Pahat unihäiriöt ja niiden seuraukset

Hei! Tänne ajattelin kertoa hieman omasta tilastani, jos vaikka löytyisi kohtalotovereita tai vinkkejä ongelmani suhteen. Olen siis kärsinyt n. 1,5 vuotta todella vaikeista unihäiriöistä. Tämä on ollut kausittaista, eli joskus olen nukkunut suht.koht normaalisti mutta yhtäkkiä, ilman syytä, en saakaan nukutuksi ja saatan olla valveilla aamuun saakka (pahimmillaan 7-8 aikaan). Ennen jaksoin "samoilla silmillä" mennä esim. kouluun tai töihin mutta nykyään energiataso on kertakaikkiaan niin alhainen että en voisi edes kuvitella muuta kuin nukkumaan menemistä, jonka seurauksena koulunkäynti yms ovat kärsineet todella paljon. Silloin tällöin olen kuitenkin saanut itseni raahattua yövalvomisen jälkeen kouluun ja vaikka menen samana päivänä todella aikaisin nukkumaan (monesti liianki aikaisin kun ei yksinkertaisesti pysy hereillä) ei rytmiä saa käännettyä. Joskus toki on hetkellisesti onnistunut että herää aikasemmin ja nukahtaa illallakin ihmisten aikoihin mutta ykskaks saatta rytmi kääntyä taas ympäri kuin ihtestään eikä tilanne enään nykyään ole yhtään hallittavissa. Nukun ja heräilen miten sattuun ja aina väsyttää ja tavalliset arkiasiat tuntuvat kaatuvan päälle eikä mikään enään onnistu ja pienetkin asiat ja päätökset tuntuvat stressaavilta ja vaikeilta mikä tietenkin alkaa raastaa jo henkisesti viimeisetkin voimavarat. Olen saanut kahta eri lääkettä mutta niiden kautta tilanteeni on vain pahentunut. Lääkkeiden jälkeen se vähäinenki uni jonka nukun (oli se sitten aamulla tai päivällä tai jopa illalla) on katkonaista, heräilen siis n. 1-2 tunnin välein ja lopulta kun ei enään saa nukuttua, väsyttää siltikin (joskus kolmen aikaan yöllä herännyt eikä unta enään saanut ollenkaan). Toisinsanoen tuntuu ettei olisi nukkunut laisinkaan. Tämän lisäksi (tai mahdollisesti univaikeuksien seurauksena) on muina oireina ollut yhtäkkinen hikoaminen ja palelu, hetkelliset päänsäryt, jalkojen/käsien/sormien nopea puutuminen/kylmettyminen, hidastuneisuus, tykytys (mm. ihtekseen yhtäkkiä tihenevä syke ja esim. kävellessä tai muussa rauhallisessa fyysisessä liikkeessä syke todella nopea ja usein paikallaan ollessakin pistänyt rintaan ja olo ahdistunut, toisinsanoen kunto romahtanut eikä jaksa kuten ennen). Lääkärilläkin olen käynyt ja verikokeissa. Kaikki testien tulokset olivat ok. Verenpaine oli aluksi korkea, mm. alapaine kävi 110:ssä mutta myöhemmissä mittauksissa jo hieman alempi. Mikä olisi siis seuraava askel? Apuahan tähän tilanteeseen on jo saatava, sen verta normaali arkielämä ja opiskelu ruennut kärsimään. Tulevaisuudessakaan en voisi edes kuvitella työelämään siirtymistä jos ykskaks univaikeudet ja uupumus painavat niskaan jälleen. Lääkäreille parhaani mukaan kertonut tilanteestani jne mutta eipä ole vieläkään saanut toimivaa apua, ei eri mömmöjenkään jatkuva syöminen ja kokeileminen kuulosta ihan järkevältä ratkaisulta. Pitäisikö siis pyytää lähetettä aiheeseen perehtyneelle lääkärille vai mihin suuntaan olisi järkevintä lähtä asiaa viemään? Toivon myös teidän muiden kokemuksia aiheesta ja kuinka olette samantapaisista ongelmista ja vaikeuksista selvinneet! :)
5464
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

