Masto poikki Salona 34:sta

Kysymys on mielestäni varsin aiheellinen. Asia jäi hiukan vaivaamaan ja olisi hyvä avata. Ilmeisesti siis kyseessä rikin osan valmistusvika. Oliko se sellainen joka olisi voinut olla minkä tahansa rikiosavalmistan osassa? Olisiko veistämön laadunvarmistuksella ollut mahdollista kohtuullisin panostuksin huomata viallinen osa ennen veneen luovuttamista? Kiteytettynä: Olisiko sama voinut sattua mille tahansa veistämölle riippumatta siitä, minkä laatutason komponentteja käytetään ja kuinka paljon on varaa panostaa laadunvalvontaan?

SpK kirjoitti:

Kysymys on mielestäni varsin aiheellinen. Asia jäi hiukan vaivaamaan ja olisi hyvä avata. Ilmeisesti siis kyseessä rikin osan valmistusvika. Oliko se sellainen joka olisi voinut olla minkä tahansa rikiosavalmistan osassa? Olisiko veistämön laadunvarmistuksella ollut mahdollista kohtuullisin panostuksin huomata viallinen osa ennen veneen luovuttamista? Kiteytettynä: Olisiko sama voinut sattua mille tahansa veistämölle riippumatta siitä, minkä laatutason komponentteja käytetään ja kuinka paljon on varaa panostaa laadunvalvontaan?

Lue lisää

Muistan nähneeni jossakin jutun, jossa kerrottiin jonkin uuden purjeveneen koepurjehduksesta, jonka aikana tapahtui jokin rikivaurio. Vantti irtosi? Oli kiristetty huolimattomasti (so. ei ollut kiristetty)? Norjassa? Vai näinkö unta vain?

Näyttää siltä, että uuden veneen ostajan on ihan oikeasti syytä käydä läpi kaikki kriittisemmät tarkistukset henkilökohtaisesti ennen ensimmäistä reissua luovutuksen yhteydessä, jos edes koepurjehduksiin ei saada hommaa virheettömään kuntoon.

SpK kirjoitti:

Kysymys on mielestäni varsin aiheellinen. Asia jäi hiukan vaivaamaan ja olisi hyvä avata. Ilmeisesti siis kyseessä rikin osan valmistusvika. Oliko se sellainen joka olisi voinut olla minkä tahansa rikiosavalmistan osassa? Olisiko veistämön laadunvarmistuksella ollut mahdollista kohtuullisin panostuksin huomata viallinen osa ennen veneen luovuttamista? Kiteytettynä: Olisiko sama voinut sattua mille tahansa veistämölle riippumatta siitä, minkä laatutason komponentteja käytetään ja kuinka paljon on varaa panostaa laadunvalvontaan?

Lue lisää

Huonoa tuuria, että masto katkesi ja vielä juuri testin aikana. Mastoja kuitenkin katkeaa kohtuu usein ja on hyvin vaikea päätellä olisiko ollut vältettävissä vai ei. Useinmiten syynä on jonkun osan pettäminen, mutta kyllä mastoja katkeaa myös ilman selkeää syytä.

Useimmille veneille 6-8 m/s tuuli on jo tarpeeksi maksimikuormille eli purjeita joutuu latistamaan/päästämään tuossa vaiheessa. Mastoon siis tulee jo tuolloin samat voimat purjeista kuin kovemmassa kelissäkin, jossa tietysti aallokko voi aiheuttaa lisäongelmia.

Spinnubroachi ei taida olla kovinkaan yleinen mastonkatkeamistilanne. Kryssi aallokossa lienee paljon tavallisempi

Joakim_ kirjoitti:

Huonoa tuuria, että masto katkesi ja vielä juuri testin aikana. Mastoja kuitenkin katkeaa kohtuu usein ja on hyvin vaikea päätellä olisiko ollut vältettävissä vai ei. Useinmiten syynä on jonkun osan pettäminen, mutta kyllä mastoja katkeaa myös ilman selkeää syytä.

Useimmille veneille 6-8 m/s tuuli on jo tarpeeksi maksimikuormille eli purjeita joutuu latistamaan/päästämään tuossa vaiheessa. Mastoon siis tulee jo tuolloin samat voimat purjeista kuin kovemmassa kelissäkin, jossa tietysti aallokko voi aiheuttaa lisäongelmia.

Spinnubroachi ei taida olla kovinkaan yleinen mastonkatkeamistilanne. Kryssi aallokossa lienee paljon tavallisempi

Lue lisää

Maston katkeaminen on - onneksi- harvinaista, tai ainakin haluan näin uskoa. Maston katketessa jokin kohta on prakannut. Alumiinimastojen osalta olen kuullut puhuttavan alumiinin väsymisestä, mutten siihen usko. Spinnubroachi ei katkaise mastoa, purjeita broachissa voi revetä. Kiinalainen tai spinnu troolina voi sensijaan katkaista maston; tosin eivät nekään, mikäli jättää tekemättä solmut spinnuskuutien päähän. Solmut spinnuskuutien päässä ovat tarpeen OD-luokissa ratakisoissa, mutta avomerikisat ja spinnuajo matkapurjehduksessa onnistuu ilma sanottuja solmuja. Kun spinnuskuutien päässä ei ole solmuja, kriisitilanteessa skuuttit luistavat läpi; riki pelastuu, spinnu tosin lentää "lippuna" mastossa . Kyseinen "lippu" tulee ottaa alas mahdollisiman ehyenä. Mikäli liikit säilyvät kutakuinkin ehyenä, ja kangaspaneeleista ei irtoa merkittäviä palasia, spinnu on korjattavissa- vieläpä kohtuuhintaisesti

