Bavaria 32 vs. Contessa 32

Kummassa vietätte enemmän aikaa satamassa vai merellä? Vaikka vene olisi miten tahansa hidas, niin suurin osa veneilijöistä viettää enemmän aikaa satamassa kuin merellä. Satamaominaisuudet ovat siis kaikille tärkeä ominaisuus.

ovat aika pulleita pituuteensa nähden, kun niihin on tehty mahtavat sisätilat.

Jos ostat pienen veneen lomakäyttöön ja haluat kunnon asumistilat, ostat Bavarian, et tietänkään jotain vanhaa ja ahdasta. Jos ostat 2 hengelle matkaveneen vaikkapa pallonkiertoon, joku vanha voi olla sopivampi.

Tämän palstan purjehtijoilla taitaa se vene olla yleensä aika pieni, kun nuo Bavaria-vertauksetkin koskevat aina malliston pienimpiä, joiden purjehdusominaisuudet eivät nyt ole niin ihmeellisiä. Isot Bavariat ovat toista maata, mutta sehän nyt ei tähän kuulu eikä tätä palstaa kiinnosta.

Muuten, nuo vertailupisteet. Jos toinen vene sai 75 ja toinen 77 pistettä 100 mahdollisesta. kyllä ovat tasaväkisiä veneitä. Ja tuo pieni ero on kiinni lähinnä vertailun laatijien kriteeri- ja painotusvalinnoista, olisi voinut mennä toisinkin päin. Niin ovat samat nuo yhteispisteet.

12 + 9 kirjoitti:

Kummassa vietätte enemmän aikaa satamassa vai merellä? Vaikka vene olisi miten tahansa hidas, niin suurin osa veneilijöistä viettää enemmän aikaa satamassa kuin merellä. Satamaominaisuudet ovat siis kaikille tärkeä ominaisuus.

Lue lisää

Täytyy myöntää, että merellä oon enemmän kuin satamissa. Ja satamissakin vietän aika vähän aikaa siellä veneessä. Siispä ne veneen satamaominaisuudet eivät ole minulle niin tärkeitä. Ja luulenpa, etten ole yksin tämän mielipiteeni kanssa.
Yksi asia kyllä silti vähän ärsyttää: Hyvillä purjehdusominaisuuksilla olevassa veneessä on harvoin kunnollista WC/suihukutilaa. Ja juuri kulussa ollessa sitä suihkua arvostaisi. Satamissa voi sitten käyttää sataman peseytymisfasiliteetteja...

-Mika- kirjoitti:

Täytyy myöntää, että merellä oon enemmän kuin satamissa. Ja satamissakin vietän aika vähän aikaa siellä veneessä. Siispä ne veneen satamaominaisuudet eivät ole minulle niin tärkeitä. Ja luulenpa, etten ole yksin tämän mielipiteeni kanssa.
Yksi asia kyllä silti vähän ärsyttää: Hyvillä purjehdusominaisuuksilla olevassa veneessä on harvoin kunnollista WC/suihukutilaa. Ja juuri kulussa ollessa sitä suihkua arvostaisi. Satamissa voi sitten käyttää sataman peseytymisfasiliteetteja...

Lue lisää

Samoilla linjoilla liikutaan. Mulle pirun tärkeä on punkka. Oltiin sitten merellä tai satamassa tulee punkassa vietettyä lähes kolmannes kokonais ajasta joten siihen minä panostan. Mielestäni punkan pitää olla kiinteä, riittävän suuri ja omassa tilassaan. Sellaisia pöytäpunkka viritelmiä vihaan. Harvapa meistä satamassa juurikaan kajuutassa oleilee ellei ole kylmä tai sadesää. Itse emme juurikaan käytä vieras satamia vaan enempi turvaudumme luonnonsatamiin. Kyllä nuo merenkulliset asiat ovat kuitenkin se prioriteetti nr.1 punkat ja pentteri kylmätiloineen seuraavat perässä. Suihku on todellakin mukava, mutta kunnolliselle on harvassa riittävästi tilaa joten itse olen ratkaissut asian laittamalla lisäsuihkun uimatasolle jossa se mielestäni toimii mainiosti. Kulussa sellaisen pikasuihkun voi toki ottaa sisällä.

12 + 9 kirjoitti:

Kummassa vietätte enemmän aikaa satamassa vai merellä? Vaikka vene olisi miten tahansa hidas, niin suurin osa veneilijöistä viettää enemmän aikaa satamassa kuin merellä. Satamaominaisuudet ovat siis kaikille tärkeä ominaisuus.

Lue lisää

Näin voi tietty ajatella jos se veneellä oleminen on tärkeämpää kuin itse purjehtiminen

Tietenkin on makuasia, mitä ominaisuuksia arvostaa eniten. Jos arvostaa satama-asumista ja tilavaa vessaa, Bavaria 32 on parempi. Jos arvostaa avomeriominaisuuksia ja lujaa rakennetta, varmaankin valinta olisi hyvinkin Contessa 32 tai joku muu saman tyyppinen. YM mukaan vaihtoehtoja olisivat Sadler 32, Rival 32, Nicholson 32 samassa koko- ja hintaluokassa (£ 18.000-32.000). Testissä ollut Contessa 32 oli ilmeisesti "viimeisen päälle" päivitetty ja sen arvo oli kalliimpi.

Tuskinpa mikään vene on hyvä kaikkien ominaisuuksien suhteen - ei ainakaan, jos edullinen hankintahinta on yksi ominaisuuksista.
Totesit näin: Asiaa ymmärtämätön yleensä on myös ainoa joka noista "innostuu". Tähän voin lisätä, että asiaa ymmärtämätön on erityisen altis innostumaan venekauppiaiden mainoksista ja laituriparlamentin kaikkitietävien jutuista. Yleensä jokainen helposti kehuu omaa venettään ja ehkä mollaa muiden valintoja, vaikka veneen käyttötarpeet saattavat olla erilaisia.

vauhti vai vessa? kirjoitti:

Tietenkin on makuasia, mitä ominaisuuksia arvostaa eniten. Jos arvostaa satama-asumista ja tilavaa vessaa, Bavaria 32 on parempi. Jos arvostaa avomeriominaisuuksia ja lujaa rakennetta, varmaankin valinta olisi hyvinkin Contessa 32 tai joku muu saman tyyppinen. YM mukaan vaihtoehtoja olisivat Sadler 32, Rival 32, Nicholson 32 samassa koko- ja hintaluokassa (£ 18.000-32.000). Testissä ollut Contessa 32 oli ilmeisesti "viimeisen päälle" päivitetty ja sen arvo oli kalliimpi.

Tuskinpa mikään vene on hyvä kaikkien ominaisuuksien suhteen - ei ainakaan, jos edullinen hankintahinta on yksi ominaisuuksista.
Totesit näin: Asiaa ymmärtämätön yleensä on myös ainoa joka noista "innostuu". Tähän voin lisätä, että asiaa ymmärtämätön on erityisen altis innostumaan venekauppiaiden mainoksista ja laituriparlamentin kaikkitietävien jutuista. Yleensä jokainen helposti kehuu omaa venettään ja ehkä mollaa muiden valintoja, vaikka veneen käyttötarpeet saattavat olla erilaisia.

Lue lisää

ovat rahalla ostettavissa olevat "ammattitestaajat" lehdissä. On aika uskomatonta kuin "urveloita" ovat nuo veneitä lehdistölle testaavat "ammattilaiset", kyllä laituriparlamenttia (pursiseuran rannassa) voi pitää huomattavasti ammattimaisempana ja paremman tietotaidon omaavana kuin "lehdistön testejä".

Etukäteen olisi voinut kuvitella, että uudella teknologialla ja tekniikalla suunniiteltu ja valmistettu purjevene pesee mennentullen 40 vuotta vanhemman veneen.
Ei taida olla mitään muuta kulkuvälinettä jossa näin olisi voinut käydä vrt. autot, moottoripyörät,lentokoneet, polkupyörät. yms.
Uudessa Venelehdessä on testissä eräs nykyvene, jossa pohjapalkisto liimattu (sic!) paikoilleen. Sillälailla pojat!


Ennen monet asiat vaan tehtiin eri filosifialla kuin nykyisin, kestävömmiksi,paremmiksi.Tämä lienee se syy siihen, miksi vanhat veneet pitävät niin hyvin pintansa myös hintojen suhteen. Kun YM testissä suurinmaksi edistysaskeleeksi on saatu wc-tilat, niin ei voi kuin hymyillä.

Kun YM julkaisi testin ja päätyi tulokseensa, niin johan alkoi normaali selitykset: väärin sammutettu, toimittajat lahjottu tai eivät ainakaan mitään ymmärrä purjeveneilystä.

Sinänsä hiemän hymyilyttää tämä keskustelu veneiden nopeudesta, Lys 1,15 v.s. Lys 1,13. mitenkään venenopeuden merkitystä väheksymättä. Kuinka moni ostaa esim. auton pelkästään huippunopeuden perusteella?

173 kirjoitti:

Etukäteen olisi voinut kuvitella, että uudella teknologialla ja tekniikalla suunniiteltu ja valmistettu purjevene pesee mennentullen 40 vuotta vanhemman veneen.
Ei taida olla mitään muuta kulkuvälinettä jossa näin olisi voinut käydä vrt. autot, moottoripyörät,lentokoneet, polkupyörät. yms.
Uudessa Venelehdessä on testissä eräs nykyvene, jossa pohjapalkisto liimattu (sic!) paikoilleen. Sillälailla pojat!


Ennen monet asiat vaan tehtiin eri filosifialla kuin nykyisin, kestävömmiksi,paremmiksi.Tämä lienee se syy siihen, miksi vanhat veneet pitävät niin hyvin pintansa myös hintojen suhteen. Kun YM testissä suurinmaksi edistysaskeleeksi on saatu wc-tilat, niin ei voi kuin hymyillä.

Kun YM julkaisi testin ja päätyi tulokseensa, niin johan alkoi normaali selitykset: väärin sammutettu, toimittajat lahjottu tai eivät ainakaan mitään ymmärrä purjeveneilystä.

Sinänsä hiemän hymyilyttää tämä keskustelu veneiden nopeudesta, Lys 1,15 v.s. Lys 1,13. mitenkään venenopeuden merkitystä väheksymättä. Kuinka moni ostaa esim. auton pelkästään huippunopeuden perusteella?

Lue lisää

Maku asioita, ja kun riittävän tarkoitushakuisesti asioita esitetään, saadaan niistä aina sellaisia kun on tarvis ja halutaan.
Vanha ei välttämättä ole yhtään sen kestävämmin tai paremmin tehty, esittämäsi esimerkki palkiston liimaamisesta, nykyliimoilla muuten tehdään myös "ikuisia" liitoksia ;), ettei ne vanhat "mutut laminoinnoinnit" niin erikoisia ole. Ne ehkä vaan tuntuvat sellaiselta, jos ei asiaa ymmärrä.

Autovertaus ei oikein istu aiheeseen, kuinka moni ottaisi mielummin -72 mallisen Cortinan kuin uuden Kian ;)

Sellattis vaan poika kirjoitti:

Maku asioita, ja kun riittävän tarkoitushakuisesti asioita esitetään, saadaan niistä aina sellaisia kun on tarvis ja halutaan.
Vanha ei välttämättä ole yhtään sen kestävämmin tai paremmin tehty, esittämäsi esimerkki palkiston liimaamisesta, nykyliimoilla muuten tehdään myös "ikuisia" liitoksia ;), ettei ne vanhat "mutut laminoinnoinnit" niin erikoisia ole. Ne ehkä vaan tuntuvat sellaiselta, jos ei asiaa ymmärrä.

Autovertaus ei oikein istu aiheeseen, kuinka moni ottaisi mielummin -72 mallisen Cortinan kuin uuden Kian ;)

Lue lisää

maailmassa ei OTETA yhtään mitään. Karu tosiasia on, että on lisättävä S. Tietty haaveilla saa, että jos joku antaisi minulle...

173 kirjoitti:

Etukäteen olisi voinut kuvitella, että uudella teknologialla ja tekniikalla suunniiteltu ja valmistettu purjevene pesee mennentullen 40 vuotta vanhemman veneen.
Ei taida olla mitään muuta kulkuvälinettä jossa näin olisi voinut käydä vrt. autot, moottoripyörät,lentokoneet, polkupyörät. yms.
Uudessa Venelehdessä on testissä eräs nykyvene, jossa pohjapalkisto liimattu (sic!) paikoilleen. Sillälailla pojat!


Ennen monet asiat vaan tehtiin eri filosifialla kuin nykyisin, kestävömmiksi,paremmiksi.Tämä lienee se syy siihen, miksi vanhat veneet pitävät niin hyvin pintansa myös hintojen suhteen. Kun YM testissä suurinmaksi edistysaskeleeksi on saatu wc-tilat, niin ei voi kuin hymyillä.

Kun YM julkaisi testin ja päätyi tulokseensa, niin johan alkoi normaali selitykset: väärin sammutettu, toimittajat lahjottu tai eivät ainakaan mitään ymmärrä purjeveneilystä.

Sinänsä hiemän hymyilyttää tämä keskustelu veneiden nopeudesta, Lys 1,15 v.s. Lys 1,13. mitenkään venenopeuden merkitystä väheksymättä. Kuinka moni ostaa esim. auton pelkästään huippunopeuden perusteella?

