Päivämies ei yhdy Paavo Lipposen näkemykseen suomalaisista intellektuelleista ja heidän kansainvälisestä tasostaan. Lipponen kirjoittaa teoksessaan Järki voittaa, että maailmanluokan intellektuelleja on Suomessa vähän, eikä "globaalille intellektuellitaivaalle" ole nousemassa nuoria tähtiä.
Suomessa on tarpeeksi intellektuelleja, mutta keskustelu on vaisua, pohtii kuvataiteilija Marita Liulia. "Julkisuus on virittynyt lööppijulkisuudeksi, ja harva intellektuelli halajaa tähän arveluttavaan seuraan, jossa palstatilan täyttää lähinnä ajattelemattomuus."
Ohjaaja Katariina Nummisen mielestä rakenteisiin asti menevä debatti kärsii räjähdysmäisesti kasvaneesta henkilökeskeisyydestä. "Keskustelu yhteisistä asioista, politiikka laajimmassa ja perustavimmassa mielessä, on kriisissä, ja sen myötä intellektuelli."
Useimmat intellektuellit erottavat toisistaan esittämänsä ajatukset ja oman elämänsä valinnat, pahoittelee sarjakuvataiteilija Ville Ranta.
"Intellektuellimme ovat vaarattomia niin kauan kuin istuvat tyytyväisinä keskustelutilaisuuksissa, mutta toteuttavat kritiikittömästi elämäntapaa, jonka liiankin hyvin tietävät olevan kestämätön."
Historiassa älykköjen oivallusten yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet toisinaan katastrofaalisia, muistuttaa kirjailija Juha Vakkuri. "Tavallisen kansan hitaus on pelastanut monta demokratiaa."
Suomesta puuttuu avoin, kriittinen ja laajaa yleisöä huomioiva keskustelukulttuuri lähes täysin, väittää politiikan tutkija Iivi Anna Masso. "Meillä vallitsee asiantuntijakulttuuri, jossa älyllistä sananvaltaa jaetaan eliitin taholta valituille virallisille asiantuntijoille – tästä Lipposen listakin näyttää olevan mainio esimerkki."
Eurooppalaisittain katsottuna suomalainen ilmapiiri on toivottoman epäintellektuelli, kontrollihakuinen ja teennäinen, luonnehtii koreografi Sanna Kekäläinen.
"Lipposen lista puolestaan näyttää siltä, että sinne on sitä helpompi päästä mitä useammin on päässyt kättelemään Lipposta."
"Lipponen pyrkii määräämään vallan oikeutuksella, ketkä ovat intellektuelleja, vaikka intellektuellin tuntomerkki on etäisyyden pito valtaan", moittii kuvataiteilija Silja Rantanen.
Lipposen lista suomalaisista intellektuelleista saa SRK:n Työvaliokunnalta kritiikkiä muun muassa naisten ja nuorten vähyydestä.
Kirjailija Kaari Utrion mielestä lista näyttää perin juurin perinteiseltä ja patriarkaaliselta. "Sellaisiahan listat aina ovat, luetteloita establishmentin selittäjistä tai palvelijoista."
"67-vuotiaan Lipposen käsityksistä maamme nykyintellektuelleista kertoo aika paljon se, että hänen listallaan on mukana myös neljä vuotta sitten kuollut Kalevi Sorsa", sivaltaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi.
"Kun listalle pääsemisen edellytys on vasemmistolaisuus ja/tai akateemisuus, lista kertoo enemmän tekijästään kuin intellektuaaleista Suomessa", sanoo toimittaja ja tuottaja Timo Harakka.
Lipposen listalla ei ole luonnontieteilijöitä, huomauttaa professori Kari Enqvist.
" Ja tosiseikka on, että tämän päivän suuret kysymykset ovat tavalla tai toisella luonnontiedettä, kuten ilmastonmuutos, geeniteknologia tai vaikkapa ihmisen tietoisuus."
"Suomessa on aivan liian vähän listoja tekeviä korkeatasoisia eläkeläisiä. Odotan innolla Paavo Lipposen listoja aikamme todellisista perheautoista, hc-punk-yhtyeistä ja meiän koulun parhaan näkösistä muijista (lukio mukaan luettuna)", heittää kirjailija Tuomas Kyrö.
Lipponen tyytyy luokittelemaan, leimaamaan ja arvioimaan argumentoinnin sijaan, arvioi professori Heikki Patomäki, jonka Lipponen luokittelee teoksessaan "anti-intellektuelliksi".
"Melkein kaikki ne intellektuellit, jotka eivät toimi yliopistoissa, ovat ainakin saaneet koulutuksensa yliopistoissa. Lipposen hallitusten ajamat "uudistukset", joita nyt kiivaan keskustelun alla oleva uusi yliopistolaki johdonmukaisesti jatkaa, uhkaavat vakavasti tieteen vapautta ja yliopistojen itsehallintoa", Patomäki vastaa.
"Tällainen intellektuellilistaus ei vaikuta kovin intellektuellilta", kuittaa niin ikään Lipposen kritiikin kohteeksi joutunut Erkki Tuomioja.
Kirjailija Antti Tuurin Lipponen leimaa kirjassaan "Maalaisliiton hovi-intellektuelliksi", jolle urbaani Suomi on vieras.
"Ainakaan Lipposen listalle, tuohon kauhukabinettiin, ei olisi hauska joutua", Tuuri kommentoi.
Suomessa on tarpeeksi intellektuelleja, mutta keskustelu on vaisua, pohtii kuvataiteilija Marita Liulia. "Julkisuus on virittynyt lööppijulkisuudeksi, ja harva intellektuelli halajaa tähän arveluttavaan seuraan, jossa palstatilan täyttää lähinnä ajattelemattomuus."