SpK kirjoitti:

Kysymys on mielestäni varsin aiheellinen. Asia jäi hiukan vaivaamaan ja olisi hyvä avata. Ilmeisesti siis kyseessä rikin osan valmistusvika. Oliko se sellainen joka olisi voinut olla minkä tahansa rikiosavalmistan osassa? Olisiko veistämön laadunvarmistuksella ollut mahdollista kohtuullisin panostuksin huomata viallinen osa ennen veneen luovuttamista? Kiteytettynä: Olisiko sama voinut sattua mille tahansa veistämölle riippumatta siitä, minkä laatutason komponentteja käytetään ja kuinka paljon on varaa panostaa laadunvalvontaan?

Lue lisää

"Mille tahansa veistämölle" ??? Veistämöt eivät tee mastoja. Vaikea uskoa, että esim. Sparcraftilta lähtisi sama masto eri laatutasolla eri veistämöille. Asialla ei siis ole mitään tekemistä venemerkin tai veistämön kanssa.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Maston katkeaminen on - onneksi- harvinaista, tai ainakin haluan näin uskoa. Maston katketessa jokin kohta on prakannut. Alumiinimastojen osalta olen kuullut puhuttavan alumiinin väsymisestä, mutten siihen usko. Spinnubroachi ei katkaise mastoa, purjeita broachissa voi revetä. Kiinalainen tai spinnu troolina voi sensijaan katkaista maston; tosin eivät nekään, mikäli jättää tekemättä solmut spinnuskuutien päähän. Solmut spinnuskuutien päässä ovat tarpeen OD-luokissa ratakisoissa, mutta avomerikisat ja spinnuajo matkapurjehduksessa onnistuu ilma sanottuja solmuja. Kun spinnuskuutien päässä ei ole solmuja, kriisitilanteessa skuuttit luistavat läpi; riki pelastuu, spinnu tosin lentää "lippuna" mastossa . Kyseinen "lippu" tulee ottaa alas mahdollisiman ehyenä. Mikäli liikit säilyvät kutakuinkin ehyenä, ja kangaspaneeleista ei irtoa merkittäviä palasia, spinnu on korjattavissa- vieläpä kohtuuhintaisesti

Lue lisää

Mitä nyt kukin pitää harvinaisena? Helsinki Tallinnassa taisi mennä pari vuotta sitten kryssillä 3 mastoa (~150 venettä mukana), GR:ssä meni tänä vuonna ainakin yksi ja kerran meni Offhore Weekilläkin 2 mastoa (~40 venettä mukana). Varmasti enemmän mastoja menee kisojen ulkopuolella, mutta niitä harvemmin mainitaan missään. Viime kesänä taisi tulla 2 venettä vastaan masto kaatuneena ja lisäksi oli tuo Salona, joka oli pitkään satamassa mastontyngällään. Sitten kuulin vielä useasta muusta tapauksesta.

Varmasti joku vakuutusmatematiikko osaisi kertoa kuinka monta mastoa katkeaa Suomessa vuosittain ja mikä on todennäköisyys, että veneestä katkeaa masto elinikänsä aikana.

Solmujen puuttuminen spinnuskuuteista ei taida paljoa lohduttaa, jos skuutit on vinsseillä ja ainakin luu lukossa kuten usein on kovemmalla tuulella. Solmut on kyllä turhat, jos spinnuskuutit ovat tarpeeksi pitkät. Heti ei tule yhtään tapausta mieleen, jossa Suomessa olisi masto katkennust broachissa. Spinnufalli on kuitenkin maston kestävyyden kannalta hyvässä paikassa.

Joakim_ kirjoitti:

Mitä nyt kukin pitää harvinaisena? Helsinki Tallinnassa taisi mennä pari vuotta sitten kryssillä 3 mastoa (~150 venettä mukana), GR:ssä meni tänä vuonna ainakin yksi ja kerran meni Offhore Weekilläkin 2 mastoa (~40 venettä mukana). Varmasti enemmän mastoja menee kisojen ulkopuolella, mutta niitä harvemmin mainitaan missään. Viime kesänä taisi tulla 2 venettä vastaan masto kaatuneena ja lisäksi oli tuo Salona, joka oli pitkään satamassa mastontyngällään. Sitten kuulin vielä useasta muusta tapauksesta.

Varmasti joku vakuutusmatematiikko osaisi kertoa kuinka monta mastoa katkeaa Suomessa vuosittain ja mikä on todennäköisyys, että veneestä katkeaa masto elinikänsä aikana.

Solmujen puuttuminen spinnuskuuteista ei taida paljoa lohduttaa, jos skuutit on vinsseillä ja ainakin luu lukossa kuten usein on kovemmalla tuulella. Solmut on kyllä turhat, jos spinnuskuutit ovat tarpeeksi pitkät. Heti ei tule yhtään tapausta mieleen, jossa Suomessa olisi masto katkennust broachissa. Spinnufalli on kuitenkin maston kestävyyden kannalta hyvässä paikassa.