Lue lisää

Erilaisten kiinnitystapojen kestävyys on nykyään mitattavissa ja arvioitavissa objektiivisesti. Esimerkiksi sellainen asia, mikä kohta liitoksesta pettää kun rasitusta lisätään. Jos liimasauman kestävyys on parempi, kuin toisiinsa liimattavien materiaalien sisäinen kestävyys (puun kuidut repeytyvät, lasikuiturakenne delaimnoituu), ei heikko kohta ole enää itse kiinnitysaineessa, vaan sitten lähdetään selvittämään kuinka laajalle kiinnityspinta halutaan ulottaa, jotta haluttu rasituskestävyys saavutetaan. Yksi esimerkki nykyliimojen kestävyydestä on mainoskuvat, joissa auto nostetaan ilmaan liimatusta tuulilasista.

Jos vanha tapa olisi automaattisesti parempi kuin uusi, käytettäisi puurakenteiden kiinnityksessä edelleen puutappeja ja kankaat ommeltaisi yhteen eläinten jänteillä. Ovatko nekin mielestäsi kestävämpiä ja parempia tapoja?

Sellattis vaan poika kirjoitti:

Maku asioita, ja kun riittävän tarkoitushakuisesti asioita esitetään, saadaan niistä aina sellaisia kun on tarvis ja halutaan.
Vanha ei välttämättä ole yhtään sen kestävämmin tai paremmin tehty, esittämäsi esimerkki palkiston liimaamisesta, nykyliimoilla muuten tehdään myös "ikuisia" liitoksia ;), ettei ne vanhat "mutut laminoinnoinnit" niin erikoisia ole. Ne ehkä vaan tuntuvat sellaiselta, jos ei asiaa ymmärrä.

Autovertaus ei oikein istu aiheeseen, kuinka moni ottaisi mielummin -72 mallisen Cortinan kuin uuden Kian ;)

Lue lisää

Ilmaisin itseäni ilmeisen vaikeasti. Juuri tuota yritin kertoa mihin tuossa lopussa viitaat: olisiko mitenkään mahdollista, että -72 mallinen Cortinan ja 2010 mallisen Kian vertailussa esim. Tuulilasi päätyisi siten, että Cortina voittaisi testin. En usko. Autoissa on tapahtunut merkittävää kehitystä seitsemänkymmneluvulta tähän päivään.

En myöskään usko, että -72 mallinen Cortina olisi kovaa valuuttaa vaihtoautomarkkinoillakaan.
Tämä YM:n testi vaan osoittaa mieelestäni sen yksinkertaisen asian, että uudet veneet eivät läheskään kaikilta osin ole parempia kuin vanhemmat ja tässä testissä kävi jopa toisinpäin. Vanhempi voitti uudemman.
Ja siitä sitten tämä keskustelu: väärin sammuttettu, väärin testattu, testaajat ostettu. Mielenkiintoinen ajatus sinällään: kukahan olisi nämä testaajat ostanut??

Tunnen ja tiedän nykyliimojejn mahdollisuudet, mutta pahoin pelkään, että viittaamani palkisto on parhaimmillaankin liimattu Sikaliimaalla tai jollain vastaavalla tuotteella. Sitkeää se on ja hankalsti irroittettavaa, mutta ei liimattua tällätavalla liimattua liitosta voi kestävyydeltään verrata palkistojen runkoonlaminointiin.


Lyhykäisyydessään tämä YM:n testi vain osaltaan vahvistaa näkemyksiäni uusista sarjatuotantoveneistä.
Mukavia, tilavia ja isot vessaat, mutta eivät ole minun juttuni.
Ja ennenkuin jotain uuden veneen omistaaja ehdin loukkamaan, niin muistetaan vanha viisaus:
" se on makuasia sanoi koira kun persettä nuoli"!!

173 kirjoitti:

Etukäteen olisi voinut kuvitella, että uudella teknologialla ja tekniikalla suunniiteltu ja valmistettu purjevene pesee mennentullen 40 vuotta vanhemman veneen.
Ei taida olla mitään muuta kulkuvälinettä jossa näin olisi voinut käydä vrt. autot, moottoripyörät,lentokoneet, polkupyörät. yms.
Uudessa Venelehdessä on testissä eräs nykyvene, jossa pohjapalkisto liimattu (sic!) paikoilleen. Sillälailla pojat!


Ennen monet asiat vaan tehtiin eri filosifialla kuin nykyisin, kestävömmiksi,paremmiksi.Tämä lienee se syy siihen, miksi vanhat veneet pitävät niin hyvin pintansa myös hintojen suhteen. Kun YM testissä suurinmaksi edistysaskeleeksi on saatu wc-tilat, niin ei voi kuin hymyillä.

Kun YM julkaisi testin ja päätyi tulokseensa, niin johan alkoi normaali selitykset: väärin sammutettu, toimittajat lahjottu tai eivät ainakaan mitään ymmärrä purjeveneilystä.

Sinänsä hiemän hymyilyttää tämä keskustelu veneiden nopeudesta, Lys 1,15 v.s. Lys 1,13. mitenkään venenopeuden merkitystä väheksymättä. Kuinka moni ostaa esim. auton pelkästään huippunopeuden perusteella?

Lue lisää

Lentokoneessakin monet osat on nykyään liimattu samoin autoissa. Ei liimaamista kannata pelätä, jos se tehdään hyvin. Hyvin monissa "laatuveissäkin", kuten X, Najad jne. on monia kriittisiä kohtia liimattu.

Omassakin veneessä kölipalkki on ainoastaan liimattu paikoilleen, samoin runko ja kansi sekä ikkunat. Hyvä liimaus pitää enemmän kuin lasikuitu kestää eli liima repii mattoja mukanaan. Kun ajaa kunnolla kiville, jotain menee väistämättä rikki. Tuossa vaiheessa on tärkeää, että vene ei menetä merikelpoisuuttaan ja myöskin mielellään olisi helppo korjata. Ainakin omassa veneessä molemmat toteutuivat kun ajoin kivelle täsmällisesti paikassa, jossa kartassa luki 4,2 m. Veneellä purjehdittiin korjaamon ja vakuutusyhtiön luvalla loppukausi (kölipalkkisto irti takaosastaan) ja korjaus oli 40 tunnin homma (sis. kölin irroitus).

Veneen, erityisesti purje/uppoumarunkoisen, nopeus on aika eri asia kuin auton huippunopeus. Kaikilla autoilla pääsee helposti siihen nopeuteen jota voi ajaa, mutta veneellä mennään usein niin kovaa kuin päästään. Kyllä varmasti 60/70-luvulla huippunopeus oli tärkeä auton valintaperuste, koska silloin osa autoista ei kulkenut kunnolla edes 120 km/h ja Suomessakin oli teitä, joilla sai ajaa kovempaakin.

LYS 1,13 vs 1,15 on varsin pieni ero, mutta Contessan ja Bavarian välillä eroa on jo lähes 10%. Kyllä se jo näkyy päivämatkojen pituudessa tai kestossa.

Uudessa vara parempi kirjoitti:

Erilaisten kiinnitystapojen kestävyys on nykyään mitattavissa ja arvioitavissa objektiivisesti. Esimerkiksi sellainen asia, mikä kohta liitoksesta pettää kun rasitusta lisätään. Jos liimasauman kestävyys on parempi, kuin toisiinsa liimattavien materiaalien sisäinen kestävyys (puun kuidut repeytyvät, lasikuiturakenne delaimnoituu), ei heikko kohta ole enää itse kiinnitysaineessa, vaan sitten lähdetään selvittämään kuinka laajalle kiinnityspinta halutaan ulottaa, jotta haluttu rasituskestävyys saavutetaan. Yksi esimerkki nykyliimojen kestävyydestä on mainoskuvat, joissa auto nostetaan ilmaan liimatusta tuulilasista.

Jos vanha tapa olisi automaattisesti parempi kuin uusi, käytettäisi puurakenteiden kiinnityksessä edelleen puutappeja ja kankaat ommeltaisi yhteen eläinten jänteillä. Ovatko nekin mielestäsi kestävämpiä ja parempia tapoja?

Lue lisää

Ei vanha tapa ole automaattiseti parempi kuin uusi, ei tietenkään. Tosin puutapeilla saadaan hienoja liitoksia aikaiseksi...

Nyt täytyy nostaa kädet ylös ja tunnustaa, että en tiedä kuinka korkeatasoista liimausmenetelmää nykyveneissä käytettään, mutta epäilen, että se liimaus tapahtuu niin, että köipalkiston alareunaan pursotetaan Sikaflexia tms. ja kölipalkisto lasketaan paikoilleen. Näin ainakin olen ollut havainnut tehtävän kun veneitä olen katsellut esim. venemessuilla. Köipalkisto on mielestäni vain kannatellut turkkilevyjä.

Tiedän, että esim. F-18 Hornet on koottu liimaamalla , samoin tuo esimerkki auton tuulilasista on erinomainen osoitus uusien liimojen hyvyydestä, mutta en ihan heti jaksa uskoa, että veneveistämöt siis noin yleiselä tasolla käyttäisivät kovinkaan eksoottisia liimausmenetelmiä. Huppuveistämöt ( X , Nafad yms) ovat sitten varmasti asia erikseen, mutta aika harva meistä niillä ikävä kyllä taitaa purjehtia.

Lisäksi en jaksa siihenkään uskoa, että veneveistämöt suunnittelsivat veneiden rakenteita siten, että pohtisivat mikä kohta antaa periksi jos ja kun alus saa pohjakosketuksen. Vrt. törmäysenregian sitominen nykyautojen lyttyyn meneviin keuloihin ja muihin rakenteisiin kolarin tapahtuessa.

Se on totta, että veneillä jopa pyritään ajamaan jatkuvasti huippunopeutta ja sillä merkitystä. Lähinnä heittoni tarkoitti sitä, että henkilökohtaisesti minulle on kuitenkin tärkeämpää se miten helposti vene pystyy pitämään sanottakoon vaikka 90% maksiminopeudestaan. Siis ei niin, että sitä pitää jatkuvasti trimmata ja aktiivisesti ohjata. Itse en vaan jaksa istua ruorissa aktiivisesti edes kahta tuntia, vaan laitan pilotin päälle ja keulan kohti Visbyta ja etelä-Itämerta. Muistakaa että meriteiden sääntöjen mukaan olette sitten väistämisvelvollisa kun minut ohitatte...

Ja nyt lupaan lopettaa tämän jankutukseni tällä erää ja kiitän Joakimia ja muita keskustelijoita hyvistä ja asiantuntevista mielipiteistä.( Ford Cortina Mk. II GT olisi kyllä melkoisen cool....)
Mukavaa keväänjatkoa!

173 kirjoitti:

Ei vanha tapa ole automaattiseti parempi kuin uusi, ei tietenkään. Tosin puutapeilla saadaan hienoja liitoksia aikaiseksi...

Nyt täytyy nostaa kädet ylös ja tunnustaa, että en tiedä kuinka korkeatasoista liimausmenetelmää nykyveneissä käytettään, mutta epäilen, että se liimaus tapahtuu niin, että köipalkiston alareunaan pursotetaan Sikaflexia tms. ja kölipalkisto lasketaan paikoilleen. Näin ainakin olen ollut havainnut tehtävän kun veneitä olen katsellut esim. venemessuilla. Köipalkisto on mielestäni vain kannatellut turkkilevyjä.

Tiedän, että esim. F-18 Hornet on koottu liimaamalla , samoin tuo esimerkki auton tuulilasista on erinomainen osoitus uusien liimojen hyvyydestä, mutta en ihan heti jaksa uskoa, että veneveistämöt siis noin yleiselä tasolla käyttäisivät kovinkaan eksoottisia liimausmenetelmiä. Huppuveistämöt ( X , Nafad yms) ovat sitten varmasti asia erikseen, mutta aika harva meistä niillä ikävä kyllä taitaa purjehtia.

Lisäksi en jaksa siihenkään uskoa, että veneveistämöt suunnittelsivat veneiden rakenteita siten, että pohtisivat mikä kohta antaa periksi jos ja kun alus saa pohjakosketuksen. Vrt. törmäysenregian sitominen nykyautojen lyttyyn meneviin keuloihin ja muihin rakenteisiin kolarin tapahtuessa.

Se on totta, että veneillä jopa pyritään ajamaan jatkuvasti huippunopeutta ja sillä merkitystä. Lähinnä heittoni tarkoitti sitä, että henkilökohtaisesti minulle on kuitenkin tärkeämpää se miten helposti vene pystyy pitämään sanottakoon vaikka 90% maksiminopeudestaan. Siis ei niin, että sitä pitää jatkuvasti trimmata ja aktiivisesti ohjata. Itse en vaan jaksa istua ruorissa aktiivisesti edes kahta tuntia, vaan laitan pilotin päälle ja keulan kohti Visbyta ja etelä-Itämerta. Muistakaa että meriteiden sääntöjen mukaan olette sitten väistämisvelvollisa kun minut ohitatte...

Ja nyt lupaan lopettaa tämän jankutukseni tällä erää ja kiitän Joakimia ja muita keskustelijoita hyvistä ja asiantuntevista mielipiteistä.( Ford Cortina Mk. II GT olisi kyllä melkoisen cool....)
Mukavaa keväänjatkoa!

Lue lisää

Vaikka Sikaflex onkin hyvää tavaraa moneen paikkaan ei kölipalkkeja sillä liimata. Joissain veneissä saattaa kyllä olla jotain tuollaista kölipalkiston lähistöllä, mutta silloin on (toivottavasti) kyse pelkästä viimeistelystä. Ainakin omassa veneessä kölipalkisto on liimattu epoksipohjaisella liimalla. Hyvän epoksiliiman lujuus on 30-40 MPa, kun Sikaflexin on 1-6 MPa riippuen tyypistä.

