Klassikko

tämän aiemminkin, mutta sanon sen silti vielä uudemman kerran. Ja eihän jälkiviisastelu koskaan mitään auta, mutta minusta uusien episodien ohjaaminen olisi pitänyt antaa Steven Spielbergin tehtäväksi, jotta olisi ollut edes kohtalaiset mahdollisuudet säilyttää saagassa sama taso kuin mihin Jedi Paluu sen jätti. Elokuva jonka ohjaajaksi muuten harkittiin Spielbergia jo taannoin 80-luvun alussa. Mutta kenties hänen valintansa ohjaajaksi torpedoitui jälleen kerran samasta syystä kuin aikoinaan tai sitten Lucasilla oli vain turhan suuret luulot itsestään ja päätti ohjata uuden trilogian kokonaan itse edes harkitsematta ketään muuta, vaikka hän ei sitä ennen ollut yhtäkään elokuvaa ohjannut sitten Uuden Toivon. Spielberg olisi sopinut paremmin tähän tehtävään jo niin lukemattoman monesta syystä. Kokeneena tekijänä ja laidasta laitaan erilaisia elokuvia ohjanneena Spielberg olisi pystynyt jälleen loihtimaan todellista SW-henkeä näihin etko-osiin sekä tuomaan niihin todellista tunnetta ja draamaa kömpelön dialogin ja pahvisten henkilöhahmojen sijaan. Hän ei myöskään ole kovin taipuvainen jumiutumaan visuaalisiin yksityiskohtiin kuten Lucas aivan liiaksi näissä uusissa tekee vaan keskittyy enemmän juuri siihen sisältöön elokuvissaan ja mikä tärkeintä, hyvään tarinankerrontaan.

Jos George Lucas olisi ohjaajana yhä samalla tasolla kuin 70-luvun alussa, jolloin American Graffiti ja THX 1138 julkaistiin olisi uusista Star Wars-episodeista saattanut tulla aivan omaa luokkaansa. Valitettavasti hintana sille, että Lucas sai luotua oman Imperiuminsa jossa hän voi täysin itse sanella miten elokuviaan tekee, oli se että hänen luovuutensa tukahtui ja hänestä tuli lopulta samanlainen elokuvakeisari, jollaisten ikeestä hän hampaat irvessä alkuaikoinaan yritti taistella pois.

Tulee ihan kylmät väreet siitä ajatuksestakin miten toisin kaikki olisi voinut mennä...

KyleKatarn(1987) kirjoitti:

tämän aiemminkin, mutta sanon sen silti vielä uudemman kerran. Ja eihän jälkiviisastelu koskaan mitään auta, mutta minusta uusien episodien ohjaaminen olisi pitänyt antaa Steven Spielbergin tehtäväksi, jotta olisi ollut edes kohtalaiset mahdollisuudet säilyttää saagassa sama taso kuin mihin Jedi Paluu sen jätti. Elokuva jonka ohjaajaksi muuten harkittiin Spielbergia jo taannoin 80-luvun alussa. Mutta kenties hänen valintansa ohjaajaksi torpedoitui jälleen kerran samasta syystä kuin aikoinaan tai sitten Lucasilla oli vain turhan suuret luulot itsestään ja päätti ohjata uuden trilogian kokonaan itse edes harkitsematta ketään muuta, vaikka hän ei sitä ennen ollut yhtäkään elokuvaa ohjannut sitten Uuden Toivon. Spielberg olisi sopinut paremmin tähän tehtävään jo niin lukemattoman monesta syystä. Kokeneena tekijänä ja laidasta laitaan erilaisia elokuvia ohjanneena Spielberg olisi pystynyt jälleen loihtimaan todellista SW-henkeä näihin etko-osiin sekä tuomaan niihin todellista tunnetta ja draamaa kömpelön dialogin ja pahvisten henkilöhahmojen sijaan. Hän ei myöskään ole kovin taipuvainen jumiutumaan visuaalisiin yksityiskohtiin kuten Lucas aivan liiaksi näissä uusissa tekee vaan keskittyy enemmän juuri siihen sisältöön elokuvissaan ja mikä tärkeintä, hyvään tarinankerrontaan.

Jos George Lucas olisi ohjaajana yhä samalla tasolla kuin 70-luvun alussa, jolloin American Graffiti ja THX 1138 julkaistiin olisi uusista Star Wars-episodeista saattanut tulla aivan omaa luokkaansa. Valitettavasti hintana sille, että Lucas sai luotua oman Imperiuminsa jossa hän voi täysin itse sanella miten elokuviaan tekee, oli se että hänen luovuutensa tukahtui ja hänestä tuli lopulta samanlainen elokuvakeisari, jollaisten ikeestä hän hampaat irvessä alkuaikoinaan yritti taistella pois.

Tulee ihan kylmät väreet siitä ajatuksestakin miten toisin kaikki olisi voinut mennä...

Lue lisää

on todettava, että The Empire Strikes Back on todellakin yleisilmeeltään kaikkein hienoin ei-digitaalinen Tähtien Sota-elokuva. Tämä kaikkein taiteellisin osa alkuperäisestä trilogiasta on varsinaista mielikuvituksen ja seikkailun vuoristorataa alusta loppuun. Huippuluokan lavasteiden, väkevän juonen, mielenkiintoisten hahmojen ja kiehtovien paikkojen ansiosta elokuva kestää ja kestää vuodesta toiseen jälleenkatselua eikä koskaan jätä kylmäksi.

Tarina alkaa ikimuistoisella tavalla mystiseltä Hothin jääplaneetalta, jonne Kapinaliitto on Imperiumin jahtaamana paennut ja perustanut uuden tukikohdan. Kapinalliset ovat lähestulkoon jo asettuneet uuteen hyiseen kotiinsa, mutta Darth Vaderin obsessiiviset yritykset paikallistaa Kuolemantähden tuhonnut Luke Skywalker alkavat kantaa hedelmää ja pian Imperiumin laivasto ulottaakin lonkeronsa Hothin järjestelmään ja kapinallisten pakomatka jatkuu jälleen heidän paetessaan takaa-ajajiltaan vain täpärästi. Paon aikana edellisestä elokuvasta tuttu seurue kuitenkin hajoaa ja Luke päätyy omille teilleen kohti Dagobahin viidakkoplaneettaa Obi-Wanin henkisessä ohjauksessa, Hanin ja Leian pakoillessa sillä välin Imperiumia asteroidimyrskyn keskellä. Elokuvasta ei tosiaankaan käänteitä puutu ja viimeinen puolituntinen jaksaa aina sykähdyttää ja nostaa tunteet lentoon. John Williamsin hieno ja intensiivinen musiikki täydentää loistavasti elokuvan tunnelmaa ja on kenties kaikkein luovimmalla tasolla juuri tässä osassa. Ehdoton klassikko eittämättä.

jep, olen ehdottomasti samaa mieltä.