Lue lisää

Kuten kirjoitin; haluan edelleen uskoa, että maston katkeaminen on harvinaista. Ja kuten kirjoitit, spinnuskuuttien päässä solmut eivät ole tarpeen,jos skuutit ovat riittävän pitkät. Mistä johtuen avomerikisoissa ja retkipurjehduksessa solmut eivät ole tarpeen. Ratakisoissa, erityisesti OD-luokissa, solmut ovat tarpeen, koska spinnua lasketaan usein tuulen puolelta. Spinnuskuuttien solmut tai niiden puuttuminen voi olla rikin kannalta suorastaan ratkaisevaa spinnun ollessa troolina veneen takana tai kiinalaisen seurauksena täynnä vettä. Ilma solmuja tällöin riittää, että irrottaa skuutit vinssiltä. Solmujen avaaminen edellyttäisi, että joku ehtii/pääsee puukon kanssa spinnuplokan viereen. (splmut spinnuskuuttien päässä ovat pikkujuttu, joiden merkitystä kaikki eivät tule ajatelleeksi)

Spinnubroachissa riskinä on spinnun repiminen, en oo kuullut, että spinnubroachi olisi katkaissut mastoa.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Kuten kirjoitin; haluan edelleen uskoa, että maston katkeaminen on harvinaista. Ja kuten kirjoitit, spinnuskuuttien päässä solmut eivät ole tarpeen,jos skuutit ovat riittävän pitkät. Mistä johtuen avomerikisoissa ja retkipurjehduksessa solmut eivät ole tarpeen. Ratakisoissa, erityisesti OD-luokissa, solmut ovat tarpeen, koska spinnua lasketaan usein tuulen puolelta. Spinnuskuuttien solmut tai niiden puuttuminen voi olla rikin kannalta suorastaan ratkaisevaa spinnun ollessa troolina veneen takana tai kiinalaisen seurauksena täynnä vettä. Ilma solmuja tällöin riittää, että irrottaa skuutit vinssiltä. Solmujen avaaminen edellyttäisi, että joku ehtii/pääsee puukon kanssa spinnuplokan viereen. (splmut spinnuskuuttien päässä ovat pikkujuttu, joiden merkitystä kaikki eivät tule ajatelleeksi)

Spinnubroachissa riskinä on spinnun repiminen, en oo kuullut, että spinnubroachi olisi katkaissut mastoa.

Lue lisää

No ei niillä spinnun skuuttien solmuilla kyllä ole mitään tekemistä sen kanssa lasketaanko tuulen vai suojan puolelta. Kukaan minun tuntemistani ratakisaajista ei pidä skuuteissa solmuja. Saatta olla että jossain ihan pienissä veneissä tyyliin 606 on ehkä tapana pitää solmuja, en tiedä. Fallissa aika moni pitää solmun, koska fallin karkaaminen kokonaan on luonnollisesti vähän isompi ongelma kuin spinnunskuuttien troolaaminen. Tuulen puolen laskussa itse asiassa aika tavallinen kämmi on se, että spinnuskuutti pääse keulan ja veneen alle. Silloin vaan antaa mennä ja hilataan se myöhemmin toisesta päästä takaisin veneeseen ja viritetään uudestaan. Solmu olisi aika katastrofi tuossa. Joka tapauksessa solmut vai ei on aikalailla makuasia, riippu vähän siitä mitä asioita pitää tärkeänä.

SpK vol 2 kirjoitti:

"Mille tahansa veistämölle" ??? Veistämöt eivät tee mastoja. Vaikea uskoa, että esim. Sparcraftilta lähtisi sama masto eri laatutasolla eri veistämöille. Asialla ei siis ole mitään tekemistä venemerkin tai veistämön kanssa.

Lue lisää

Eri veistämöt käyttää eri laatutason komponentteja ja varsinkin panostavat eri tavalla laadunvarmistukseen. Kysymys kohdentui nimenomaan tähän. Ehkäpä niillä veistämöillä, joilla panostetaan oikeasti laadunvarmistuksene ja valitaan komponentit ja komponenttitoimittajat huolellisesti näitä tapahtuu vähemmän?

SpK kirjoitti:

Eri veistämöt käyttää eri laatutason komponentteja ja varsinkin panostavat eri tavalla laadunvarmistukseen. Kysymys kohdentui nimenomaan tähän. Ehkäpä niillä veistämöillä, joilla panostetaan oikeasti laadunvarmistuksene ja valitaan komponentit ja komponenttitoimittajat huolellisesti näitä tapahtuu vähemmän?

Lue lisää

Toki eri veistämöt käyttävät eri komponetteja. Syyt ovat varmaankin moninaisia, joista hinta tuskin on vähäisin.

Voitko kertoa esimerkkejä veistämöistä "joilla panostetaan oikeasti laadunvarmistuksene ja valitaan komponentit ja komponenttitoimittajat huolellisesti näitä tapahtuu vähemmän?"