173 kirjoitti:

Ei vanha tapa ole automaattiseti parempi kuin uusi, ei tietenkään. Tosin puutapeilla saadaan hienoja liitoksia aikaiseksi...

Nyt täytyy nostaa kädet ylös ja tunnustaa, että en tiedä kuinka korkeatasoista liimausmenetelmää nykyveneissä käytettään, mutta epäilen, että se liimaus tapahtuu niin, että köipalkiston alareunaan pursotetaan Sikaflexia tms. ja kölipalkisto lasketaan paikoilleen. Näin ainakin olen ollut havainnut tehtävän kun veneitä olen katsellut esim. venemessuilla. Köipalkisto on mielestäni vain kannatellut turkkilevyjä.

Tiedän, että esim. F-18 Hornet on koottu liimaamalla , samoin tuo esimerkki auton tuulilasista on erinomainen osoitus uusien liimojen hyvyydestä, mutta en ihan heti jaksa uskoa, että veneveistämöt siis noin yleiselä tasolla käyttäisivät kovinkaan eksoottisia liimausmenetelmiä. Huppuveistämöt ( X , Nafad yms) ovat sitten varmasti asia erikseen, mutta aika harva meistä niillä ikävä kyllä taitaa purjehtia.

Lisäksi en jaksa siihenkään uskoa, että veneveistämöt suunnittelsivat veneiden rakenteita siten, että pohtisivat mikä kohta antaa periksi jos ja kun alus saa pohjakosketuksen. Vrt. törmäysenregian sitominen nykyautojen lyttyyn meneviin keuloihin ja muihin rakenteisiin kolarin tapahtuessa.

Se on totta, että veneillä jopa pyritään ajamaan jatkuvasti huippunopeutta ja sillä merkitystä. Lähinnä heittoni tarkoitti sitä, että henkilökohtaisesti minulle on kuitenkin tärkeämpää se miten helposti vene pystyy pitämään sanottakoon vaikka 90% maksiminopeudestaan. Siis ei niin, että sitä pitää jatkuvasti trimmata ja aktiivisesti ohjata. Itse en vaan jaksa istua ruorissa aktiivisesti edes kahta tuntia, vaan laitan pilotin päälle ja keulan kohti Visbyta ja etelä-Itämerta. Muistakaa että meriteiden sääntöjen mukaan olette sitten väistämisvelvollisa kun minut ohitatte...

Ja nyt lupaan lopettaa tämän jankutukseni tällä erää ja kiitän Joakimia ja muita keskustelijoita hyvistä ja asiantuntevista mielipiteistä.( Ford Cortina Mk. II GT olisi kyllä melkoisen cool....)
Mukavaa keväänjatkoa!

Lue lisää

korvataan luuloilla ja kuvitelmilla, siitä se kaihoisa ajatus syntyy että vanhat olivat jotain, kyllä silloin osattiin ;) Kyllä veneet vaan aika viimeisen päälle samoilla metodeilla suunnitellaan kuin autoja, lentokoneita, laivoja jne. Ennen olikin suunnittelu enemmän piirtelyä ja mutua.

Mainamonni kirjoitti:

korvataan luuloilla ja kuvitelmilla, siitä se kaihoisa ajatus syntyy että vanhat olivat jotain, kyllä silloin osattiin ;) Kyllä veneet vaan aika viimeisen päälle samoilla metodeilla suunnitellaan kuin autoja, lentokoneita, laivoja jne. Ennen olikin suunnittelu enemmän piirtelyä ja mutua.

Lue lisää

mainamonnin tietoisku on sitä monnitasoa

Sellattis vaan poika kirjoitti:

Maku asioita, ja kun riittävän tarkoitushakuisesti asioita esitetään, saadaan niistä aina sellaisia kun on tarvis ja halutaan.
Vanha ei välttämättä ole yhtään sen kestävämmin tai paremmin tehty, esittämäsi esimerkki palkiston liimaamisesta, nykyliimoilla muuten tehdään myös "ikuisia" liitoksia ;), ettei ne vanhat "mutut laminoinnoinnit" niin erikoisia ole. Ne ehkä vaan tuntuvat sellaiselta, jos ei asiaa ymmärrä.

Autovertaus ei oikein istu aiheeseen, kuinka moni ottaisi mielummin -72 mallisen Cortinan kuin uuden Kian ;)

Lue lisää

Tälläistä tekstiä päästää suustaan vain moottorikryssaaja. Valtameripurjehdukseen sinulla ei ole sanottavaa, poistu keskustelusta.

Klaavio kirjoitti:

ovat rahalla ostettavissa olevat "ammattitestaajat" lehdissä. On aika uskomatonta kuin "urveloita" ovat nuo veneitä lehdistölle testaavat "ammattilaiset", kyllä laituriparlamenttia (pursiseuran rannassa) voi pitää huomattavasti ammattimaisempana ja paremman tietotaidon omaavana kuin "lehdistön testejä".

Lue lisää

Mitä vittua sä selität :D venekerhojen pikkupojat (vanhat äijät) on samaa mieltä kun kommodori koska kommodorilla on aina kallein vene. Sitten sitä runkkaillaan porukassa sille kommodorille.

KVG (esim www.maringuiden.se)
Contessan lys on 1.18. Täytyy huomata että vertailu on tehty isommilla vesillä kuin suojainen suomenlahti, jolloin siellä perinteinen runkomuoto saattaa olla lehden mielestä parempi.
JP

Testipurjehdukset suoritettiin Lymingtonin ulkopuolella pääosin 16-20 solmun tuulessa.
Bavarian ongelma tuli sen kallistuessa, jolloin peräsin menetti otteensa. Ohjailu tuli vähän helpommaksi, kun isossa oli reivi ja genuaa rullattu kolme kierrosta sisään. Siltikään testaajat eivät olleet tyytyväisiä ohjaukseen ja veneen balanssiin. Contessa purjehti reivaamattomin purjein ja oli tasapainoinen, helposti hallittava kaikissa tilanteissa. Se säilytti helpon ohjaamisen 35 astetta kallistuneena, kun Bavalla tuli ongelmia sen kallistuessa 30 asteeseen. Bavarian huonoa kryssimistä ihmeteltiin: "..beating wasn´t a pleasant experience in these conditions".
Contessan kallistusjäykkyysen ilmoitettiin olevan maksimissaan 78 asteen kallistumassa, Bavalla maksimi 56 astetta ja sen jälkeen vakaus heikkenee. Contessan "ballast ratio" on 48%, Bavarian 25%.

lukekaa itse! kirjoitti:

Testipurjehdukset suoritettiin Lymingtonin ulkopuolella pääosin 16-20 solmun tuulessa.
Bavarian ongelma tuli sen kallistuessa, jolloin peräsin menetti otteensa. Ohjailu tuli vähän helpommaksi, kun isossa oli reivi ja genuaa rullattu kolme kierrosta sisään. Siltikään testaajat eivät olleet tyytyväisiä ohjaukseen ja veneen balanssiin. Contessa purjehti reivaamattomin purjein ja oli tasapainoinen, helposti hallittava kaikissa tilanteissa. Se säilytti helpon ohjaamisen 35 astetta kallistuneena, kun Bavalla tuli ongelmia sen kallistuessa 30 asteeseen. Bavarian huonoa kryssimistä ihmeteltiin: "..beating wasn´t a pleasant experience in these conditions".
Contessan kallistusjäykkyysen ilmoitettiin olevan maksimissaan 78 asteen kallistumassa, Bavalla maksimi 56 astetta ja sen jälkeen vakaus heikkenee. Contessan "ballast ratio" on 48%, Bavarian 25%.

Lue lisää

vs bluewater-sailori. Testiin lopputulos merikelpoisuuden suhteen melko selvä jo etukäteen.

lukekaa itse! kirjoitti:

Testipurjehdukset suoritettiin Lymingtonin ulkopuolella pääosin 16-20 solmun tuulessa.
Bavarian ongelma tuli sen kallistuessa, jolloin peräsin menetti otteensa. Ohjailu tuli vähän helpommaksi, kun isossa oli reivi ja genuaa rullattu kolme kierrosta sisään. Siltikään testaajat eivät olleet tyytyväisiä ohjaukseen ja veneen balanssiin. Contessa purjehti reivaamattomin purjein ja oli tasapainoinen, helposti hallittava kaikissa tilanteissa. Se säilytti helpon ohjaamisen 35 astetta kallistuneena, kun Bavalla tuli ongelmia sen kallistuessa 30 asteeseen. Bavarian huonoa kryssimistä ihmeteltiin: "..beating wasn´t a pleasant experience in these conditions".
Contessan kallistusjäykkyysen ilmoitettiin olevan maksimissaan 78 asteen kallistumassa, Bavalla maksimi 56 astetta ja sen jälkeen vakaus heikkenee. Contessan "ballast ratio" on 48%, Bavarian 25%.

Lue lisää

30 asteen kallistuma on kaikille nykyveneille myrkkyä. Niitä kuuluu reivata siten, että kallistuma on 20 asteen paikkeilla. Tällöin myös oleskelu veneessä on mukavampaa, eikä peräsin menetä otettaan. Jos venettä purjehdittiin koko ajan väärällä tavalla, niin ei ihme, että meno oli epämiellyttävää.

4 + 13 kirjoitti:

30 asteen kallistuma on kaikille nykyveneille myrkkyä. Niitä kuuluu reivata siten, että kallistuma on 20 asteen paikkeilla. Tällöin myös oleskelu veneessä on mukavampaa, eikä peräsin menetä otettaan. Jos venettä purjehdittiin koko ajan väärällä tavalla, niin ei ihme, että meno oli epämiellyttävää.

Lue lisää

Ei ihme jos Abby väsyy jatkuvaan kallistuksen tarkkailuun ja purjeen säätämiseen. Perinteistä venettäni en ole saanut broachaamaan enkä peräsimen otetta irtoamaan, joten meno on huoletonta.

JP kirjoitti:

KVG (esim www.maringuiden.se)
Contessan lys on 1.18. Täytyy huomata että vertailu on tehty isommilla vesillä kuin suojainen suomenlahti, jolloin siellä perinteinen runkomuoto saattaa olla lehden mielestä parempi.
JP

Lue lisää

Tuo on aivan varmasti väärä luku. Ko. veneellä löytyy mm. ORC GPH ~760 (~ sama kuin FE-83) ja IRC TCC ~0,875. Tässä myös norjalainen LYS-todistus 1,08:lle: http://www.seiling.org/baat/visMaalebrev.do?baatId=3986

lukekaa itse! kirjoitti:

Testipurjehdukset suoritettiin Lymingtonin ulkopuolella pääosin 16-20 solmun tuulessa.
Bavarian ongelma tuli sen kallistuessa, jolloin peräsin menetti otteensa. Ohjailu tuli vähän helpommaksi, kun isossa oli reivi ja genuaa rullattu kolme kierrosta sisään. Siltikään testaajat eivät olleet tyytyväisiä ohjaukseen ja veneen balanssiin. Contessa purjehti reivaamattomin purjein ja oli tasapainoinen, helposti hallittava kaikissa tilanteissa. Se säilytti helpon ohjaamisen 35 astetta kallistuneena, kun Bavalla tuli ongelmia sen kallistuessa 30 asteeseen. Bavarian huonoa kryssimistä ihmeteltiin: "..beating wasn´t a pleasant experience in these conditions".
Contessan kallistusjäykkyysen ilmoitettiin olevan maksimissaan 78 asteen kallistumassa, Bavalla maksimi 56 astetta ja sen jälkeen vakaus heikkenee. Contessan "ballast ratio" on 48%, Bavarian 25%.

Lue lisää

Erikoista, sillä samaista venettä on koepurjehdittu melko vastaavassa tuulessa niin saksalaisissa, ruotsalaisissa kuin suomalaisissa lehdissä ja kaikissa on kehuttu veneen nopeutta ja hallittavuutta. Die Yachtin testissä oli vieläpä matalampi erikoisköli. Kumpi tuossa oli? Varmasti Contessa pysyy paremmin käsissä, mutta kuka hölmö nyt purjehtisi nykyaikaista (tai vanhempaakaan) venettä 30 asteen kallistumalla?

Tuossa tuulessa Contessa kryssii aika hyvin, ehkä jopa paremmin kuin Bavaria, joka taas sitten on avotuulilla nopeampi, samoin keveämmissä keleissä.

Ballast ratio on aika turha suure eikä kerro juuri mistään. Ratkaisevaa on runkomuoto ja painopiste. On aivan sama miten painopiste saavutetaan. Samoin tuo kallistusjäykkyyden maksimi on aika harhaanjohtava, sillä huippu on yleensä varsin laakea. Esimerkiksi yhdessä Contessa 32:n vakavuuskäyrässä kallistusjäykkyys oli käytännössä vakio 40-85 asteen välillä, josta se sitten tipahti vauhdilla AVS:n ollessa 132. Vastaavasti Bavaria 32:lle (edellinen J&J-malli!!!) tuolla käyrällä oli selkeämpi huippu reilussa 60 asteessa, mutta siinäkin 40 asteen arvo oli sama kuin 80 asteen arvo ja AVS 125 astetta.

Hiukan raskaamman Contessa 32:n (5600 kg) käyrässä taas maksimi oli jo 40 asteen kohdalla ja AVS vain 114 astetta.

veneen kykyyn kantaa purjeet.

6+10 kirjoitti:

Ei ihme jos Abby väsyy jatkuvaan kallistuksen tarkkailuun ja purjeen säätämiseen. Perinteistä venettäni en ole saanut broachaamaan enkä peräsimen otetta irtoamaan, joten meno on huoletonta.