Ohjaaja Katariina Nummisen mielestä rakenteisiin asti menevä debatti kärsii räjähdysmäisesti kasvaneesta henkilökeskeisyydestä. "Keskustelu yhteisistä asioista, politiikka laajimmassa ja perustavimmassa mielessä, on kriisissä, ja sen myötä intellektuelli."
Useimmat intellektuellit erottavat toisistaan esittämänsä ajatukset ja oman elämänsä valinnat, pahoittelee sarjakuvataiteilija Ville Ranta.
"Intellektuellimme ovat vaarattomia niin kauan kuin istuvat tyytyväisinä keskustelutilaisuuksissa, mutta toteuttavat kritiikittömästi elämäntapaa, jonka liiankin hyvin tietävät olevan kestämätön."
Historiassa älykköjen oivallusten yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet toisinaan katastrofaalisia, muistuttaa kirjailija Juha Vakkuri. "Tavallisen kansan hitaus on pelastanut monta demokratiaa."
Suomesta puuttuu avoin, kriittinen ja laajaa yleisöä huomioiva keskustelukulttuuri lähes täysin, väittää politiikan tutkija Iivi Anna Masso. "Meillä vallitsee asiantuntijakulttuuri, jossa älyllistä sananvaltaa jaetaan eliitin taholta valituille virallisille asiantuntijoille – tästä Lipposen listakin näyttää olevan mainio esimerkki."
Eurooppalaisittain katsottuna suomalainen ilmapiiri on toivottoman epäintellektuelli, kontrollihakuinen ja teennäinen, luonnehtii koreografi Sanna Kekäläinen.
"Lipposen lista puolestaan näyttää siltä, että sinne on sitä helpompi päästä mitä useammin on päässyt kättelemään Lipposta."
"Lipponen pyrkii määräämään vallan oikeutuksella, ketkä ovat intellektuelleja, vaikka intellektuellin tuntomerkki on etäisyyden pito valtaan", moittii kuvataiteilija Silja Rantanen.
Lipposen lista suomalaisista intellektuelleista saa SRK:n Työvaliokunnalta kritiikkiä muun muassa naisten ja nuorten vähyydestä.
Kirjailija Kaari Utrion mielestä lista näyttää perin juurin perinteiseltä ja patriarkaaliselta. "Sellaisiahan listat aina ovat, luetteloita establishmentin selittäjistä tai palvelijoista."
"67-vuotiaan Lipposen käsityksistä maamme nykyintellektuelleista kertoo aika paljon se, että hänen listallaan on mukana myös neljä vuotta sitten kuollut Kalevi Sorsa", sivaltaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi.
"Kun listalle pääsemisen edellytys on vasemmistolaisuus ja/tai akateemisuus, lista kertoo enemmän tekijästään kuin intellektuaaleista Suomessa", sanoo toimittaja ja tuottaja Timo Harakka.
Lipposen listalla ei ole luonnontieteilijöitä, huomauttaa professori Kari Enqvist.
" Ja tosiseikka on, että tämän päivän suuret kysymykset ovat tavalla tai toisella luonnontiedettä, kuten ilmastonmuutos, geeniteknologia tai vaikkapa ihmisen tietoisuus."
"Suomessa on aivan liian vähän listoja tekeviä korkeatasoisia eläkeläisiä. Odotan innolla Paavo Lipposen listoja aikamme todellisista perheautoista, hc-punk-yhtyeistä ja meiän koulun parhaan näkösistä muijista (lukio mukaan luettuna)", heittää kirjailija Tuomas Kyrö.
Lipponen tyytyy luokittelemaan, leimaamaan ja arvioimaan argumentoinnin sijaan, arvioi professori Heikki Patomäki, jonka Lipponen luokittelee teoksessaan "anti-intellektuelliksi".
"Melkein kaikki ne intellektuellit, jotka eivät toimi yliopistoissa, ovat ainakin saaneet koulutuksensa yliopistoissa. Lipposen hallitusten ajamat "uudistukset", joita nyt kiivaan keskustelun alla oleva uusi yliopistolaki johdonmukaisesti jatkaa, uhkaavat vakavasti tieteen vapautta ja yliopistojen itsehallintoa", Patomäki vastaa.
"Tällainen intellektuellilistaus ei vaikuta kovin intellektuellilta", kuittaa niin ikään Lipposen kritiikin kohteeksi joutunut Erkki Tuomioja.
Kirjailija Antti Tuurin Lipponen leimaa kirjassaan "Maalaisliiton hovi-intellektuelliksi", jolle urbaani Suomi on vieras.
"Ainakaan Lipposen listalle, tuohon kauhukabinettiin, ei olisi hauska joutua", Tuuri kommentoi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
intellektuellia?
no oonhan täällä minä ainakin
noin niinkuin vakavammin puhuen, Suomi on nykyään kuin vl-liike. Erona vain se että vl-liikkeessä suut tukkii uskontulkinta ja yhteiskunnassa sen homman hoitaa raha. Media on alisteinen 'taloudellisille realiteeteille', mitä nyt joku Yle yrittää siinä vielä pihistä.
Niin että missä ne intellektuellit puhuisivat muualla kuin omissa porukoissaan, ihan niinkuin liberaali-vl:t voivat puhua vapaasti vain keskenään. Näitten intellektuellien puheet kun olisivat helposti liian vaarallisia rahavaltaa pitäville. Ja ihmiset alistuu tai ei ajattele mitään.