Ja sitten ehkä olisi lisäksi mukava kuulla perusteltuja esimerkkejä veistämöistä, joilla komponenttitoimittajien laadusta ei olla millään tavalla kiinnostuneita?

meillä tälleen kirjoitti:

No ei niillä spinnun skuuttien solmuilla kyllä ole mitään tekemistä sen kanssa lasketaanko tuulen vai suojan puolelta. Kukaan minun tuntemistani ratakisaajista ei pidä skuuteissa solmuja. Saatta olla että jossain ihan pienissä veneissä tyyliin 606 on ehkä tapana pitää solmuja, en tiedä. Fallissa aika moni pitää solmun, koska fallin karkaaminen kokonaan on luonnollisesti vähän isompi ongelma kuin spinnunskuuttien troolaaminen. Tuulen puolen laskussa itse asiassa aika tavallinen kämmi on se, että spinnuskuutti pääse keulan ja veneen alle. Silloin vaan antaa mennä ja hilataan se myöhemmin toisesta päästä takaisin veneeseen ja viritetään uudestaan. Solmu olisi aika katastrofi tuossa. Joka tapauksessa solmut vai ei on aikalailla makuasia, riippu vähän siitä mitä asioita pitää tärkeänä.

Lue lisää

Siitä olen samaa mieltä,että solmu on makuasia. Ainakin H-veneissä spinnuskuutien päässä on solmut juuri mainitsemastasi systä, eli se estää skuutin karkaamisen leen spinnuplokan läpi laskettaessa purjetta luuhun. Spinnuskuutissa kun ei oo juurikaan ylimääräistä ja vetomatka suojanpuolen spinuplokalta etuvantin ja ja tuulen puolen sivuvantin ympäri kajuutan takareunaan on sen verran pitkä, että skuuti tuleei herkästi muutoin plokan läpi. JSpinnuskuutin juoksuttaminen paikalleen aiheuttaa seuraan kryssin aikana on aika turha aktiviteetti.

kilpapurjehtija kirjoitti:

Siitä olen samaa mieltä,että solmu on makuasia. Ainakin H-veneissä spinnuskuutien päässä on solmut juuri mainitsemastasi systä, eli se estää skuutin karkaamisen leen spinnuplokan läpi laskettaessa purjetta luuhun. Spinnuskuutissa kun ei oo juurikaan ylimääräistä ja vetomatka suojanpuolen spinuplokalta etuvantin ja ja tuulen puolen sivuvantin ympäri kajuutan takareunaan on sen verran pitkä, että skuuti tuleei herkästi muutoin plokan läpi. JSpinnuskuutin juoksuttaminen paikalleen aiheuttaa seuraan kryssin aikana on aika turha aktiviteetti.

Lue lisää

En ymmärrä miten laskupuoli vaikuttaa spinnuskuutin läpimenoon. Molemmissa tapauksissa toinen skuutti menee plokilta etustaagin kautta laskupaikkaan (keulaluukku tai kajuutan luukku).

Laskun toteutus kyllä vaikuttaa asiaan. Itse lasken spinnun aina avaamalla fallin. Skuutteja löysätään vasta spinnun ollessa kokonaan kannella. Tällöin ei skuutit mene plokeista läpi puhumattakaan keulan ali. Skuutin kannalta ongelmallisin lienee gaijan avaaminen laskussa, jolloin lepattava spinnu helposti repii pitkänkin skuutin plokin läpi. Skuutin on syytä olla selvästi yli 2 veneen pituutta.

Joakim_ kirjoitti:

Huonoa tuuria, että masto katkesi ja vielä juuri testin aikana. Mastoja kuitenkin katkeaa kohtuu usein ja on hyvin vaikea päätellä olisiko ollut vältettävissä vai ei. Useinmiten syynä on jonkun osan pettäminen, mutta kyllä mastoja katkeaa myös ilman selkeää syytä.

Useimmille veneille 6-8 m/s tuuli on jo tarpeeksi maksimikuormille eli purjeita joutuu latistamaan/päästämään tuossa vaiheessa. Mastoon siis tulee jo tuolloin samat voimat purjeista kuin kovemmassa kelissäkin, jossa tietysti aallokko voi aiheuttaa lisäongelmia.

Spinnubroachi ei taida olla kovinkaan yleinen mastonkatkeamistilanne. Kryssi aallokossa lienee paljon tavallisempi

Lue lisää

" Useimmille veneille 6-8 m/s tuuli on jo tarpeeksi maksimikuormille eli purjeita joutuu latistamaan/päästämään tuossa vaiheessa. Mastoon siis tulee jo tuolloin samat voimat purjeista kuin kovemmassa kelissäkin, jossa tietysti aallokko voi aiheuttaa lisäongelmia. "

Se tosiseikka, että purjeita joutuu latistamaan/päästämään ei suinkaan tarkoita, että mastoon kohdisuu maksimivoimat.
Tuo on ihan väärä johtopäätös.

Maksimikuorma mastoon edellyttää samaan aikaan myös vähintäänkin maksimi notkoa etuharuksessa, maksimi tiukkoja barduunoita, ja tiukkaa ison jalusta reilusti reivatulla isolla.
Täydellä isolla ei masto kuormitu lähestulkoonkaan yhtä paljon, jos kallistuma on sama kuin pohjaan reivatulla isolla, mikä siirtää ison takaliikin kuormat keskelle mastoa tukemattomaan kohtaan paneelia.
Tähän kun lisäät dynaamiset kuormat purjeen kuormittaessa yhtäkkiä mastoa, mikä ei vielä ole täyden kuormituksen edellyttämässä muodossa kunnon puuskan iskiessä, niin ...