Lue lisää

Perinteistä venettä ei saa broachaamaan, muttei myöskään kulkemaan. Kai purjehtiminen on huoletonta, kun kaasukahva puuttuu, mutta samalla se on ikävystyttävän tylsää. Kyllä Abby piristyy heti, kun pääsee heikoista tuulista eroon.

ei kuullosta kovin erikoiselta tuo veneiden paremmuusjärjestys suorituskyvyssä. Sen sijaan se kuullostaa erikoiselta, että Bava 32 olisi yhtä nopea kuin Comfortina 32 tai Inferno 31. Painoa Bavassa on enemmän ja purjepinta-alaa vähemmän. Venelehden testissä ei puhuttu varsinaisesti suorituskyvyn parantumisesta aikaisempiin malleihin verrattuna muuten kuin nousukyvyn kohdalla. Purjepinta-ala/paino -suhteella mitattuna uusi 32 on samaa luokkaa kuin veistämön aikaisemmat pienet mallit, joille vesillä pärjää hyvin tuollaisella 1.01 lys-luvun veneellä.

jos bavaria menee infernon ohi laitan ilmoituksen "lahjoitetaan" palstalle.

Singlehander kirjoitti:

ei kuullosta kovin erikoiselta tuo veneiden paremmuusjärjestys suorituskyvyssä. Sen sijaan se kuullostaa erikoiselta, että Bava 32 olisi yhtä nopea kuin Comfortina 32 tai Inferno 31. Painoa Bavassa on enemmän ja purjepinta-alaa vähemmän. Venelehden testissä ei puhuttu varsinaisesti suorituskyvyn parantumisesta aikaisempiin malleihin verrattuna muuten kuin nousukyvyn kohdalla. Purjepinta-ala/paino -suhteella mitattuna uusi 32 on samaa luokkaa kuin veistämön aikaisemmat pienet mallit, joille vesillä pärjää hyvin tuollaisella 1.01 lys-luvun veneellä.

Lue lisää

Bavaria tosiaan painaa ~10% enemmän, mutta purjeala on aika sama (fokalla suurempi), vesilinja yli 10% pidempi, syväys 20% suurempi, oikaiseva momentti yli 20% suurempi, evät paljon tehokkaammat jne. Aivan varmasti suorituskyky on hyvin lähellä sama, jos purjeet samaa tasoa, taittolapapotkuri, pohjan sileys sama ja riki yhtä hyvin trimmattuna.

inf321 kirjoitti:

jos bavaria menee infernon ohi laitan ilmoituksen "lahjoitetaan" palstalle.

Tässä vaikkapa tuloksia, jossa Bavaria 33 (en tunne omistajaa) ilman spinnua ja alkuperäispurjeilla kiersi radan hyvin lähelle spinnullisten Inferno 31:n vauhtia ja nopeammin kuin Inferno 26 ja suurin osa Albin Expresseistä.

http://www.koivusaarenpursiseura.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=174&Itemid=28

Tässä lisää tuloksia, joissa taakse jäivät mm. First 31.7:t ja FG28E: http://hoski.fi/attachments/Tulokset_090917.pdf (tuloksissa virhe, sillä ko. veneessä ei ole spinnua).

Kerropa vaikka purjenumero, niin yritän lainata jostain Bavaria 32:n ja tulen hakemaan Infernosi.

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria tosiaan painaa ~10% enemmän, mutta purjeala on aika sama (fokalla suurempi), vesilinja yli 10% pidempi, syväys 20% suurempi, oikaiseva momentti yli 20% suurempi, evät paljon tehokkaammat jne. Aivan varmasti suorituskyky on hyvin lähellä sama, jos purjeet samaa tasoa, taittolapapotkuri, pohjan sileys sama ja riki yhtä hyvin trimmattuna.

Lue lisää

Bavan purjepinta-ala on alle 50m2, kun Infernoon tai Comfortinaan saa yli 10m2 enemmän rättiä riippuen rullagenoan koosta. Venelehden testi vuodelta 2003 antoi Comfortinan purjealaksi jopa 64m2 ja Infernolle 57m2. Bavarialla ja muilla vastaavilla fokkaveneillä kuten SO 30i, Oceanis 31:llä purjeala jää pieneksi verrattuna genoalla varustettuihin veneisiin ja nämä kaipaisivatkin purjevalikoimaan genaakkeria ja code 0:a, mutta harvoin tällaisia purjeita kuitenkaan näkee ko. veneissä. Mittauspainoltaan kolme venettä ovat aika lähellä toisiaan, Inferno on hieman kevyempi. Märkäpinta-ala on Bavassa n. 10 % suurempi.

Tästä uudesta 32:sta ei ole kellään vielä oikein kokemuksia, joten voihan olla, että se osoittautuu pedoksi vesillä. Mutta mikä tässä uudessa on sitten niin erilaista kuin edeltäjissä? Painoltaan ja purjealaltaan esim. 31 cruiser ja uusi 32 ovat hyvin samanlaisia. Myös evät ja pohjan muoto näyttävät myös kuvissa aika samanlaisilta. Fokan saa uudessa jalustettua sisemmälle, joten se näyttäisi olevan suurin tehty parannus. Practical Boat Owner antoi tosiaan ihan positiivisen arvion veneestä ja puhui testissä mm. Farr-factorista. Mutta ei ole nyt lehteä käsillä, joten en uskalla tarkemmin muistella, että mitä veneen suorituskyvystä puhuttiin, ja miten tämä Farr-factor ilmenee. Sen muistan, että veneen ulkonäköä ei PBO:ssa kommentoitu mitenkään, kun taas venelehdessä siihen otettiin poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa.

Singlehander kirjoitti:

Bavan purjepinta-ala on alle 50m2, kun Infernoon tai Comfortinaan saa yli 10m2 enemmän rättiä riippuen rullagenoan koosta. Venelehden testi vuodelta 2003 antoi Comfortinan purjealaksi jopa 64m2 ja Infernolle 57m2. Bavarialla ja muilla vastaavilla fokkaveneillä kuten SO 30i, Oceanis 31:llä purjeala jää pieneksi verrattuna genoalla varustettuihin veneisiin ja nämä kaipaisivatkin purjevalikoimaan genaakkeria ja code 0:a, mutta harvoin tällaisia purjeita kuitenkaan näkee ko. veneissä. Mittauspainoltaan kolme venettä ovat aika lähellä toisiaan, Inferno on hieman kevyempi. Märkäpinta-ala on Bavassa n. 10 % suurempi.

Tästä uudesta 32:sta ei ole kellään vielä oikein kokemuksia, joten voihan olla, että se osoittautuu pedoksi vesillä. Mutta mikä tässä uudessa on sitten niin erilaista kuin edeltäjissä? Painoltaan ja purjealaltaan esim. 31 cruiser ja uusi 32 ovat hyvin samanlaisia. Myös evät ja pohjan muoto näyttävät myös kuvissa aika samanlaisilta. Fokan saa uudessa jalustettua sisemmälle, joten se näyttäisi olevan suurin tehty parannus. Practical Boat Owner antoi tosiaan ihan positiivisen arvion veneestä ja puhui testissä mm. Farr-factorista. Mutta ei ole nyt lehteä käsillä, joten en uskalla tarkemmin muistella, että mitä veneen suorituskyvystä puhuttiin, ja miten tämä Farr-factor ilmenee. Sen muistan, että veneen ulkonäköä ei PBO:ssa kommentoitu mitenkään, kun taas venelehdessä siihen otettiin poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa.

Lue lisää

Yleensä veneitä verrattaessa käytetään vain keulakolmion pinta-alaa. Genualla saa hiukan lisäpotkua, mutta samalla menetetään mahdollisuus pieneen kulmaan saalinkien takia. Pääkaupunkiseudun kisoissa taisi se ainoa fokalla ajava Inferno olla yleensä maalissa ennen genualla ajavia siskojaan. Genuasta saatu etu on ko. veneessä siis sen verran pieni, että se häviää taidon ja venevalmistelun kohinaan.

Uudessa Bavaria 32:ssa on sama purjeala fokalla kuin vanhassa 31:ssä genualla ja masto on lähes 2 m korkeampi. Syväys, vesilinja ja oikaiseva momentti ovat kasvaneet, mutta paino alentunut (ainakin Vene-lehden testiyksilöissä). Kyllä noilla muutoksilla tulee nopeampi vene, erityisesti maston korottaminen on tehokas toimenpide. Uuden Bavaria 32:n masto on yhtä korkea kuin Infernon.

Silti ei ollut tarkoitus sanoa, että Bavaria 32 olisi hirveästi nopeampi kuin aiemmat. Eivät nekään mitään hitaita ole, jos varustus ja taito on kunnossa.

Märkäpinta-alassa en hirveästi luottaisi Vene-lehden mittauksiin, mutta kyllä varmasti Infernossa on pienempi märkäpinta-ala.

Joakim_ kirjoitti:

Tässä vaikkapa tuloksia, jossa Bavaria 33 (en tunne omistajaa) ilman spinnua ja alkuperäispurjeilla kiersi radan hyvin lähelle spinnullisten Inferno 31:n vauhtia ja nopeammin kuin Inferno 26 ja suurin osa Albin Expresseistä.

http://www.koivusaarenpursiseura.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=174&Itemid=28

Tässä lisää tuloksia, joissa taakse jäivät mm. First 31.7:t ja FG28E: http://hoski.fi/attachments/Tulokset_090917.pdf (tuloksissa virhe, sillä ko. veneessä ei ole spinnua).

Kerropa vaikka purjenumero, niin yritän lainata jostain Bavaria 32:n ja tulen hakemaan Infernosi.

Lue lisää

Bava 33 on eri vene kuin tässä keskustelussa käsitellyt 31 ja 32. Suomessa paatin lyssiluku on turhan alhainen, mutta esimerkiksi Tanskassa paatti kisaa luvulla 1,15, joten kyllä sen pitäisikin Infernojen ja vastaavien vauhdeissa pysyä.

alpo-69 kirjoitti:

Bava 33 on eri vene kuin tässä keskustelussa käsitellyt 31 ja 32. Suomessa paatin lyssiluku on turhan alhainen, mutta esimerkiksi Tanskassa paatti kisaa luvulla 1,15, joten kyllä sen pitäisikin Infernojen ja vastaavien vauhdeissa pysyä.

Lue lisää

Bavaria 33 ei ole kaukana 31:stä, jota ei ole juuri kisoissa nähty. Itse asiassa uusi 32 on lähempänä vanhaa 33:sta kuin 31:sta (mm. vesilinjat samat). Tuo vain osoittaa juuri sen, että Bavarioiden surkea suorituskyky on pelkkä myytti, jonka taustalla on jotain muuta kuin itse vene.

Tietysti eihän modernille 32-jalkaiselle Inferno 31:n vauhti ole vielä mikään saavutus. Aika hurjasti nopeampiakin löytyy kuten vaikka Finn Flyer 32 ja varmaankin myös tuleva Dehler 32.

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria 33 ei ole kaukana 31:stä, jota ei ole juuri kisoissa nähty. Itse asiassa uusi 32 on lähempänä vanhaa 33:sta kuin 31:sta (mm. vesilinjat samat). Tuo vain osoittaa juuri sen, että Bavarioiden surkea suorituskyky on pelkkä myytti, jonka taustalla on jotain muuta kuin itse vene.

Tietysti eihän modernille 32-jalkaiselle Inferno 31:n vauhti ole vielä mikään saavutus. Aika hurjasti nopeampiakin löytyy kuten vaikka Finn Flyer 32 ja varmaankin myös tuleva Dehler 32.

Lue lisää

No B33:n purjepinta-ala on pienehkö, Masto on tasapaksu ja lyhyt. Genuan skuuttikisko on melko ulkona. Lisäksi se on täysillä nestekuormilla (490 kg) liian takapainoinen. Matkapurtena se on hintaluokassaan vertaansa vailla!

Joakim_ kirjoitti:

Erikoista, sillä samaista venettä on koepurjehdittu melko vastaavassa tuulessa niin saksalaisissa, ruotsalaisissa kuin suomalaisissa lehdissä ja kaikissa on kehuttu veneen nopeutta ja hallittavuutta. Die Yachtin testissä oli vieläpä matalampi erikoisköli. Kumpi tuossa oli? Varmasti Contessa pysyy paremmin käsissä, mutta kuka hölmö nyt purjehtisi nykyaikaista (tai vanhempaakaan) venettä 30 asteen kallistumalla?

Tuossa tuulessa Contessa kryssii aika hyvin, ehkä jopa paremmin kuin Bavaria, joka taas sitten on avotuulilla nopeampi, samoin keveämmissä keleissä.

Ballast ratio on aika turha suure eikä kerro juuri mistään. Ratkaisevaa on runkomuoto ja painopiste. On aivan sama miten painopiste saavutetaan. Samoin tuo kallistusjäykkyyden maksimi on aika harhaanjohtava, sillä huippu on yleensä varsin laakea. Esimerkiksi yhdessä Contessa 32:n vakavuuskäyrässä kallistusjäykkyys oli käytännössä vakio 40-85 asteen välillä, josta se sitten tipahti vauhdilla AVS:n ollessa 132. Vastaavasti Bavaria 32:lle (edellinen J&J-malli!!!) tuolla käyrällä oli selkeämpi huippu reilussa 60 asteessa, mutta siinäkin 40 asteen arvo oli sama kuin 80 asteen arvo ja AVS 125 astetta.

Hiukan raskaamman Contessa 32:n (5600 kg) käyrässä taas maksimi oli jo 40 asteen kohdalla ja AVS vain 114 astetta.

