Onko kasvatustieteen tutkimuksella mitään roolia tuntijakoasiassa? Tarkoitan siis yliopistojen kasvavatustieteen laitoksia ja niissä tehtävää tutkimustyötä. Tuntijakoryhmässä on lähinnä poliitikkoja ja elinkeinoelämän edustajia sekä muutama rehtori. Rehtori on tietysti käytännön työn ammattilainen, mutta miksi meillä on monessa yliopistossa kasvatustieteen tutkimusta, jos tätä akateemista osaamista ei hyödynnetä näin merkittävässä asiassa? Tehdäänkö päätökset jälleen kerran pelkästään poliittisesti?
Kasvatustiede ja tuntijaot?
ja vi kan
466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Päätöksen tekevät vain toistaitoiset korruptoidut politiikot, valitettavasti.
Kasvatustiedekin on aikansa lapsi kuten poliitiikkakin.
Kasvatustieteen tutkijat ovat niin kaukana arjesta, että heitä on ohjannut toistaiseksi enemmän paradigmat kuin realiteetit.
Kasvatustieteen ammattilaiset eli opettajat, taistelevat enemmän palkoista ja oman aineryhmän tunneista kuin oppilaiden parasta ajatellen. Inhimillistä mutta surullista.
Nyt ollaan tekemässä isoja muutoksia, mm. kasvattamassa koulupäivien pituutta. Lapsille tarvitaan enemmän päivähoitoa. Mutta miten on varaa maksaa pitemmästä päivästä - ryhmiä suurentamallako? Onko yläasteen oppilaan päivä todella niin lyhyt, että sitä voi kevyesti kasvattaa vaikkapa kolmella tunnilla (siinä menee se ainoa yhdeksän aamu ja ne kaksi kahden päivää venyvät nyt kolmeen kuten muutkin).
Ja ruotsi. Sitä ei ollut tarkoitus lainkaan ottaa keskusteluun. Se oli päätetty jo etukäteen. Onneksi siitä nousi meteli.
Pessimistit väittävät, että olemme onnekkaita, jos pakkoruotsi vain säilyy entisellään eikä lisäännyt alkamaan jo viitoselta.
Poliitikot ovat olleet innokkaita antamaan pakkoruotsia puolustavia kannanottoja muttei perusteluita sille. Vai oliko se perustelu, että virkamiesruotsin takia on peruskoulussakin oltava ruotsia kaikille - jottei ketään sorrettaisi viranhaussa ;)
Mutta kai jonkinlainen tutkimukseen perustuva näkemys pitäisi olla siitä, montako kieltä on sopiva pakollinen määrä ja mitkä olisivat optimaaliset aloitusiät niiden opiskelulle? Nyt tuo viides luokka tuntuu heitetyn hihasta, että silloin ei ole vielä "väärää asennetta". Tämä tuskin perustuu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen?
Luullakseni sellaista tutkimusta ei tehdä Suomessa - meillä on aika lailla asenteena, että kaikki oppivat kaiken. Tutkimuksen rahoittajan mukaan valitaan sopivat ryhmät ja saadaan sopivat tulokset. Esimerkiksi varhain kieliä aloittavat meillä vain lapset, joiden kielellinen kehitys on ok ja jotka ovat yleensä kunnianhimoisista kodeista. Tällaisten lasten muodostamaa ryhmää ei voi enää verrata mihinkään muuhun ryhmään - tai jos verrataan, saadaan aivan vääriä tuloksia.
Muualla sitä kenties on tehty, mutta ...
Äidinkielen merkityksestä on varmaankin tutkimusta. Mutta esimerkiksi maahanmuuttajalasten vaikeudesta omaksua ruotsia Suomessa - en usko, että on tutkittu...