1 + 1 = kirjoitti:

" Useimmille veneille 6-8 m/s tuuli on jo tarpeeksi maksimikuormille eli purjeita joutuu latistamaan/päästämään tuossa vaiheessa. Mastoon siis tulee jo tuolloin samat voimat purjeista kuin kovemmassa kelissäkin, jossa tietysti aallokko voi aiheuttaa lisäongelmia. "

Se tosiseikka, että purjeita joutuu latistamaan/päästämään ei suinkaan tarkoita, että mastoon kohdisuu maksimivoimat.
Tuo on ihan väärä johtopäätös.

Maksimikuorma mastoon edellyttää samaan aikaan myös vähintäänkin maksimi notkoa etuharuksessa, maksimi tiukkoja barduunoita, ja tiukkaa ison jalusta reilusti reivatulla isolla.
Täydellä isolla ei masto kuormitu lähestulkoonkaan yhtä paljon, jos kallistuma on sama kuin pohjaan reivatulla isolla, mikä siirtää ison takaliikin kuormat keskelle mastoa tukemattomaan kohtaan paneelia.
Tähän kun lisäät dynaamiset kuormat purjeen kuormittaessa yhtäkkiä mastoa, mikä ei vielä ole täyden kuormituksen edellyttämässä muodossa kunnon puuskan iskiessä, niin ...

Lue lisää

Meniköhän se noin? Voimat veneen pituussuunassa (barduunat/takastaagi, joka kiristää etustaagin) vs. voimat veneen poikittaissuunnassa (purjeista johtuva kallistava voima). Kummatko ovat suuremmat? Melkein veikkaisin poikittaissuuntaa.

Reivatulla isolla, jos kallistus on sama kuin kevyemmässä tuulessa täydellä, on takilan runkoon kohdistama momentti sama. Lyhyempi momenttivarsi > suurempi voima, mutta silti se jakaantuu mastolle tasaisesti, eikä leikkausvoima ole kuitenkaan se kestävyyttä rajoittava tekijä.

Spriidari kirjoitti:

Meniköhän se noin? Voimat veneen pituussuunassa (barduunat/takastaagi, joka kiristää etustaagin) vs. voimat veneen poikittaissuunnassa (purjeista johtuva kallistava voima). Kummatko ovat suuremmat? Melkein veikkaisin poikittaissuuntaa.

Reivatulla isolla, jos kallistus on sama kuin kevyemmässä tuulessa täydellä, on takilan runkoon kohdistama momentti sama. Lyhyempi momenttivarsi > suurempi voima, mutta silti se jakaantuu mastolle tasaisesti, eikä leikkausvoima ole kuitenkaan se kestävyyttä rajoittava tekijä.

Lue lisää

Haloo, kyse oli rikin kestävyydestä, eikä rustien taikka rungon !?!
Mastoa kuormitetaan paikallisesti taivuttamalla, sekä globaalisti puristamalla. Jälkimmäiseen vaikuttavat tietysti sekä sivuvantit että pitkittäiset harukset ja barduunat.
Paikallinen taivutus reivatulla isolla keskelle tukematonta mastopaneelia on merkittävää suuruusluokkaa.

masto, eikä spriidar kirjoitti:

Haloo, kyse oli rikin kestävyydestä, eikä rustien taikka rungon !?!
Mastoa kuormitetaan paikallisesti taivuttamalla, sekä globaalisti puristamalla. Jälkimmäiseen vaikuttavat tietysti sekä sivuvantit että pitkittäiset harukset ja barduunat.
Paikallinen taivutus reivatulla isolla keskelle tukematonta mastopaneelia on merkittävää suuruusluokkaa.

Lue lisää

Kerrotko vielä, mistä se paikallinen taivutus tulee, vs. tasaisesti puomiliikistä mastoon aiheutuva sivuttaisvoima? Onko sillä väliä, mika takilatyyppi on kyseessä (toppi, osa, mikä osa?), niputat kaikki yhteen. Montako spriidaria? Missä kohtaa on tämä paikallisen taivutuksen maksimikohta?

masto, eikä spriidar kirjoitti:

Haloo, kyse oli rikin kestävyydestä, eikä rustien taikka rungon !?!
Mastoa kuormitetaan paikallisesti taivuttamalla, sekä globaalisti puristamalla. Jälkimmäiseen vaikuttavat tietysti sekä sivuvantit että pitkittäiset harukset ja barduunat.
Paikallinen taivutus reivatulla isolla keskelle tukematonta mastopaneelia on merkittävää suuruusluokkaa.

Lue lisää

Ja vielä, mikä kohta mastopalkkia on paneeli?

Tuo vene, josta masto tuli alas koepurjehduksella oli uusi Bavaria 32. Juttu oli Seilas-lehdessä kun raportoivat kansainvälisen venelehdistön Vuoden Vene -tapaamisesta jossakin päin Välimerta. Siinäkin tuulta oli vähän ja kyseessä siis jonkinlainen valmistus- tai materiaalivika.