Lue lisää

http://www.ne-plus-ultra.ca/specifications.html

X 37 kirjoitti:

Perinteistä venettä ei saa broachaamaan, muttei myöskään kulkemaan. Kai purjehtiminen on huoletonta, kun kaasukahva puuttuu, mutta samalla se on ikävystyttävän tylsää. Kyllä Abby piristyy heti, kun pääsee heikoista tuulista eroon.

Lue lisää

tuo jessica watson S&S 34 -veneessään kirjoittelee jo että matka taittuu liiankin nopeasti ja ilo loppuu turhan aikaisin.

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria 33 ei ole kaukana 31:stä, jota ei ole juuri kisoissa nähty. Itse asiassa uusi 32 on lähempänä vanhaa 33:sta kuin 31:sta (mm. vesilinjat samat). Tuo vain osoittaa juuri sen, että Bavarioiden surkea suorituskyky on pelkkä myytti, jonka taustalla on jotain muuta kuin itse vene.

Tietysti eihän modernille 32-jalkaiselle Inferno 31:n vauhti ole vielä mikään saavutus. Aika hurjasti nopeampiakin löytyy kuten vaikka Finn Flyer 32 ja varmaankin myös tuleva Dehler 32.

Lue lisää

Niin mutta Inferno 33 ei ole kovin kaukana 31:stä, että pärjääkö Bava nyt sitten Inferno 33:lle. Ja loppujen lopuksi Inferno 33 ei ole kovin kaukan Fingulf 36:sta ja sillekkään ei pärjää kukaan ainakaan veneiden olessa telkointipukilla...

Joakim, olet naurettava!

vaikkapa tässä kirjoitti:

http://www.ne-plus-ultra.ca/specifications.html

Oman Hanse 320 stabiteettikäyriin verrattuna eroa on. (löytyy kotisivulta http://www.hanseyachts.com/ kohdasta 320 ja documents)
Huippu on Hansessa erittän laakea 40-80ast välillä, kun Contessa huippu on paljon terävämpi.
Kertooko se siitä että Hanse on alkujäykkä, jos näin tuleeko se siitä että vene on suht leveä?

Hanse käyrän alapiste on n. 160-165 astetta, hieman pienempi kuin Contessan, mutta paljon suurempi kuin samassa käyrässä olevan puolitonnarin. Onko tämä nyt se kulma minkä jälkeen vene ei enää itse oikaise itseään? Tähän ilmeisesti vaikuttaa se että Hansessa lienee painopiste aika alhaalla t-kölin ansiosta? Mitä tuo kertoo kuinka alas tuo käyrä tippuu, tuossa oli aika ero Contessan ja puolitonnarin kesken ja kun asteikko on erilainen en osaa verrata omaan veneeseeni.

Mitenhän H320 stabiliteettikäyrä eroaa uuden B32 suhteen?

Äitisi kirjoitti:

Niin mutta Inferno 33 ei ole kovin kaukana 31:stä, että pärjääkö Bava nyt sitten Inferno 33:lle. Ja loppujen lopuksi Inferno 33 ei ole kovin kaukan Fingulf 36:sta ja sillekkään ei pärjää kukaan ainakaan veneiden olessa telkointipukilla...

Joakim, olet naurettava!

Lue lisää

Tuo oli yksi säälittävimmistä yrityksistä aikoihin argumentoinnin laadulltaan. Saat nauraa mille haluat, mutta Joakimia pätevämpiä tällä alalla ei montaa ole, jos yhtäkään. Hän näet perustaa väitteensä aina todistettavissa oleviin numeroihin, sinä taas...

Joakim_ kirjoitti:

Erikoista, sillä samaista venettä on koepurjehdittu melko vastaavassa tuulessa niin saksalaisissa, ruotsalaisissa kuin suomalaisissa lehdissä ja kaikissa on kehuttu veneen nopeutta ja hallittavuutta. Die Yachtin testissä oli vieläpä matalampi erikoisköli. Kumpi tuossa oli? Varmasti Contessa pysyy paremmin käsissä, mutta kuka hölmö nyt purjehtisi nykyaikaista (tai vanhempaakaan) venettä 30 asteen kallistumalla?

Tuossa tuulessa Contessa kryssii aika hyvin, ehkä jopa paremmin kuin Bavaria, joka taas sitten on avotuulilla nopeampi, samoin keveämmissä keleissä.

Ballast ratio on aika turha suure eikä kerro juuri mistään. Ratkaisevaa on runkomuoto ja painopiste. On aivan sama miten painopiste saavutetaan. Samoin tuo kallistusjäykkyyden maksimi on aika harhaanjohtava, sillä huippu on yleensä varsin laakea. Esimerkiksi yhdessä Contessa 32:n vakavuuskäyrässä kallistusjäykkyys oli käytännössä vakio 40-85 asteen välillä, josta se sitten tipahti vauhdilla AVS:n ollessa 132. Vastaavasti Bavaria 32:lle (edellinen J&J-malli!!!) tuolla käyrällä oli selkeämpi huippu reilussa 60 asteessa, mutta siinäkin 40 asteen arvo oli sama kuin 80 asteen arvo ja AVS 125 astetta.

Hiukan raskaamman Contessa 32:n (5600 kg) käyrässä taas maksimi oli jo 40 asteen kohdalla ja AVS vain 114 astetta.

Lue lisää

"Ballast ratio on aika turha suure eikä kerro juuri mistään. Ratkaisevaa on runkomuoto ja painopiste. On aivan sama miten painopiste saavutetaan."
En ota kantaa tähän kiistelyyn Bavan ja Contessan paremmuudesta, mutta huomauttaisin että vaikkei sillä miten painopiste saavutetaan ole stabiliteetin kannalta mitään merkitystä, sillä on vaikutus veneen hitausmomenttiin ja siten käyttäytymiseen aallokossa.

PetriA kirjoitti:

Oman Hanse 320 stabiteettikäyriin verrattuna eroa on. (löytyy kotisivulta http://www.hanseyachts.com/ kohdasta 320 ja documents)
Huippu on Hansessa erittän laakea 40-80ast välillä, kun Contessa huippu on paljon terävämpi.
Kertooko se siitä että Hanse on alkujäykkä, jos näin tuleeko se siitä että vene on suht leveä?

Hanse käyrän alapiste on n. 160-165 astetta, hieman pienempi kuin Contessan, mutta paljon suurempi kuin samassa käyrässä olevan puolitonnarin. Onko tämä nyt se kulma minkä jälkeen vene ei enää itse oikaise itseään? Tähän ilmeisesti vaikuttaa se että Hansessa lienee painopiste aika alhaalla t-kölin ansiosta? Mitä tuo kertoo kuinka alas tuo käyrä tippuu, tuossa oli aika ero Contessan ja puolitonnarin kesken ja kun asteikko on erilainen en osaa verrata omaan veneeseeni.

Mitenhän H320 stabiliteettikäyrä eroaa uuden B32 suhteen?

Lue lisää

"Hanse käyrän alapiste on n. 160-165 astetta, hieman pienempi kuin Contessan, mutta paljon suurempi kuin samassa käyrässä olevan puolitonnarin. Onko tämä nyt se kulma minkä jälkeen vene ei enää itse oikaise itseään?"

Eikö sitä oikaisuvoiman hävittävää kallistuskulmaa kutsuta tuolla AVS-lyhenteellä ja kyseessä on asteluku, jossa stabiliteettikäyrä leikkaa vaaka-akselin eli tuossa Hanse 320:n käyrässä jotain 140 astetta?

Äitisi kirjoitti:

Niin mutta Inferno 33 ei ole kovin kaukana 31:stä, että pärjääkö Bava nyt sitten Inferno 33:lle. Ja loppujen lopuksi Inferno 33 ei ole kovin kaukan Fingulf 36:sta ja sillekkään ei pärjää kukaan ainakaan veneiden olessa telkointipukilla...

Joakim, olet naurettava!

Lue lisää

Ei Inferno 33 tosiaan ole hirveän kaukana 31:stä. LYS 1,16 vs. 1,19. Lukuerosta suurin osa tulee 33:n selkeästi suuremmasta takilasta. Kaikki purjeet ovat ~20% suurempia. Vesilinjassa noissa ei ole eroa kuin ~40 cm ja kokonaispituudessa alle 60 cm. Painossa on eroa vain ~500 kg ja oikaisevat momentit ovat lähes samat. 33 on siis vain hiukan isompi, mutta paljon "ylirikatumpi". FG36 taas sitten on suhteellisesti lähempänä 31:stä, sillä purjeala on lähes sama kuin 33:ssa, mutta pituutta, vesilinjaa, painoa ja oikaisevaa momenttia on reilusti enemmän. Inferno 33 on keveissä tuulissa nopeampi kuin FG36 ja vastaavasti 31 on kovassa tuulessa lähes yhtä nopea kuin 33.

Bavaria 31 ja 33:n välillä ei ole vastaavaa "hyppäystä" ja se varsinainen kiinnostuksen aihe eli uusi 32 on noista kahdesta lähempänä 33:sta. 32:n fokka ja spinnu ovat suuremmat kuin 33:n ja isopurje käytännössä yhtä iso. Vesilinja, paino ja oikaiseva momentti ovat lähes samat, vaikka pituudessa onkin 45 cm ero.

Joakim_ kirjoitti:

Ei Inferno 33 tosiaan ole hirveän kaukana 31:stä. LYS 1,16 vs. 1,19. Lukuerosta suurin osa tulee 33:n selkeästi suuremmasta takilasta. Kaikki purjeet ovat ~20% suurempia. Vesilinjassa noissa ei ole eroa kuin ~40 cm ja kokonaispituudessa alle 60 cm. Painossa on eroa vain ~500 kg ja oikaisevat momentit ovat lähes samat. 33 on siis vain hiukan isompi, mutta paljon "ylirikatumpi". FG36 taas sitten on suhteellisesti lähempänä 31:stä, sillä purjeala on lähes sama kuin 33:ssa, mutta pituutta, vesilinjaa, painoa ja oikaisevaa momenttia on reilusti enemmän. Inferno 33 on keveissä tuulissa nopeampi kuin FG36 ja vastaavasti 31 on kovassa tuulessa lähes yhtä nopea kuin 33.

Bavaria 31 ja 33:n välillä ei ole vastaavaa "hyppäystä" ja se varsinainen kiinnostuksen aihe eli uusi 32 on noista kahdesta lähempänä 33:sta. 32:n fokka ja spinnu ovat suuremmat kuin 33:n ja isopurje käytännössä yhtä iso. Vesilinja, paino ja oikaiseva momentti ovat lähes samat, vaikka pituudessa onkin 45 cm ero.

Lue lisää

Hä?

Wartburg 353 vai BMW 335?

ei leveään veneeseen saa kapean veneen ominaisuuksia vaikka asiaa kuinka vääntäisi

fysiikka kirjoitti:

ei leveään veneeseen saa kapean veneen ominaisuuksia vaikka asiaa kuinka vääntäisi

Kuka niitä edes haluaisi.

20 + 18 kirjoitti:

Kuka niitä edes haluaisi.

Yachting World

20 + 18 kirjoitti:

Kuka niitä edes haluaisi.

Jokainen joka joskus koittaa kryssiä aallokossa?

a+b=c kirjoitti:

Jokainen joka joskus koittaa kryssiä aallokossa?

Minut voit sitten ainakin laskea pois ryhmästä jokainen. Taitaa löytyä muitakin, joten mahtaako edes melkein jokainen kelvata yleistykseksi?

Englantilaisilla purjehduslehdillä on yleensäkin hyvin kriittinen suhtautumien saksalalisiin veneisiin, Yachting World nyt ehkä vähän peitellymmin, mutta muut.

30 kirjoitti:

Englantilaisilla purjehduslehdillä on yleensäkin hyvin kriittinen suhtautumien saksalalisiin veneisiin, Yachting World nyt ehkä vähän peitellymmin, mutta muut.

Båtnytt että Practical Boat Owner testeissään totesivat, että tämä Farr/BMW luomus on ensimmäinen Bavaria, jolla voi purjehtia. Sehän lähestyy tätä perinteistä konseptia, jos unohtaa jollamaisen käyttätymisen..

sekä kirjoitti:

Båtnytt että Practical Boat Owner testeissään totesivat, että tämä Farr/BMW luomus on ensimmäinen Bavaria, jolla voi purjehtia. Sehän lähestyy tätä perinteistä konseptia, jos unohtaa jollamaisen käyttätymisen..

Lue lisää

No, tällä kertaa veneen pesi 70-luvun luotettu vehje. Eiköhän se tuotekehittely siitä siirry oikeaan suuntaan kun sopivasti potkii.

Bavaria on valitettavasti joutunut ns. "nykyveneilyn" esikuvaksi joten moni "tilaihme"-veneilyn epäkohta liitetään ennakkoluuloisesti siihen. Omat kokemukseni jossain tässä kehutuista isommistakin Bavarioista on, että paremmin viihdyn H-veneessäni jossa meno ei ole yhtä vellovaa vatsanpohjia myöten.

Yleinen rinnastus karavaanareihin tullee siitä, että veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja. Tässä Yachting Monthlyn testissä tuli todettua että kyseisessä ympäristössä Contessa pesi sen kotikenttäedulla. En tiedä miksi ihmeessä porukka ei voi niellä sitä sillä niin se nyt vaan menee. Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. Nykyaikainen venesuunnittelu pystyisi varmasti paljon parempaankin esimerkiksi kyseisellä testialueella jos siihen oikeasti joku keksittyisi mutta jopa terävin kehityksen keihäänkärki VOR-veneissä on nyt taitettu kun pitikin välillä kryssiä että tulisi ulkomaankauppasuhteet kuntoon Kiinassa.

