Itselleni tapahtunut viime aikoina kaksi muutosta. Ensinnäkin on käynyt ilmi, että olen allerginen lukuisille ruoka-aineille, oireina mm. vatsakivut, hengitysteiden ongelmat, iho-ongelmat, väsymys jne. Tilanne selvisi un aivan sattumalta ryhdyin dieetille, jossa pahimmat allergeenit jäivät pois. Sitten kokeilemalla oli helppo todeta, mikä pois jätetyistä ruoka-aineista aiheuttaa oireita.
Toiseksi, oli takykardinen rytmihäiriö - pelästyin kovasti! No samalla löytyi myös verenpainetauti, joka vaivaa pahasti nimenomaan ajoittain. Opin mittarin avulla jo muutamassa päivässä tunnistamaan ihan pahan olon perusteella, milloin paine on korkealla. Jos "mieleni" on hieman epävakaa, sitä näyttää olevan myös verenkiertoelimistöni toiminta. Lääkkeeksi rytmihäiriöön ja verenpaineeseen beta-salpaajat, joista aluksi toki omat sivuvaiktuksensa.
Kaiken kaikkiaan oloni on parantunut ratkaisevasti. Olen pirteämpi, ja pahat vatsakivut ovat poissa. Nyt jos tulee fyysisesti huono olo, tiedän että jotain on vialla ruokavaliossa tai muualla - ennen erilaiset kipuilut ja oudot tuntemukset tuntuivat kuin normaalilta osalta elämää. Tavallaan sitä voisi olla katkera siitä, että viimeiset 20 vuotta monet kiputilani on määritelty ensisijaisesti psykosomaattisiksi tai jopa luulosairaudeksi, mutta en oikeastaan jaksa.
En kuulu niihin, jotka pitävät psykiatriaa yksin ravitsemusongelmana. Päin vastoin. Mutta ainakin omalla kohdallani on käynyt niin, että osa oireista on kadonnut ruokavalion muutoksen ja oikean somaattisen lääkityksen kautta kuin olemattomiin. Itse arvioisin, että erit. jatkuvasta ruumiillisesta allergisesta tulehdustilasta johtuva väsymys on jossain määrin estänyt psyykkisten seikkojen käsittelyä sekä toisaalta myös asettanut toipumiselle tietyn ylärajan.
Toiseksi, oli takykardinen rytmihäiriö - pelästyin kovasti! No samalla löytyi myös verenpainetauti, joka vaivaa pahasti nimenomaan ajoittain. Opin mittarin avulla jo muutamassa päivässä tunnistamaan ihan pahan olon perusteella, milloin paine on korkealla. Jos "mieleni" on hieman epävakaa, sitä näyttää olevan myös verenkiertoelimistöni toiminta. Lääkkeeksi rytmihäiriöön ja verenpaineeseen beta-salpaajat, joista aluksi toki omat sivuvaiktuksensa.
Kaiken kaikkiaan oloni on parantunut ratkaisevasti. Olen pirteämpi, ja pahat vatsakivut ovat poissa. Nyt jos tulee fyysisesti huono olo, tiedän että jotain on vialla ruokavaliossa tai muualla - ennen erilaiset kipuilut ja oudot tuntemukset tuntuivat kuin normaalilta osalta elämää. Tavallaan sitä voisi olla katkera siitä, että viimeiset 20 vuotta monet kiputilani on määritelty ensisijaisesti psykosomaattisiksi tai jopa luulosairaudeksi, mutta en oikeastaan jaksa.
En kuulu niihin, jotka pitävät psykiatriaa yksin ravitsemusongelmana. Päin vastoin. Mutta ainakin omalla kohdallani on käynyt niin, että osa oireista on kadonnut ruokavalion muutoksen ja oikean somaattisen lääkityksen kautta kuin olemattomiin. Itse arvioisin, että erit. jatkuvasta ruumiillisesta allergisesta tulehdustilasta johtuva väsymys on jossain määrin estänyt psyykkisten seikkojen käsittelyä sekä toisaalta myös asettanut toipumiselle tietyn ylärajan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei ollut mielenterveysongelma vaan ihan oikea terveydellinen ongelma joka johtui huonosta ruokavaliosta.