Keskimäärin keppi tulee alas, jos joku vantti pettää jostain kohtaa jo 6 m/s tuulessa. Kolmessa vantissa on kolme kertaa enemmän komponentteja, joissa voi olla valmistusvirhe. En siis sanoisi yhden vaijerin olevan varmuudeltaan yhtään sen huonompi kuin kolmen. Laaduntarkastuskin löytää viat siitä yhdestä paremmalla todennäköisyydellä. Tosin yhden vaijerin tai rodin tapauksessa kaksi vanttiruuvia on käytävä säätämässä mastossa, mikä voi turhan monelta laiskuuksissa jäädä tekemättä.

laskutapa kirjoitti:

Keskimäärin keppi tulee alas, jos joku vantti pettää jostain kohtaa jo 6 m/s tuulessa. Kolmessa vantissa on kolme kertaa enemmän komponentteja, joissa voi olla valmistusvirhe. En siis sanoisi yhden vaijerin olevan varmuudeltaan yhtään sen huonompi kuin kolmen. Laaduntarkastuskin löytää viat siitä yhdestä paremmalla todennäköisyydellä. Tosin yhden vaijerin tai rodin tapauksessa kaksi vanttiruuvia on käytävä säätämässä mastossa, mikä voi turhan monelta laiskuuksissa jäädä tekemättä.

Lue lisää

meni yksi vanttiruuvi toiselta puolelta kun en reivannut ajoissa, mutta kun niitä on kolme per puoli niin masto pysyi pystyssä.

Nykypaateissa on rustissa KAKSI vaijeria, ei yksi. Ennen vanhaan veneissä oli alas asti jatkuvat vantit. Nykyään ylhäältä tulevat kaksi vanttia päättyvät alasaalingin päähän, josta jatkuu yksi paksumpi vaijeri rustiin. Toinen rustiin tuleva vaijeri lähtee mastolta alasaalingin alta. Vanha systeemi ei olisi kyennyt mitenkään estämään maston katkeamista.

X 37 kirjoitti:

Nykypaateissa on rustissa KAKSI vaijeria, ei yksi. Ennen vanhaan veneissä oli alas asti jatkuvat vantit. Nykyään ylhäältä tulevat kaksi vanttia päättyvät alasaalingin päähän, josta jatkuu yksi paksumpi vaijeri rustiin. Toinen rustiin tuleva vaijeri lähtee mastolta alasaalingin alta. Vanha systeemi ei olisi kyennyt mitenkään estämään maston katkeamista.

Lue lisää

Mulla on 1986 rakennettu vene, jossa on lyhyt masto (n. 11 m.) ja molemmat vantit tulevat rustille. Neljä vuotta sitten uusi vanttiruuvi petti vasemmanpuoleisesta ylävantista (Hasselforsin ruuvi!) n. 7 m/s sivutuulessa. Kaikki lakanat olivat ylhäällä, joten painetta oli, mutta ei mitenkään erityisen paljon. Vanttiruuvin pää lävisti genoan ja jäi roikkumaan suojan puolelle. Purje pilalla, mutta masto kesti (Seldenin peruskeppi yksillä saalingeilla). Olihan tuo keppi sen jälkeen melkoisen käyrällä, mutta ilmeisesti nopealla ohjausliikkeellä (jiippi) se ei kärsinyt lainkaan. Ruuvin jälleenmyyjä korvasi purjeen, tarkasti vantin ja maston sekä antoi uudet vanttiruuvit koko kierrokselle. Jälkeenpäin olen miettinyt, mitä olisi voinut tapahtua...

nortti... kirjoitti:

Mulla on 1986 rakennettu vene, jossa on lyhyt masto (n. 11 m.) ja molemmat vantit tulevat rustille. Neljä vuotta sitten uusi vanttiruuvi petti vasemmanpuoleisesta ylävantista (Hasselforsin ruuvi!) n. 7 m/s sivutuulessa. Kaikki lakanat olivat ylhäällä, joten painetta oli, mutta ei mitenkään erityisen paljon. Vanttiruuvin pää lävisti genoan ja jäi roikkumaan suojan puolelle. Purje pilalla, mutta masto kesti (Seldenin peruskeppi yksillä saalingeilla). Olihan tuo keppi sen jälkeen melkoisen käyrällä, mutta ilmeisesti nopealla ohjausliikkeellä (jiippi) se ei kärsinyt lainkaan. Ruuvin jälleenmyyjä korvasi purjeen, tarkasti vantin ja maston sekä antoi uudet vanttiruuvit koko kierrokselle. Jälkeenpäin olen miettinyt, mitä olisi voinut tapahtua...

Lue lisää

Puhe oli Salona 34:n mastosta, jossa on kaksi saalinkiparia. Yksi saalinkiparinen masto toteutetaan edelleen samalla tavalla kuin sinunkin mastosi.

X 37 kirjoitti:

Puhe oli Salona 34:n mastosta, jossa on kaksi saalinkiparia. Yksi saalinkiparinen masto toteutetaan edelleen samalla tavalla kuin sinunkin mastosi.

Juu näinhän se tosiaan on.
Aika heppoisia konstruktioita joka tapauksessa.
Ja toisin kuin tuolla edellä joku väitti, niin niitä mahdollisia vauriokohtiakin tulee enemmän lisääntyneiden liitoksien myötä, eikä suinkaan vähemmän.
Ainoa hyöty on nopeampi rikin säätö kun perus-säädöt on kunnossa, sekä huomattavan paljon yksinkertaisemmat (eli halvemmat) rustit.