Älkää siis itkekö jos tämä merten skoda ei olekaan maailmanmestari. Kyllä niitäkin saataisiin aikaiseksi kun joku vaan ostaisi.

...sitä mitä tilaa kirjoitti:

No, tällä kertaa veneen pesi 70-luvun luotettu vehje. Eiköhän se tuotekehittely siitä siirry oikeaan suuntaan kun sopivasti potkii.

Bavaria on valitettavasti joutunut ns. "nykyveneilyn" esikuvaksi joten moni "tilaihme"-veneilyn epäkohta liitetään ennakkoluuloisesti siihen. Omat kokemukseni jossain tässä kehutuista isommistakin Bavarioista on, että paremmin viihdyn H-veneessäni jossa meno ei ole yhtä vellovaa vatsanpohjia myöten.

Yleinen rinnastus karavaanareihin tullee siitä, että veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja. Tässä Yachting Monthlyn testissä tuli todettua että kyseisessä ympäristössä Contessa pesi sen kotikenttäedulla. En tiedä miksi ihmeessä porukka ei voi niellä sitä sillä niin se nyt vaan menee. Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. Nykyaikainen venesuunnittelu pystyisi varmasti paljon parempaankin esimerkiksi kyseisellä testialueella jos siihen oikeasti joku keksittyisi mutta jopa terävin kehityksen keihäänkärki VOR-veneissä on nyt taitettu kun pitikin välillä kryssiä että tulisi ulkomaankauppasuhteet kuntoon Kiinassa.

Älkää siis itkekö jos tämä merten skoda ei olekaan maailmanmestari. Kyllä niitäkin saataisiin aikaiseksi kun joku vaan ostaisi.

Lue lisää

totta turiset, että markkinatalouden lainalaisuudet säätelevät, mitä voi tehdä isompina sarjoina. Totean kuitenkin (vaikka Bavaria ei kovin kiinnostakaan), että se on käypä charter-vene.

...sitä mitä tilaa kirjoitti:

No, tällä kertaa veneen pesi 70-luvun luotettu vehje. Eiköhän se tuotekehittely siitä siirry oikeaan suuntaan kun sopivasti potkii.

Bavaria on valitettavasti joutunut ns. "nykyveneilyn" esikuvaksi joten moni "tilaihme"-veneilyn epäkohta liitetään ennakkoluuloisesti siihen. Omat kokemukseni jossain tässä kehutuista isommistakin Bavarioista on, että paremmin viihdyn H-veneessäni jossa meno ei ole yhtä vellovaa vatsanpohjia myöten.

Yleinen rinnastus karavaanareihin tullee siitä, että veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja. Tässä Yachting Monthlyn testissä tuli todettua että kyseisessä ympäristössä Contessa pesi sen kotikenttäedulla. En tiedä miksi ihmeessä porukka ei voi niellä sitä sillä niin se nyt vaan menee. Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. Nykyaikainen venesuunnittelu pystyisi varmasti paljon parempaankin esimerkiksi kyseisellä testialueella jos siihen oikeasti joku keksittyisi mutta jopa terävin kehityksen keihäänkärki VOR-veneissä on nyt taitettu kun pitikin välillä kryssiä että tulisi ulkomaankauppasuhteet kuntoon Kiinassa.

Älkää siis itkekö jos tämä merten skoda ei olekaan maailmanmestari. Kyllä niitäkin saataisiin aikaiseksi kun joku vaan ostaisi.

Lue lisää

että massat ohjaavat venesuunnittelua. Vähän sama asia kuin radioiden soittolistojen kanssa: kaikki pääasemat soittavat samat kymmenen biisiä maksimoidakseen pontetiaalisen kuulijakunnan ja siten mainostulot.

Mikä minulle nykyisessä venesuunnittelussa ehkä eniten tökkii vastaan on se, että näistä VOR-veneistä ja muista avomerikilpureista otetaan matkaveneisiin ne sporttiset ja trendikkäät jutut kuten pystyt keulat, avoimet perät, (tupla)ratit ja bulbikölit. Siihen yhtäläisyydet kilpureiden kanssa sitten loppuvatkin; monen nykyisen cruiser-veneen suorituskyky on hyvin lähellä tuollaista vanhempaa matkavenettä. Eli on siirrytty heikompiin ratkaisuihin mm. peräsinten ja kölien osalta ilman sellaista parannusta suorituskyvystä, mikä mielestäni tämän oikeuttaisi. Jos joskus vaihtaisin moderniin silitysrauta-konstruktioon, niin haluaisin veneen oikeasti olevan myös selvästi nykyistäni nopeampi.
Ja varmasti se taikasana "cruiser-racer" on ratkaisu tähänkin ongelmaan...

...sitä mitä tilaa kirjoitti:

No, tällä kertaa veneen pesi 70-luvun luotettu vehje. Eiköhän se tuotekehittely siitä siirry oikeaan suuntaan kun sopivasti potkii.

Bavaria on valitettavasti joutunut ns. "nykyveneilyn" esikuvaksi joten moni "tilaihme"-veneilyn epäkohta liitetään ennakkoluuloisesti siihen. Omat kokemukseni jossain tässä kehutuista isommistakin Bavarioista on, että paremmin viihdyn H-veneessäni jossa meno ei ole yhtä vellovaa vatsanpohjia myöten.

Yleinen rinnastus karavaanareihin tullee siitä, että veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja. Tässä Yachting Monthlyn testissä tuli todettua että kyseisessä ympäristössä Contessa pesi sen kotikenttäedulla. En tiedä miksi ihmeessä porukka ei voi niellä sitä sillä niin se nyt vaan menee. Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. Nykyaikainen venesuunnittelu pystyisi varmasti paljon parempaankin esimerkiksi kyseisellä testialueella jos siihen oikeasti joku keksittyisi mutta jopa terävin kehityksen keihäänkärki VOR-veneissä on nyt taitettu kun pitikin välillä kryssiä että tulisi ulkomaankauppasuhteet kuntoon Kiinassa.

Älkää siis itkekö jos tämä merten skoda ei olekaan maailmanmestari. Kyllä niitäkin saataisiin aikaiseksi kun joku vaan ostaisi.

Lue lisää

"veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja."

Näin suomalaisesta näkökulmasta voi vain valittaen todeta, että kyllä veneet on suunniteltu tiettyyn ympäristöön. Se ympäristö on suurten veneilymaiden rannikot Euroopassa ja muualla. Suomen saariston kaltaista merialuetta ei ole oikeastaan missään muualla eikä ns. suurten purjehdusmaiden rannoilla ole mitään sinne päinkään. Jos Englannin, Ranskan ja muun Euroopan vedet olisivat yhtä ahtaita ja karikkoisia kuin Suomessa, niin kyllä vaan olisi Bavariatkin vähän helkutin eri näköisiä vehkeitä. Tuon pystykeulankin suosion ymmärtää hyvin kun muistaa, että eihän juuri missään muualla maailmassa laiteta keulaa kalliorantaan. Tällaisten rantautumismahdollisuuksien painoarvo massatuotannossa pyöristyy siis tasan nollaan. Ei se että vene on hyvin suunniteltu tarkoita että se välttämättä olisi hyvin soveltuva meidän vesille. Silloin scandiaikoina veneet sentään tehtiin kotivesille täkäläiset olosuhteet huomioiden, siinä yksi syy niiden suosioon.

sdfsdf sdf sdf sd kirjoitti:

"veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja."

Näin suomalaisesta näkökulmasta voi vain valittaen todeta, että kyllä veneet on suunniteltu tiettyyn ympäristöön. Se ympäristö on suurten veneilymaiden rannikot Euroopassa ja muualla. Suomen saariston kaltaista merialuetta ei ole oikeastaan missään muualla eikä ns. suurten purjehdusmaiden rannoilla ole mitään sinne päinkään. Jos Englannin, Ranskan ja muun Euroopan vedet olisivat yhtä ahtaita ja karikkoisia kuin Suomessa, niin kyllä vaan olisi Bavariatkin vähän helkutin eri näköisiä vehkeitä. Tuon pystykeulankin suosion ymmärtää hyvin kun muistaa, että eihän juuri missään muualla maailmassa laiteta keulaa kalliorantaan. Tällaisten rantautumismahdollisuuksien painoarvo massatuotannossa pyöristyy siis tasan nollaan. Ei se että vene on hyvin suunniteltu tarkoita että se välttämättä olisi hyvin soveltuva meidän vesille. Silloin scandiaikoina veneet sentään tehtiin kotivesille täkäläiset olosuhteet huomioiden, siinä yksi syy niiden suosioon.

Lue lisää

Sanoisin kuitenkin, että noiden veneiden markkina-alue on "globaali" ja sisätilojen ehdoilla mennään. Tästä todisteena tuo otsikon testitulos. Kaikesta päätellen ainakin tuo pelipaikka oli semmoinen jossa vanha luu pärjäsi paremmin ja siellä keski-euroopassahan kokeilu tapahtui.

Bavarian omistus on viime aikoina kulkenut mantereelta toiselle mikä kielii myös tuosta suuresta markkina-alueesta.

Mutta tässä nyt ei varsinaisesti ollut mitään uutta. Harmi tosiaan, että vanhat merkit kuten HR kulkee nyt sitten samaa latua ja ulkomaankaupat mielessä. Olisi ihan mukava, että Itämeren ja Pohjolan piirissäkin säilyisi joku alueeseen erikoistunut veistämö sillä voishan tutussa designissa olla vielä eteenpäin viemistäkin jos oikea ammattilainen laitettaisiin suunnitteluhommiin.

...sitä mitä tilaa kirjoitti:

No, tällä kertaa veneen pesi 70-luvun luotettu vehje. Eiköhän se tuotekehittely siitä siirry oikeaan suuntaan kun sopivasti potkii.

Bavaria on valitettavasti joutunut ns. "nykyveneilyn" esikuvaksi joten moni "tilaihme"-veneilyn epäkohta liitetään ennakkoluuloisesti siihen. Omat kokemukseni jossain tässä kehutuista isommistakin Bavarioista on, että paremmin viihdyn H-veneessäni jossa meno ei ole yhtä vellovaa vatsanpohjia myöten.

Yleinen rinnastus karavaanareihin tullee siitä, että veneet ovat massatuotantomalleja joita ei ole suunniteltu mihinkään tiettyyn ympäristöön joten ovat aina kompromisseja. Tässä Yachting Monthlyn testissä tuli todettua että kyseisessä ympäristössä Contessa pesi sen kotikenttäedulla. En tiedä miksi ihmeessä porukka ei voi niellä sitä sillä niin se nyt vaan menee. Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. Nykyaikainen venesuunnittelu pystyisi varmasti paljon parempaankin esimerkiksi kyseisellä testialueella jos siihen oikeasti joku keksittyisi mutta jopa terävin kehityksen keihäänkärki VOR-veneissä on nyt taitettu kun pitikin välillä kryssiä että tulisi ulkomaankauppasuhteet kuntoon Kiinassa.

Älkää siis itkekö jos tämä merten skoda ei olekaan maailmanmestari. Kyllä niitäkin saataisiin aikaiseksi kun joku vaan ostaisi.

Lue lisää

näkemys sinulla: "Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. " Miten niin ei voisi? Jos nykyinen venesuunnittelu tuottaa sellaista, niin miksi sitä ei voisi kutsua nimenomaan "nykyaikaiseksi venesuunnitteluksi"? Sinun mielestäsi ilmeisesti vain extremehintaluokan extremetarkoituksiin tehtävä suunnittelu on nykyaikaista?

Onko siis myös vain Ferrari tai McLaren "nykyaikaista autosuunnittelua" ja Toyota ei?

Minusta vaikkapa Bavarian suunnittelun tekee erityisen nykyaikaiseksi juuri se, että se on pyritty suuntaamaan mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle, ei pelkästään ostovoimaisimmille.

X 37 kirjoitti:

Minut voit sitten ainakin laskea pois ryhmästä jokainen. Taitaa löytyä muitakin, joten mahtaako edes melkein jokainen kelvata yleistykseksi?

Edellinen oli vähän provosoivaksi tarkoitettu, pahoittelut siitä. Mutta jos vakavammin puhutaan, niin en usko kovin monen oikeasti nauttivan "tamppauskryssistä" lattapohjaveneellä isommassa aallokossa. Oli sitten kyseessä laipioiden rungosta irtaantumisen tuottaman äänimaailman kuunteleminen lomareissulla tai se aina yhtä rasittava "PRLÄTS" ja veneen totaalinen pysähtyminen kisassa, pinnamiehen torkahtaessa pariksi sekunniksi kevyessä tuulessa ja vanhassa mainingissa.

Tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan lietsoa moderni/klassinen vastakkainasettelua. Vähintään yhtälailla tuskaista on kapeaperäisen veneen ajamisen reippaassa tuulessa ja myötäaallokossa. Siinä missä "silitysrauta" lähtee kauniisti liukuun murtuvan aallon osuessa perään, kapeaperäinen klassikko tekee parhaansa kammetakseen itsensä poikittain, seurauksena pahimmillaan vahinkojiippi ja paikkojen hajoaminen.

