Siihen, onko abortti oikeutettu toimi vai vääryys on yksinkertainen ratkaisu.
Kun otamme huomioon, että jokainen meistä on saanut elämänsä, niin tämä elämä on suotava myös meidän jälkeemme tuleville lapsille. Jo tämä on riittävä tarkastelu abortin kieltämiselle.
Edellisen lisäksi olemme saaneet lapsena huolenpitoa ja rakkautta. Myös tämä velvoittaa antamaan huolenpitoa ja rakkautta myös lapisille.
Omasta elämästämme seruaa ylisukupolvinen vastuu sallia lapsen elää, huolehtia lapsesta ja rakastaa lasta. Tästä seuraa kielto vahingoittaa lasta sekä keilto jättää lapsi heitteille tai vaille rakkautta.
Ylisukupolvisen vastuun ketju ulottuu elämän aamuhämärään saakka.
Kun otamme huomioon, että jokainen meistä on saanut elämänsä, niin tämä elämä on suotava myös meidän jälkeemme tuleville lapsille. Jo tämä on riittävä tarkastelu abortin kieltämiselle.
Edellisen lisäksi olemme saaneet lapsena huolenpitoa ja rakkautta. Myös tämä velvoittaa antamaan huolenpitoa ja rakkautta myös lapisille.
Omasta elämästämme seruaa ylisukupolvinen vastuu sallia lapsen elää, huolehtia lapsesta ja rakastaa lasta. Tästä seuraa kielto vahingoittaa lasta sekä keilto jättää lapsi heitteille tai vaille rakkautta.
Ylisukupolvisen vastuun ketju ulottuu elämän aamuhämärään saakka.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vilkaisu historiaan kannattaisi ennen aamuhämärän juttuja :)
Äiti ja isä huolehtivat lapsistaan. Tämä on elämän lähtökohta ja edellytys. Me kaikki olemme tuon periaatteen ja käytännön hedelmiä. Siksi meillä on
1. ylisukupolvinen - elämän aamuhämärään saakka ulottuva - velvollisuus täyttää oma osamme elämän ketjussa. Tästä seuraa
2. käänteisenä velvoiteena ehdoton kielto vahingoittaa lasta.
ensi sanoikseen isäni oli sanonut nähtyään minut että tyttö ja äpärä kuolis pois.
Koko lapsuuteni väistelin nyrkiniskuja.
Missä hyvänsä olisi ollut parempi kun narsististen surkeiden vanhempieni luona.
Äiti on puhdasverinen narsisti.
Ns. ylisukupolvinen, ei koske minua, ihme ja kumma kun jäin henkiin, jos ei olisi ollut setääni joka ruokki minua niin olisinkin kuollut.
Minulla on kaksi lasta, olen rakastanut heitä, huolehtinut parhaani mukaan. Molemmista tuli hyvin pärjääviä aikuisia.
Minulle on myös tehty kaksi aborttia, en kadu niitä koska en olisi jaksanut huolehtia useammasta lapsesta, alkoholisti miehestä ei juuri apua ollut, yksi huolehdittava enemmän.
Olen pahoillani että jouduin teettämään abortin, mutta en kadu.
että voit puhua vaan omasta puolestasi :)
historia ei näytä kiinnostavan - no, enhän sitä tosissani uskonutkaan :D Aamuhämärää vain sinnekin...
aloittakaan ei voi puhua kuin omasta puolestaan?
Äiti ja isä huolehtivat lapsistaan. Tämä on elämän lähtökohta ja edellytys. Me kaikki olemme tuon periaatteen ja käytännön hedelmiä. Myös palstalla kirjoittava aborttiväki on tuon periaatteen alainen, elämänsä ja huolenpitonsa saanut ja sen velvoittama. Tuon elämän ja vastuun ketjun katkaiseiden jälkeläiset eivät ole palstalla kirjoittamassa eivtäkä sitä lukemassa.
Siksi meillä - kaikilla - on
1. ylisukupolvinen - elämän aamuhämärään saakka ulottuva - velvollisuus täyttää oma osamme elämän ketjussa. Tästä seuraa
2. käänteisenä velvoiteena ehdoton kielto vahingoittaa lasta.