Minulla on toisessa veneessä 11 metrin tikku yksillä saalingeilla. Siinä on kolme sivuvanttia per puoli. Pidän rakennetta huomattavan luotettavana.
Toisessa paatissa on 19,5 metrinen keppi. Saalinkeja kaksi paria ja sivuvantteja neljä per puoli barduunat kutteristaagi.
Ukkospuuskissa ja aallokossakin on menty.
Pysyy...

Ei nyt sillä että ylilyöntejä pitäisi valmistajien tehdä/tilata, mutta kuten olen ennenkin todennut, niin MINUN mielestäni näistä suoraan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei pitäisi säästellä.
MINUN mielestäni niitä ovat: Kölin kiinnitys, peräsimen kiinnitys ja maston kiinnitys.

6m/s tuuli ei minun mielestäni ole yhtään mitään.

Venelehden testissä mainittu maston katkeaminen ei johtunut valmistusviasta. Vantit ovat saalinkien kohdalla "jatkettu" eli eivät yhtenäisiä ylös saakka. Saalingin kohdalla tämä jatkos oli auennut, ilmeisesti lukitusruuvit eivät olleet riittävän huolellisesti kiristetty. Ei siis mitään ihmeellistä, korkeintaan rikaajan huolimattomuutta. Nämä liitokset ovat luonteeltaan avattava/ kiinnitettävä normaalin rikauksen yhteydessä kun säilyttää maston ilman saalinkia talvella. Kuten jokainen tietää riki tulisi tarkistaa säännöllisesti tällaisten varalta mutta nyt oli ilmeisesti sekin jäänyt tekemättä. Eli ei veneen, rikin tai valmistusvian syytä.

rannalla nähnyt kirjoitti:

Venelehden testissä mainittu maston katkeaminen ei johtunut valmistusviasta. Vantit ovat saalinkien kohdalla "jatkettu" eli eivät yhtenäisiä ylös saakka. Saalingin kohdalla tämä jatkos oli auennut, ilmeisesti lukitusruuvit eivät olleet riittävän huolellisesti kiristetty. Ei siis mitään ihmeellistä, korkeintaan rikaajan huolimattomuutta. Nämä liitokset ovat luonteeltaan avattava/ kiinnitettävä normaalin rikauksen yhteydessä kun säilyttää maston ilman saalinkia talvella. Kuten jokainen tietää riki tulisi tarkistaa säännöllisesti tällaisten varalta mutta nyt oli ilmeisesti sekin jäänyt tekemättä. Eli ei veneen, rikin tai valmistusvian syytä.

Lue lisää

Ihmettelin jo aikaisemmassa norjalaistestissä katkennutta Bavarian mastoa. Nyt upouuden Salonan masto meni, sekin ilmeisesti silkkaa huolimattomuutta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kun tehdasuusi vene toimitetaan asiakkaalle, onka kaikki muukin samaa tasoa eli vastuuntunnotonta huolimattomuutta tai täydellistä välinpitämättömyyttä? Eivätkö testaajatkaan viitsi tsekata, että rikissä on sokat paikoillaan? Sen kyllä ymmärtää, että ensimmäisen purkkarinsa hankkiva ostaja tuskin ensitöikseen kiipeää tarkastamaan rikin tai tsekkaa peräsinlaakerit ym ym. Onkohan uusilla veneillä minkäänlaista luovutustarkastusta vai onko se ostajan vastuulla?

aika outoa... kirjoitti:

Ihmettelin jo aikaisemmassa norjalaistestissä katkennutta Bavarian mastoa. Nyt upouuden Salonan masto meni, sekin ilmeisesti silkkaa huolimattomuutta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kun tehdasuusi vene toimitetaan asiakkaalle, onka kaikki muukin samaa tasoa eli vastuuntunnotonta huolimattomuutta tai täydellistä välinpitämättömyyttä? Eivätkö testaajatkaan viitsi tsekata, että rikissä on sokat paikoillaan? Sen kyllä ymmärtää, että ensimmäisen purkkarinsa hankkiva ostaja tuskin ensitöikseen kiipeää tarkastamaan rikin tai tsekkaa peräsinlaakerit ym ym. Onkohan uusilla veneillä minkäänlaista luovutustarkastusta vai onko se ostajan vastuulla?

Lue lisää

Vantit näyttää olevan nykyveneissä samaa vahvuutta kuin vanhemmissakin, vaikka ne runkomuodoltaan ovat ihan erilaisia. Tasapohjainen runko rasittaa rikiä huomattavasti enemmän kuin pyöreä, joka antaa veneen helpommin kallistua, eikä reagoi yhtä voimakkaasti aaltoon.

Onko varmuuskertoimia pienennetty, kun rikit on alettu mitoittaa tietsikalla, vai eikö ohjelmiin osata laittaa oikein rungon jäykkyyden tai aaltojen vaikutusta? Kovassa aallokossa kryssiessä tulee hetkittäisiä voimakkaita pistekuormia. Jos 5 tonnin veneeseen laitetaan härpäkkeet, jotka kestää 4 tonnia vetoa, niin ei tarvita kuin puuska, joka kallistaa venettä ja aalto, joka heittää sitä vastakkaiseen suuntaan, niin jossain kuuluu naps.

aika outoa... kirjoitti:

Ihmettelin jo aikaisemmassa norjalaistestissä katkennutta Bavarian mastoa. Nyt upouuden Salonan masto meni, sekin ilmeisesti silkkaa huolimattomuutta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Kun tehdasuusi vene toimitetaan asiakkaalle, onka kaikki muukin samaa tasoa eli vastuuntunnotonta huolimattomuutta tai täydellistä välinpitämättömyyttä? Eivätkö testaajatkaan viitsi tsekata, että rikissä on sokat paikoillaan? Sen kyllä ymmärtää, että ensimmäisen purkkarinsa hankkiva ostaja tuskin ensitöikseen kiipeää tarkastamaan rikin tai tsekkaa peräsinlaakerit ym ym. Onkohan uusilla veneillä minkäänlaista luovutustarkastusta vai onko se ostajan vastuulla?

Lue lisää

Veneellähän oli purjehdittu ja kilpailtu kovaa koko kesän, testi oli syksyllä. Kyllä paikat kauden aikana saattaa löystyä, ei siinä mitään ihmeellistä. Tuon tapainen holkkijatkos lukitusruuvit oikein kiristettynä tuskin aukeaa, mutta sekin voi tapahtua. Turha kuitenkaan puhua välipitämättömyydestä tms tässä tapauksessa.
Tällaisen paikan huomaaminen edellyttää rikissä käyntiä. Tällainen kuuluu ihan normaalina toimenpiteenä vähintään kerran kaudessa tehdä, tuskin sitä testiporukalta kuitenkaan voi edellyttää.
Luovutustarkastuksista yms huolimatta on turha olettaa että kaikki pysyy varmuudella kunnossa koko kauden, vaan kyllä käyttäjänkin täytyy kauden aikana varmistua että paikat on ja pysyy kiinni. Varsinkin uuden veneen kanssa on kuitenkin ensimmäisten reissujen jälkeen yleensä vantteja kiristettävä jolloin lukitukset on avatta ja kiristettävä. Omistajan vastuulla ne on silloin.

Hiukan enemmän mastoa ja venettä tuli taas toissapäivänä koekuormitettua. 16 m/s spinnulla ja 20 m/s pelkällä isolla oli OK. Keula vain rupesi jo kyntämään, kun ei ollut kahta henkeä enempää istuttaa veneen perään. Ongelmat tulevat muualta kuin rikin kestävyydestä.

kyllä kestää kirjoitti:

Hiukan enemmän mastoa ja venettä tuli taas toissapäivänä koekuormitettua. 16 m/s spinnulla ja 20 m/s pelkällä isolla oli OK. Keula vain rupesi jo kyntämään, kun ei ollut kahta henkeä enempää istuttaa veneen perään. Ongelmat tulevat muualta kuin rikin kestävyydestä.

Lue lisää

Kahden hengen porukalla spinnu ylhäällä 15 m/s tuulessa? Uskokoon ken tahtoo. Ja jos juttu on totta, niin lääkitys ei ole kyllä ollut kohdallaan.

kyllä kestää kirjoitti:

Hiukan enemmän mastoa ja venettä tuli taas toissapäivänä koekuormitettua. 16 m/s spinnulla ja 20 m/s pelkällä isolla oli OK. Keula vain rupesi jo kyntämään, kun ei ollut kahta henkeä enempää istuttaa veneen perään. Ongelmat tulevat muualta kuin rikin kestävyydestä.

Lue lisää

Ai niin, missähän toissapäivänä olisi tuullut 20 m/s?

28 kirjoitti:

Ai niin, missähän toissapäivänä olisi tuullut 20 m/s?

Itäisellä Suomenlahdella tuuli sen verran. Pari pilvirintamaa tuli yli, ensimmäinen toi sen 16 m/s, seuraava 20 m/s. Kumpikaan ei tietenkään montaa minuuttia kestänyt. Mutta jos riki kestää sen minuutin, se kestää pidempäänkin. Ja 20 m/s on koettu pidempiaikaisenakin kryssillä, vain pienemmillä purjeilla.

28 kirjoitti:

Kahden hengen porukalla spinnu ylhäällä 15 m/s tuulessa? Uskokoon ken tahtoo. Ja jos juttu on totta, niin lääkitys ei ole kyllä ollut kohdallaan.

Mihin olisi tarvittu enemmän kuin kaksi? Mitä ne muut olisivat tehneet muuta kuin istuneet painona takakaiteella? Yksi, joka osaa ohjata ja toinen, joka tarpeen vaatiessa kiipeää gaijaa pitkin laukaisemaan skuutin, on riittävä miehistö varsin moneen tilanteeseen. Puuskan kohdalla vain oli huoli siitä, kestääkö kevyempi lenssispinnu, joka muuten oli koko päivän oikea valinta hiukan alle kympin tuulissa.

15 tuulissa yhdistelmä oli tietenkin liikaa purjetta. Kun kunnon aaltoa ei ollut surffattavaksi, kynti keula syvällä ja ohjaaminen oli kaikkea muuta kuin mukavaa. Kysymys kuitenkin kuului, kestääkö riki. Se kestävyys ei ollut ongelma.

Meillä paatissa kahdet saalingit suoraan sivulle barduunat. Lisäksi ylhäällä viulustaaki.

Tuollainen masto lähtee varmimmin nurin myötäisellä, jos barduuna jää auki.