaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.
• Henkirikoksista vuosina 2002–2007 epäillyistä 86 % vastaan nostettiin
syyte ja 76 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista
93 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta
tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 4 kuukautta ja naisten
8 vuotta 5 kuukautta vankeutta.
Huomautuksia
Vastaukset 1
Vanhimmat
___________