Kevyt silitysrauta on paljon hauskempi avotuulilla; raskas, kapea ja syvärunkoinen on paljon miellyttävämpi vasta-aallokossa. Vene on aina kompromissi. Itse olen valmis maksamaan hyvistä avotuuliominaisuuksista vähemmän miellyttävän kryssimisen hinnan, mutta ymmärrän hyvin, jos joku tekee päinvastoin.

a+b=c kirjoitti:

Edellinen oli vähän provosoivaksi tarkoitettu, pahoittelut siitä. Mutta jos vakavammin puhutaan, niin en usko kovin monen oikeasti nauttivan "tamppauskryssistä" lattapohjaveneellä isommassa aallokossa. Oli sitten kyseessä laipioiden rungosta irtaantumisen tuottaman äänimaailman kuunteleminen lomareissulla tai se aina yhtä rasittava "PRLÄTS" ja veneen totaalinen pysähtyminen kisassa, pinnamiehen torkahtaessa pariksi sekunniksi kevyessä tuulessa ja vanhassa mainingissa.

Tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan lietsoa moderni/klassinen vastakkainasettelua. Vähintään yhtälailla tuskaista on kapeaperäisen veneen ajamisen reippaassa tuulessa ja myötäaallokossa. Siinä missä "silitysrauta" lähtee kauniisti liukuun murtuvan aallon osuessa perään, kapeaperäinen klassikko tekee parhaansa kammetakseen itsensä poikittain, seurauksena pahimmillaan vahinkojiippi ja paikkojen hajoaminen.

Kevyt silitysrauta on paljon hauskempi avotuulilla; raskas, kapea ja syvärunkoinen on paljon miellyttävämpi vasta-aallokossa. Vene on aina kompromissi. Itse olen valmis maksamaan hyvistä avotuuliominaisuuksista vähemmän miellyttävän kryssimisen hinnan, mutta ymmärrän hyvin, jos joku tekee päinvastoin.

Lue lisää

Olen samaa mieltä "tamppauskryssistä". Ei sellaista kauan jaksa purjehtia. Minulla on nuoruudessa ollut mm. Lightning, jota ei ollut mahdollista kryssiä ilman tamppaamista ellei aallokko ollut olematonta. Kun purjehditaan kevyellä tasapohjaisella veneellä kova vauhti vastaiseen, se plätkyttää väkisin. Nykyisellä veneellä en ole kyennyt purjehtimaan sellaista vauhtia, että se plätkyttäisi, joitain yksittäisiä aaltoja lukuun ottamatta. Se menee vähintään yhtä mukavasti kuin edelliset veneeni, jotka edustivat vanhempia konstruktiota. Minulla ei ole kokemusta laajasti nykyveneistä, joten totean vain, että kaikki nykyveneet eivät ole epämukavia vastatuulessa. Pitkä terävä keula ei hakkaa kovin helposti vasta-aallokossa, se leikkaa läpi.

X 37 kirjoitti:

Olen samaa mieltä "tamppauskryssistä". Ei sellaista kauan jaksa purjehtia. Minulla on nuoruudessa ollut mm. Lightning, jota ei ollut mahdollista kryssiä ilman tamppaamista ellei aallokko ollut olematonta. Kun purjehditaan kevyellä tasapohjaisella veneellä kova vauhti vastaiseen, se plätkyttää väkisin. Nykyisellä veneellä en ole kyennyt purjehtimaan sellaista vauhtia, että se plätkyttäisi, joitain yksittäisiä aaltoja lukuun ottamatta. Se menee vähintään yhtä mukavasti kuin edelliset veneeni, jotka edustivat vanhempia konstruktiota. Minulla ei ole kokemusta laajasti nykyveneistä, joten totean vain, että kaikki nykyveneet eivät ole epämukavia vastatuulessa. Pitkä terävä keula ei hakkaa kovin helposti vasta-aallokossa, se leikkaa läpi.

Lue lisää

Minä en myöskään epäile noiden uusien veneiden vasta-aallokko ominaisuuksia.
Tämmöistä uuden veneen runkomuotoa tarkastellessahan on helposti huomattavissa, että koko paatti on ikään kuin pelkkä keula! Ikään kuin joku vanha vene olisi pantu keskeltä poikki, tarkasteltaessa runkoa ylhäältä katsottuna.
Kyllä tuo omakin Artina 29 (jota pidän runkomuodoltaan modernina) niin hemmetisti menee vasta-aaltoon ja on kiva lelu.
Tuo isompi S&S tamppaa paljon epämukavammin, tosin on kyllä aallotkin jo sitten aika moiset.

Olen kohtuu varma siitä, että tuo uusi pikkubava on ihan hyvä paatti.
Minä kuulun kuitenkin silti myös siihen sakkiin, joka uuden Tojotan sijaan ostaa sen saman hintaisen vanhan Porssen.

X 37 kirjoitti:

Minut voit sitten ainakin laskea pois ryhmästä jokainen. Taitaa löytyä muitakin, joten mahtaako edes melkein jokainen kelvata yleistykseksi?

on käsittääkseni kapea ja ahdas pituusluokassaan... Mitä puhut?

Leveä vene. kirjoitti:

on käsittääkseni kapea ja ahdas pituusluokassaan... Mitä puhut?

Täällä käytetään esim. käsitteitä: leveä nykyvene, leveäperäinen, lattapohjavene ja silitysrauta. Näille veneille on sitten olemassa samanlaiset ominaisuudet, jotka ovat ”kaikkien” tiedossa. Puhun siis kaikenkattavasta yleistämisestä.

36 kirjoitti:

näkemys sinulla: "Ei voi puhua "nykyaikaisesta venesuunnittelusta" jos se keskittyy keskivertoperheen tuloluokassa n. juuri saavutettavissa olevan keskivertolomailun toteuttamiseen. " Miten niin ei voisi? Jos nykyinen venesuunnittelu tuottaa sellaista, niin miksi sitä ei voisi kutsua nimenomaan "nykyaikaiseksi venesuunnitteluksi"? Sinun mielestäsi ilmeisesti vain extremehintaluokan extremetarkoituksiin tehtävä suunnittelu on nykyaikaista?

Onko siis myös vain Ferrari tai McLaren "nykyaikaista autosuunnittelua" ja Toyota ei?

Minusta vaikkapa Bavarian suunnittelun tekee erityisen nykyaikaiseksi juuri se, että se on pyritty suuntaamaan mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle, ei pelkästään ostovoimaisimmille.

Lue lisää

Asia mitä tarkoitat taitaa mennä enempi autosuunnittelumaailman puolelle. Toki veneitä voi tuottaa suuria määriä ja vaikka sitten koneellisesti (laadunvalvonta!) mutta itse veneen suunnittelun ei kuuluisi hakea vaikutteita Fordin linjastosta, sillä auton voi ajaa tien sivuun mutta venettä ei välttämättä. Tämänhetkinen ja nykyaikainen venesuunnittelu ovat eri käsitteitä, "nykyaikaiseen" liittyy odotusarvo, että asioiden pitäisi pyrkiä eteenpäin jo nyt. Tilaihmeveneiden suunnittelu on sitä tämänhetkistä venesuunnittelua.

Näkeehän tuon viisastelematta, että puhun nimenomaan merikelpoisista veneistä! Extreme-veneet sivuutin VOR-kommentilla enkä ole muutenkaan kalliiden one-off-veneiden kannattaja. Minulla on H-vene, HALOO!!! Tuon sorttinen asioiden vatvominen on täyttä idioottien touhua eikä vie keskustelua eteenpäin mitenkään.

Mikäli veneitä suunniteltaisiin tiettyihin olosuhteisiin, se saattaisi toki johtaa hintojen nousuun. Kuten joku täällä totesikin, kotimaamme vedet ovat hiukan haasteellisia poikkeuksellisuudellaan joten niille suunniteltu "contessa" olisi varmaan aika pienten sarjojen tuotantoa eikä määrä-hinta-vipua päästä käyttämään.

Silti on ihan turha inistä jos jossain todetaan, ettei isojen sarjojen veneet ole ideaalisia kaikkialla. Eivät tietenkään ole. Eniten iloa tuosta varmaan saa seilatessaan Maailman ympäri ollen keskivertohyvällä fiiliksellä koko ajan.

A29MH kirjoitti:

Minä en myöskään epäile noiden uusien veneiden vasta-aallokko ominaisuuksia.
Tämmöistä uuden veneen runkomuotoa tarkastellessahan on helposti huomattavissa, että koko paatti on ikään kuin pelkkä keula! Ikään kuin joku vanha vene olisi pantu keskeltä poikki, tarkasteltaessa runkoa ylhäältä katsottuna.
Kyllä tuo omakin Artina 29 (jota pidän runkomuodoltaan modernina) niin hemmetisti menee vasta-aaltoon ja on kiva lelu.
Tuo isompi S&S tamppaa paljon epämukavammin, tosin on kyllä aallotkin jo sitten aika moiset.

Olen kohtuu varma siitä, että tuo uusi pikkubava on ihan hyvä paatti.
Minä kuulun kuitenkin silti myös siihen sakkiin, joka uuden Tojotan sijaan ostaa sen saman hintaisen vanhan Porssen.

Lue lisää

Perinteinen S&S-vene on nykyveneisiin verrattuna paitsi kapea keulasta ja perästä, myös sivuprofiililtaan enemmän U:n muotoinen. Kun lisäksi keula on viistompi, tekee konstruktio veneen liikkeistä helpommin keinuhevosomaista. Jonkun mielestä se on ehkä sitten sitä aallokon myötäilyä. Nykyvene pysyy ainakin kohtuullisessa aallokossa pituussuunnassa vakaampana, joka voi aiheuttaa plätkytyksen tunnetta, mutta toisaalta pitää virtaukset kiinni purjeessa verrattuna keinuhevoseen. Lausun tämän vankan käytännön kokemuksen perusteella. Ugh.

...sitä mitä tilaa1 kirjoitti:

Asia mitä tarkoitat taitaa mennä enempi autosuunnittelumaailman puolelle. Toki veneitä voi tuottaa suuria määriä ja vaikka sitten koneellisesti (laadunvalvonta!) mutta itse veneen suunnittelun ei kuuluisi hakea vaikutteita Fordin linjastosta, sillä auton voi ajaa tien sivuun mutta venettä ei välttämättä. Tämänhetkinen ja nykyaikainen venesuunnittelu ovat eri käsitteitä, "nykyaikaiseen" liittyy odotusarvo, että asioiden pitäisi pyrkiä eteenpäin jo nyt. Tilaihmeveneiden suunnittelu on sitä tämänhetkistä venesuunnittelua.

Näkeehän tuon viisastelematta, että puhun nimenomaan merikelpoisista veneistä! Extreme-veneet sivuutin VOR-kommentilla enkä ole muutenkaan kalliiden one-off-veneiden kannattaja. Minulla on H-vene, HALOO!!! Tuon sorttinen asioiden vatvominen on täyttä idioottien touhua eikä vie keskustelua eteenpäin mitenkään.

Mikäli veneitä suunniteltaisiin tiettyihin olosuhteisiin, se saattaisi toki johtaa hintojen nousuun. Kuten joku täällä totesikin, kotimaamme vedet ovat hiukan haasteellisia poikkeuksellisuudellaan joten niille suunniteltu "contessa" olisi varmaan aika pienten sarjojen tuotantoa eikä määrä-hinta-vipua päästä käyttämään.

Silti on ihan turha inistä jos jossain todetaan, ettei isojen sarjojen veneet ole ideaalisia kaikkialla. Eivät tietenkään ole. Eniten iloa tuosta varmaan saa seilatessaan Maailman ympäri ollen keskivertohyvällä fiiliksellä koko ajan.

Lue lisää

kirvettäsi kiveen. Myyntitilastot todistavat vastaansanomattomasti, että huomattavasti useammat pitävät tämänhetkistä venesuunnittelua parempana kuin muutaman kymmenen vuoden takaista. Mistä seuraa, että omankin määritelmäsi mukaan tämänhetkinen venesuunnittelu on nykyaikaista.

En ole oikeastaan samaa mieltä edes siitä, että nykyaikaiset veneet olisivat merkittävästi huonommin näille Suomen vesille sopivia kuin vaikka H. Useimpien veneilytapaan näkyvät sopivan oikein hyvin. Katsotaan muutamaa väitettä, jotka muistan mainitun äskettäin:
-pysty keula ei sovi luonnonsatamiin: läheskään kaikkia eivät luonnonsatamat kiinnosta ja toisaalta aina on vaihtoehto jäädä ankkuriin ja mennä jollalla rantaan, jos yleensä haluaa rantaan.
-luovivat huonosti kevyissä tuulissa: voi olla, mutta jälleen monista (useimmista ehkä jopa?) ei ole edes mielekästä yrittää luovia saariston usein varsin kapeilla ja mutkaisilla reiteillä. Kuten asian ilmaisi eräs tuttavani (jolla ei ole nykyaikaista venettä vaan vanha pitkäkölinen): "Saaristomeri on siitä kiva, että voi aamulla katsoa, mistä tuulee ja lähteä myötäiseen, aina siellä jotain mielenkiintoista on."
-kölirakenteet ovat arempia pohjaosumille: voi olla, mutta kuka käskee ajaa kiveen?

Oma veneeni on muuten 80-luvun skandi. Valinta ei ollut mikään "skandit vastaan nykyaikaiset" vaan yksinkertaisesti sopiva vene löytyi sopivalla hinnalla; uusi keskieurooppalainen sisätiloiltaan ja varustelultaan vastaava olisi maksanut n. 40-50 000 euroa enemmän.

Ihhahhhaaa kirjoitti:

Perinteinen S&S-vene on nykyveneisiin verrattuna paitsi kapea keulasta ja perästä, myös sivuprofiililtaan enemmän U:n muotoinen. Kun lisäksi keula on viistompi, tekee konstruktio veneen liikkeistä helpommin keinuhevosomaista. Jonkun mielestä se on ehkä sitten sitä aallokon myötäilyä. Nykyvene pysyy ainakin kohtuullisessa aallokossa pituussuunnassa vakaampana, joka voi aiheuttaa plätkytyksen tunnetta, mutta toisaalta pitää virtaukset kiinni purjeessa verrattuna keinuhevoseen. Lausun tämän vankan käytännön kokemuksen perusteella. Ugh.

Lue lisää

Tekijöitä on niin monia jotka tuohon käyttäytymiseen aallokossa vaikuttaa ja siihen onko tunne epämiellyttävä, eli oksettava...
Yksi asia on kuitenkin fakta: Mitä raskaampi, sen rauhallisempi.

Tuo minun Artina pomppii satama-altaassakin joka suuntaan ja se pakottaa aina satamissa hakemaan sen viimeisen paikan sieltä rantakivikosta johon kukaan muu ei uskalla mennä.
Ainoa ärsyttävä piirre koko paatissa.
Merellä sama rauhaton käytös aikaansaa vaan vauhdin tunnetta. 7 solmua tuntuu jo aivan mahdottoman huimalta menolta, kun tuossa isommassa alkaa siinä kohtaa miettiä peltigenoan starttaamista "kun ei tää mee mihinkää..."

Ihhahhhaaa kirjoitti:

Perinteinen S&S-vene on nykyveneisiin verrattuna paitsi kapea keulasta ja perästä, myös sivuprofiililtaan enemmän U:n muotoinen. Kun lisäksi keula on viistompi, tekee konstruktio veneen liikkeistä helpommin keinuhevosomaista. Jonkun mielestä se on ehkä sitten sitä aallokon myötäilyä. Nykyvene pysyy ainakin kohtuullisessa aallokossa pituussuunnassa vakaampana, joka voi aiheuttaa plätkytyksen tunnetta, mutta toisaalta pitää virtaukset kiinni purjeessa verrattuna keinuhevoseen. Lausun tämän vankan käytännön kokemuksen perusteella. Ugh.

Lue lisää

En ole havainnut muuta kuin matalassa vedessä kovassa aallokossa häiritsevää veneen pituussuntaista keinutusta, silloin kun aaltojen väli on lyhyt. Syvemmässä vedessä aallot ovat pitkiä.

36 kirjoitti:

kirvettäsi kiveen. Myyntitilastot todistavat vastaansanomattomasti, että huomattavasti useammat pitävät tämänhetkistä venesuunnittelua parempana kuin muutaman kymmenen vuoden takaista. Mistä seuraa, että omankin määritelmäsi mukaan tämänhetkinen venesuunnittelu on nykyaikaista.

En ole oikeastaan samaa mieltä edes siitä, että nykyaikaiset veneet olisivat merkittävästi huonommin näille Suomen vesille sopivia kuin vaikka H. Useimpien veneilytapaan näkyvät sopivan oikein hyvin. Katsotaan muutamaa väitettä, jotka muistan mainitun äskettäin:
-pysty keula ei sovi luonnonsatamiin: läheskään kaikkia eivät luonnonsatamat kiinnosta ja toisaalta aina on vaihtoehto jäädä ankkuriin ja mennä jollalla rantaan, jos yleensä haluaa rantaan.
-luovivat huonosti kevyissä tuulissa: voi olla, mutta jälleen monista (useimmista ehkä jopa?) ei ole edes mielekästä yrittää luovia saariston usein varsin kapeilla ja mutkaisilla reiteillä. Kuten asian ilmaisi eräs tuttavani (jolla ei ole nykyaikaista venettä vaan vanha pitkäkölinen): "Saaristomeri on siitä kiva, että voi aamulla katsoa, mistä tuulee ja lähteä myötäiseen, aina siellä jotain mielenkiintoista on."
-kölirakenteet ovat arempia pohjaosumille: voi olla, mutta kuka käskee ajaa kiveen?

Oma veneeni on muuten 80-luvun skandi. Valinta ei ollut mikään "skandit vastaan nykyaikaiset" vaan yksinkertaisesti sopiva vene löytyi sopivalla hinnalla; uusi keskieurooppalainen sisätiloiltaan ja varustelultaan vastaava olisi maksanut n. 40-50 000 euroa enemmän.

Lue lisää

Minun mielestä on aivan turhaa vääntää siitä, että onko vanha homeskandi jollakin tuulen suunnalla nopeampi, kuin joku uusi keskieurooppalainen tai vaikka pohjoiseuroppalainenkin.
Minun mielestäni on lähes itsestään selvää, että nuo uudet veneet keskimäärin kulkevat kovempaa kuin vanhat ja sillä selvä.
Siitä millä keinoin tuo vauhti on sitten saavutettu ja mistä on nopeuden kustannuksella tingitty on tietysti keskustelun arvoista, mutta on niitä vahvarakenteisia uusiakin veneitä.
Aivan samoin kuin on tietysti heikkoja vanhojakin.

En tiedä millä perustella engelsmannit olivat Contessaa ja Bavariaa lähteneet vertailemaan, sillä uskoisin ettei kukaan venettä ostava vertaile noita kahta. Lienee koko juttu tehty kieli poskella. Vaikka ajateltaisiin niin että hankittavalle venelle on jokin fyysinen kokorajoitus, johtuen vaikka mökkirantaan johtavan väylän ylittävästä sillasta tai väylän syvyydestä, niin ei siltikään. Vai onko tuo Contessa niin arvostettu paatti, että se maksaa yhtä paljon (tai vähän), kuin tuo uusi Bavaria. Sittenhän tuossa olisikin jo jotakin vertailemisen arvoista.

Uskon että jokaisella veneen omistajalla on omaan hankintaansa hänen kannaltaan järkevät perusteet. Minä ajan silti mieluummin sillä Porssella... Ihan kirjaimellisestikin...

A29MH kirjoitti:

Minun mielestä on aivan turhaa vääntää siitä, että onko vanha homeskandi jollakin tuulen suunnalla nopeampi, kuin joku uusi keskieurooppalainen tai vaikka pohjoiseuroppalainenkin.
Minun mielestäni on lähes itsestään selvää, että nuo uudet veneet keskimäärin kulkevat kovempaa kuin vanhat ja sillä selvä.
Siitä millä keinoin tuo vauhti on sitten saavutettu ja mistä on nopeuden kustannuksella tingitty on tietysti keskustelun arvoista, mutta on niitä vahvarakenteisia uusiakin veneitä.
Aivan samoin kuin on tietysti heikkoja vanhojakin.

En tiedä millä perustella engelsmannit olivat Contessaa ja Bavariaa lähteneet vertailemaan, sillä uskoisin ettei kukaan venettä ostava vertaile noita kahta. Lienee koko juttu tehty kieli poskella. Vaikka ajateltaisiin niin että hankittavalle venelle on jokin fyysinen kokorajoitus, johtuen vaikka mökkirantaan johtavan väylän ylittävästä sillasta tai väylän syvyydestä, niin ei siltikään. Vai onko tuo Contessa niin arvostettu paatti, että se maksaa yhtä paljon (tai vähän), kuin tuo uusi Bavaria. Sittenhän tuossa olisikin jo jotakin vertailemisen arvoista.

Uskon että jokaisella veneen omistajalla on omaan hankintaansa hänen kannaltaan järkevät perusteet. Minä ajan silti mieluummin sillä Porssella... Ihan kirjaimellisestikin...

Lue lisää

"Uskon että jokaisella veneen omistajalla on omaan hankintaansa hänen kannaltaan järkevät perusteet. Minä ajan silti mieluummin sillä Porssella... Ihan kirjaimellisestikin..."

No siinä tapauksessa ymmärrätkin täysin tuon periaatteellisen perinteikkään suunnittelun merkityksen... (tietenkin poislukien Cayennet, Panamerat ym. "tilaihmeet") ;D

Tuossa Contessa vs. Bava-juttussa taisi olla kyseessä vähän samanlainen testi mitä oli mm. Vene-lehdissä vielä 90-luvun alulle asti: Tietyn kokoluokan veneet pistettiin aina H-venettä vastaan "testiin". Tuolloin H-veistäjiä oli vielä toiminnassa enemmän joten en tiedä, miten se vaikutti hyvältä kuulostaneisiin tuloksiin. Tokihan H on edelleen vertailukelpoinen luovilla, sillä on hyvä ergonomia ja merikelpoisuus ym. mutta ei se vastaavasti mikään tilaihme ole.

Luulen, että brittien Contessa päätyi samalla tavalla kotimaisena haastajana mittapuuksi. Contessojahan tehdään edelleen ja yhteisötoiminta on vilkasta joten veneellä on vahva kannatus ihan kansainvälisestikin. Mukavahan tommonen olisi Suomessakin kokeilla vaikka varmasti on tehty vähän erilaiseen aallokkoon (liekö Pohjanmeren vuorovesiallokko jollain lailla Itämeren aallokkoa vastaavaa, voisi vaikka kokeilla..?).

Mutta älkää kuitenkaan niputtako kaikkea nyky- tai "tämänhekisen" suunnittelun ilmiöitä onnistuneeksi suunnitteluksi. Etenkin Suomessa huviveneilyn tukiverkosto (vierassaatamat ja palvelut) on valtavasti kehittynyt sitten 70-luvun jolloin veneiden ominaisuuksiin piti kiinnittää jo turvallisuuden takia enemmän huomiota ja väittäisin, että veneet olivat hiukan omavaraisempia "avaruusaluksia". Tämä on varmasti vaikuttanut suunnittelun priorisointiin ja tällä hetkellä suurempaa ylläpitoa (sähköä, polttoainetta, vettä ym.) vaativat veneet eivät ole ongelma. Näiltä pohjilta toki eri aikakausien veneet näyttävät erilaisilta. Mukavuutena ymmärrämme tason joka vastaa vapaa-ajanmessujen mökkitarjontaa siinä missä joskus oli vallalla pakeneminen luonnon helmaan.

Hienoa kuitenkin, että tuollaisia sukupolvien yli hyppääviä testejä tehdään, sillä se saattaa muistuttaa joistakin tällä hetkellä unohtuneista veneiden ominaisuuksista.

Kannattaisi sinunkin lukea koko YM:n juttu, joka on liian pitkä toistettavaksi tässä.

Mitattavia asioita on testissä toki vertailtu, kuten eri mittoja esim. purjeala/uppouma, vesilinjan pituuden muutos veneen kallistuessa. Peräsinrakenne on kuvattu jne.

Lainaan tähän yhteenvedon lauseen: "--- all Contessas are built like rocks, ready for everything".

"Kerros nyt sitten, kun kerran olet lehden lukenut, että mistä ne design pisteet tulevat ?
Onko kyseessä ulkonäkö, vai muuten vaan mutua, vai onko sittenkin kyse jostain mitattavissa olevasta asiasta ?"

Nämä popularisoidut vierassanat ovat hankalia. Katsotaanpas tuolta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Design

Eli design ei ole vaan muodinmukaista ulkonäköä vaan myös käytettävyyttä. Tässä yhteydessä siis Contessa on käyttökelpoisempi kuin Bava. Arvelisin kyseessä olevan purjehdusergonomia lukkoineen, istuma-asennot, liikkuminen jne. Tietty tässä yhteydessä puhutaan varmasti myös purjehtimisen mukavuudesta ym.

Toki design voidaan nähdä myös tuotantotaloudellisena arvona mutta kyllä siihen pääasiassa riittää, että tuote on mahdollista valmistaa ja vasta sitten että kuinka halvalla. Harvoin kuitenkaan onnistunut design on kovin monimutkaista, sillä se yleensä haittaa ergonomiaa.

"Miten Contessa 32 oli tässä asiassa parempi ?"

Veikkaisin purjehdusominaisuuksia eli -mukavuutta..?

...sitä mitä tilaa kirjoitti:

"Kerros nyt sitten, kun kerran olet lehden lukenut, että mistä ne design pisteet tulevat ?
Onko kyseessä ulkonäkö, vai muuten vaan mutua, vai onko sittenkin kyse jostain mitattavissa olevasta asiasta ?"

Nämä popularisoidut vierassanat ovat hankalia. Katsotaanpas tuolta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Design

Eli design ei ole vaan muodinmukaista ulkonäköä vaan myös käytettävyyttä. Tässä yhteydessä siis Contessa on käyttökelpoisempi kuin Bava. Arvelisin kyseessä olevan purjehdusergonomia lukkoineen, istuma-asennot, liikkuminen jne. Tietty tässä yhteydessä puhutaan varmasti myös purjehtimisen mukavuudesta ym.

Toki design voidaan nähdä myös tuotantotaloudellisena arvona mutta kyllä siihen pääasiassa riittää, että tuote on mahdollista valmistaa ja vasta sitten että kuinka halvalla. Harvoin kuitenkaan onnistunut design on kovin monimutkaista, sillä se yleensä haittaa ergonomiaa.

"Miten Contessa 32 oli tässä asiassa parempi ?"

Veikkaisin purjehdusominaisuuksia eli -mukavuutta..?

Lue lisää

Muistaakseni Bavarian vinssit oli sijoitettu liian kauas ruorista, karttapöytä oli liian pieni kartalle ja Bavarian sisätiloissa oli paljon teräviä kulmia. Lisäksi tiskipöydän reuna taisi olla ilman liukuestettä. Lehteä ei enää ole käsillä, joten voin muistaa väärinkin. Contessan arvosteluun en jaksanut perehtyä, tuntui niin kaukaa haetulta vertailla niitä kahta keskenään.