juu itsellä oli ainakin kyseessä kilpirauhasen vajaa toiminta.kävin eri testeissä ja moneen kertaan sanottiin että kyseessä esim:liikunnan vähyys,väärä ruokavalio,talvi masennus mutta loppujen lopuksi sanoin olevani niin väsynyt ja unihäiriöitten saattama että menee jo hermot ja tämän jälkeen pyysin että voitaisko tutkia kilpirauhasen toiminta ja koko.sen jälkeen ei ole ollut ongelmia mennä nukkumaan eikä aamulla ole väsyttänyt niinkuin ennen.

Äänestä
  • onneksi sinulla löydettiin syy ja sait oikeanlaisen hoidon jne :) itsellä rassaa kun ei testeissäkään mitään ilmenny (juuri kilpirauhanen ym olivat kuulemma ok verikokeiden mukaan), sanottiin vain että kaikki ovat normaalit. Siksi tässä onkin vaikea lähteä asiaa viemään eteenpäin kun ei tiedä mistä aloittaa ja minne mennä ja kenen juttusille. itsekin olen kuullut vastaavanlaisia "elämäohjeita": liiku, muuta elämäntapoja jne. todella stressaavaa kun ei mihinkään löydy syytä ja univaikeudet ja muut oireilut vain pahentuneet entisestään :/

    Äänestä

Haluaisinkin vielä kysyä tuohon kilpirauhaseen liittyen. Kuinka pian varmat tulokset tulevat? Minun annettiin siis ymmärtää että menee kauemmin kuin muissa tuloksissa mutta silti väitettiin muiden tulosten lomassa (tulivat parin päivän päästä) että kilpirauhastestitkin ihan ok. Jäi vähän vaivaamaan että vaatisiko varmat tulokset jonkinlaisia lisätutkimuksia tms ja olikohan varmasti ihan pätevät ja paikkansapitävät tulokset kilpirauhastestistä kun noin pian mukamas tulikin tulokset vaikka labrassa sanottiin muuta.

Äänestä

Luin Sun kertomustasi,kuin omaani.On se kummallista että niinkin tärkeä asia kuin uni,on suomessa alidiaknosoitu,kaikenlaisia kokeiluja tyrkytetään..! Mulle tarjotaan TAAS sitä unimaskia,enkä saa perille millään,ettei se ilman ilman sinappikaasua saa multa tajua kankaalle,päinvastoin,sen kanssa menee loputkin torkut! Olin mm jossai unilatenttitutkimuksessa 8-14 tunnin välein makasin johdot päässä 20min! Neurologi kirjoitti epikriisiin,että nukahdan "LASKENNALLINEN Nukahtamisviive on 20min" just just,ehkä lasku oli oikein,muttei sillä ole todellisuuden kanssa ole mitään tekemistä! Kaikenlaisia pellejä niitä onkin! Et sillee pärjätään kuitenkin,eikös Tv matias!

Äänestä

oletko kokeillut joogaa? voi kuulemma auttaa unettomuuteen ja rentouttaa. Ei se varmaan mitään ihme parannusta tee, mutta kokeilu ei varmasti olisi pahitteeksi ja jos siitä olisi edes vähän apua niin aina se on eteenpäin.Olen itse kokeillut astangajoogaa joskus parisen vuotta sitten ja harmittaaa että lopetin, saatan aloittaa uudestaankin. Itsellänikin on ollut välillä pieniä uni ongelmia, mutta ei mitään sinuun verrattuna. Tsemppiä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sfjshfsjdhfmsdbfnmsd kirjoitti:

Hei! Tänne ajattelin kertoa hieman omasta tilastani, jos vaikka löytyisi kohtalotovereita tai vinkkejä ongelmani suhteen. Olen siis kärsinyt n. 1,5 vuotta todella vaikeista unihäiriöistä. Tämä on ollut kausittaista, eli joskus olen nukkunut suht.koht normaalisti mutta yhtäkkiä, ilman syytä, en saakaan nukutuksi ja saatan olla valveilla aamuun saakka (pahimmillaan 7-8 aikaan). Ennen jaksoin "samoilla silmillä" mennä esim. kouluun tai töihin mutta nykyään energiataso on kertakaikkiaan niin alhainen että en voisi edes kuvitella muuta kuin nukkumaan menemistä, jonka seurauksena koulunkäynti yms ovat kärsineet todella paljon. Silloin tällöin olen kuitenkin saanut itseni raahattua yövalvomisen jälkeen kouluun ja vaikka menen samana päivänä todella aikaisin nukkumaan (monesti liianki aikaisin kun ei yksinkertaisesti pysy hereillä) ei rytmiä saa käännettyä. Joskus toki on hetkellisesti onnistunut että herää aikasemmin ja nukahtaa illallakin ihmisten aikoihin mutta ykskaks saatta rytmi kääntyä taas ympäri kuin ihtestään eikä tilanne enään nykyään ole yhtään hallittavissa. Nukun ja heräilen miten sattuun ja aina väsyttää ja tavalliset arkiasiat tuntuvat kaatuvan päälle eikä mikään enään onnistu ja pienetkin asiat ja päätökset tuntuvat stressaavilta ja vaikeilta mikä tietenkin alkaa raastaa jo henkisesti viimeisetkin voimavarat. Olen saanut kahta eri lääkettä mutta niiden kautta tilanteeni on vain pahentunut. Lääkkeiden jälkeen se vähäinenki uni jonka nukun (oli se sitten aamulla tai päivällä tai jopa illalla) on katkonaista, heräilen siis n. 1-2 tunnin välein ja lopulta kun ei enään saa nukuttua, väsyttää siltikin (joskus kolmen aikaan yöllä herännyt eikä unta enään saanut ollenkaan). Toisinsanoen tuntuu ettei olisi nukkunut laisinkaan. Tämän lisäksi (tai mahdollisesti univaikeuksien seurauksena) on muina oireina ollut yhtäkkinen hikoaminen ja palelu, hetkelliset päänsäryt, jalkojen/käsien/sormien nopea puutuminen/kylmettyminen, hidastuneisuus, tykytys (mm. ihtekseen yhtäkkiä tihenevä syke ja esim. kävellessä tai muussa rauhallisessa fyysisessä liikkeessä syke todella nopea ja usein paikallaan ollessakin pistänyt rintaan ja olo ahdistunut, toisinsanoen kunto romahtanut eikä jaksa kuten ennen). Lääkärilläkin olen käynyt ja verikokeissa. Kaikki testien tulokset olivat ok. Verenpaine oli aluksi korkea, mm. alapaine kävi 110:ssä mutta myöhemmissä mittauksissa jo hieman alempi. Mikä olisi siis seuraava askel? Apuahan tähän tilanteeseen on jo saatava, sen verta normaali arkielämä ja opiskelu ruennut kärsimään. Tulevaisuudessakaan en voisi edes kuvitella työelämään siirtymistä jos ykskaks univaikeudet ja uupumus painavat niskaan jälleen. Lääkäreille parhaani mukaan kertonut tilanteestani jne mutta eipä ole vieläkään saanut toimivaa apua, ei eri mömmöjenkään jatkuva syöminen ja kokeileminen kuulosta ihan järkevältä ratkaisulta. Pitäisikö siis pyytää lähetettä aiheeseen perehtyneelle lääkärille vai mihin suuntaan olisi järkevintä lähtä asiaa viemään? Toivon myös teidän muiden kokemuksia aiheesta ja kuinka olette samantapaisista ongelmista ja vaikeuksista selvinneet! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu