Tali-Ihantala

Kerro sinä sitä Åke Lindman propagandaa miten suomenruotsalaiset ilman suomalaisten ja saksalaisten fasistien apua pysäyttivät pelkällä tahdonvoimallaan venäläisten suur-hyökkäyksen Tali-Ihantalassa vuonna 1944.

Ole Norrback kirjoitti:

Kerro sinä sitä Åke Lindman propagandaa miten suomenruotsalaiset ilman suomalaisten ja saksalaisten fasistien apua pysäyttivät pelkällä tahdonvoimallaan venäläisten suur-hyökkäyksen Tali-Ihantalassa vuonna 1944.

Lue lisää

http://www.veteraanienperinto.fi/svenska/t_pankki/a_lajit/Svensksprakiga3.htm

Kanonjär kirjoitti:

http://www.veteraanienperinto.fi/svenska/t_pankki/a_lajit/Svensksprakiga3.htm

Lue lisää

Minun (nyttemmin jo kuollut) taatusti umpisuomenkielinen isäni oli aikanaan Sinisessä Prikaatissa, joka oli (3Pr) noiden samojen ruotsinkielisten kanssa sekä Syvärillä että Talin-Ihantalan taisteluissa. Ikinä ei aseveljistään poikittaista sanaa sanonut.
Kyllä hän varmaan kuopassaan pyörisi, jos voisi lukea tuota sontaa mitä muutama jälkiviisas nahkatukka kehtaa näillä palstoilla kirjoitella.
Kuvottavaa ja kunniatonta loanheittoa, en muuta sano.

Kanonjär kirjoitti:

http://www.veteraanienperinto.fi/svenska/t_pankki/a_lajit/Svensksprakiga3.htm

Lue lisää

Taas propagandaa. Tali-Ihantalan ratkaisi suomalainen tykistö ja saksalta saatu apu, mutta nooh mikäpä siinä.

47 000 suomenruotsalaista pelkällä mahtavalla olemuksellaan ja tahdonvoimallaan pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen vuonna 1944 ilman suomalaista ja saksalaisten fasistien apua.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Minun (nyttemmin jo kuollut) taatusti umpisuomenkielinen isäni oli aikanaan Sinisessä Prikaatissa, joka oli (3Pr) noiden samojen ruotsinkielisten kanssa sekä Syvärillä että Talin-Ihantalan taisteluissa. Ikinä ei aseveljistään poikittaista sanaa sanonut.
Kyllä hän varmaan kuopassaan pyörisi, jos voisi lukea tuota sontaa mitä muutama jälkiviisas nahkatukka kehtaa näillä palstoilla kirjoitella.
Kuvottavaa ja kunniatonta loanheittoa, en muuta sano.

Lue lisää

Ja sekö ei ole "loanheittoa", että ylimieliset suomenruotsalaiset vähättelevät suomalaisten ja saksalaisten panostusta?

Väitätkö tosiaan, että suomenruotsalaiset sotilaat pelastivat Suomen? Ei saatana mitä paskaa.

RKP:n politrukki kirjoitti:

Taas propagandaa. Tali-Ihantalan ratkaisi suomalainen tykistö ja saksalta saatu apu, mutta nooh mikäpä siinä.

47 000 suomenruotsalaista pelkällä mahtavalla olemuksellaan ja tahdonvoimallaan pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen vuonna 1944 ilman suomalaista ja saksalaisten fasistien apua.

Lue lisää

Kyllä se nyt vaan niin on, että jalkaväki se on joka taistelut voittaa. Kielestä riippumatta, sillä kyllähän Talin ja Ihantalan taisteluissa kummallakin puolella suurin voima oli satsattu nimenomaan jalkaväkeen. Tykistöllä ja ilma-aseella pystyttiin tehokkaasti hidastamaan seuraavien hyökkäysaaltojen saapumista eturiviin ja materiaalitäydennyksiä, mutta viime kädessä varsinainen pysäytystyö tehtiin käsityönä maastossa, kautta linjan, jokaisen komppanian vastuulohkolla. Muun väittäminen on ällistyttävää tietämättömyyttä, korpraalitason taktikointia.
Mutta jos hurriviha niin vaatii, niin väitetään mitä sattuu.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jalkaväki se on joka taistelut voittaa. Kielestä riippumatta, sillä kyllähän Talin ja Ihantalan taisteluissa kummallakin puolella suurin voima oli satsattu nimenomaan jalkaväkeen. Tykistöllä ja ilma-aseella pystyttiin tehokkaasti hidastamaan seuraavien hyökkäysaaltojen saapumista eturiviin ja materiaalitäydennyksiä, mutta viime kädessä varsinainen pysäytystyö tehtiin käsityönä maastossa, kautta linjan, jokaisen komppanian vastuulohkolla. Muun väittäminen on ällistyttävää tietämättömyyttä, korpraalitason taktikointia.
Mutta jos hurriviha niin vaatii, niin väitetään mitä sattuu.

Lue lisää

ne hurrit ko. taistelujen aikana oikein olivatkaan.
He olivat Lipetissä ja raskaat aseensa jättäneinä vihollisille.

mutta missäs kirjoitti:

ne hurrit ko. taistelujen aikana oikein olivatkaan.
He olivat Lipetissä ja raskaat aseensa jättäneinä vihollisille.

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jalkaväki se on joka taistelut voittaa. Kielestä riippumatta, sillä kyllähän Talin ja Ihantalan taisteluissa kummallakin puolella suurin voima oli satsattu nimenomaan jalkaväkeen. Tykistöllä ja ilma-aseella pystyttiin tehokkaasti hidastamaan seuraavien hyökkäysaaltojen saapumista eturiviin ja materiaalitäydennyksiä, mutta viime kädessä varsinainen pysäytystyö tehtiin käsityönä maastossa, kautta linjan, jokaisen komppanian vastuulohkolla. Muun väittäminen on ällistyttävää tietämättömyyttä, korpraalitason taktikointia.
Mutta jos hurriviha niin vaatii, niin väitetään mitä sattuu.

Lue lisää

Paskat. Taas svekko valehtelee. Jatka vaan sitä röyhkeyttäsi ja suomalaisten sekä saksalaisten sotaveteraanien halventamista.

Svekko paska menee Itä-Berliiniin puhumaan suomenruotsalaisten voitosta 1944. heheh

Ja jos saksalaisviha tai suomlaisviha vaatii svekkomaania puhumaan paskaa ja valehtelemaan vuodesta 1944 niin siitä vaan.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

Aloit sitten valehtelemaan oikein urakalla?

Kerro meille missä oli Panssaridivisioona ja siitä muodostettu Taisteluosasto Kiviperä?

Kyllä asia on niin että JR 61:een ei paljoa luotettu tuona aikana!

Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia.

Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta:

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related



"Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan"

Mutta missä oli Kulhmey vaikkapa 20. kesäkuuta 1944 tai 25.6.1944?

Hannu Valtosen kirja Lento-osato Kuhlmey keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2 Gummerus 1991 ISBN 951-95688-1-6

Sivulla 130 Luftwaffe 20.6.1944:

02.57 23 JU87 8 WF 190 pommitti panssarikolonnaa Kaislalahden aseman eteläpuolella
06.55 23 Stukaa WF 190 pommitti moottoroitua hyökkäyskolonnaa Huumolan aukeilla
10.20-11-30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja
16.30-17.30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali
19.30-20.25 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali

Pudotukset yhteensä 7 viholliskonetta, WF190 oli suojaamassa JU87 koneita. Yksi JU87 ammuttiin alas Viipurissa suomalaisten toimesta!

Missä oli Kuhlmey 25. kesäkuuta 1944?

Luftwaffe: Ei lentoja, sää osin huono. (Ja varautuminen suurhyökkäyksen torjuntaan)

Sää: 00.00-06.00 täysin pilvistä, alaraja 100-300, ajoittain vesisadetta. 06.00-18.00 kirkasta, 18.00-24.00 Suomenlahdella 4-8/10 200-300 alaraja, vesisadetta

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

"Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut"

Suomenruotsalaiset ja heidän oma Goebbels alias Åke Lindman ovat.

Alpo Marttinen ei kyllä tietääkseni ollut suomenruotsalainen ja Alpo Marttinen oli JR 61:hden komentaja.

Alpo Marttinen se on joka johti joukot voittoon Tienhaaran taistelussa. Suututtaako tämä svekkoa?

Marttinenko ruotsinkielinen? Mistä lähtien?

Rådinfo kirjoitti:

Aloit sitten valehtelemaan oikein urakalla?

Kerro meille missä oli Panssaridivisioona ja siitä muodostettu Taisteluosasto Kiviperä?

Kyllä asia on niin että JR 61:een ei paljoa luotettu tuona aikana!

Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia.

Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta:

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related



"Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan"

Mutta missä oli Kulhmey vaikkapa 20. kesäkuuta 1944 tai 25.6.1944?

Hannu Valtosen kirja Lento-osato Kuhlmey keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2 Gummerus 1991 ISBN 951-95688-1-6

Sivulla 130 Luftwaffe 20.6.1944:

02.57 23 JU87 8 WF 190 pommitti panssarikolonnaa Kaislalahden aseman eteläpuolella
06.55 23 Stukaa WF 190 pommitti moottoroitua hyökkäyskolonnaa Huumolan aukeilla
10.20-11-30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja
16.30-17.30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali
19.30-20.25 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali

Pudotukset yhteensä 7 viholliskonetta, WF190 oli suojaamassa JU87 koneita. Yksi JU87 ammuttiin alas Viipurissa suomalaisten toimesta!

Missä oli Kuhlmey 25. kesäkuuta 1944?

Luftwaffe: Ei lentoja, sää osin huono. (Ja varautuminen suurhyökkäyksen torjuntaan)

Sää: 00.00-06.00 täysin pilvistä, alaraja 100-300, ajoittain vesisadetta. 06.00-18.00 kirkasta, 18.00-24.00 Suomenlahdella 4-8/10 200-300 alaraja, vesisadetta

Lue lisää

Just niin. Kulhlmeyllä ei ollut ilmatoimintaa Tienhaarassa. Lue sinä vaan lentopäiväkirjoja, mutta eivätpä ollet paikalla eivätkä paikan yläpuolella, kuten itsekin totesit. Eli niitä saksalaisia lentäjiä ei ole Tienhaaran taisteluista kiittäminen, sehän on ihan selvä - paitsi huoltolinjojen häritsemistä, tietysti.
Eikä siellä kai osasto Kiviperääkään näkynyt. Niin ketkä siellä sitten olivat? Venäläistä vastassa? Pelkkä tykistökö? Kuten sanoo tykistöeversti? Hmmm.
Hermostu nyt.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

JR61:n tappiot Kivisalmella on Suomen Sota osa 7: mukaan 160 miestä kahden ensimmäisen päivän ajalta ja mukana on kaatuneet ja haavoittuneet ja kadonneet ja varmaankin myös "taistelukykynsä menettäneet"...

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

s. 43 sama kirja: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.

JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa. Olikohan 5.8.1944.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Just niin. Kulhlmeyllä ei ollut ilmatoimintaa Tienhaarassa. Lue sinä vaan lentopäiväkirjoja, mutta eivätpä ollet paikalla eivätkä paikan yläpuolella, kuten itsekin totesit. Eli niitä saksalaisia lentäjiä ei ole Tienhaaran taisteluista kiittäminen, sehän on ihan selvä - paitsi huoltolinjojen häritsemistä, tietysti.
Eikä siellä kai osasto Kiviperääkään näkynyt. Niin ketkä siellä sitten olivat? Venäläistä vastassa? Pelkkä tykistökö? Kuten sanoo tykistöeversti? Hmmm.
Hermostu nyt.

Lue lisää

Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170, kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.

Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:

"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat.


Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:

"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"

"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."

Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!

Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996. Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.

Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta, sieltä selviää se soittajakin! Siis puheu Mannerheimin kanssa.

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related

Wehrmacht kirjoitti:

Paskat. Taas svekko valehtelee. Jatka vaan sitä röyhkeyttäsi ja suomalaisten sekä saksalaisten sotaveteraanien halventamista.

Svekko paska menee Itä-Berliiniin puhumaan suomenruotsalaisten voitosta 1944. heheh

Ja jos saksalaisviha tai suomlaisviha vaatii svekkomaania puhumaan paskaa ja valehtelemaan vuodesta 1944 niin siitä vaan.

Lue lisää

ja minä kun uskoin että taistelut eivät olleet suomalaisia vastan suomalaisia vaan suomalaiset vihollista vastaan...

srkty kirjoitti:

ja minä kun uskoin että taistelut eivät olleet suomalaisia vastan suomalaisia vaan suomalaiset vihollista vastaan...

Netti fennoilla taitaa tosin olla toinen käsitys sotahistoriasta, kuten muustakin historiasta.

srkty kirjoitti:

ja minä kun uskoin että taistelut eivät olleet suomalaisia vastan suomalaisia vaan suomalaiset vihollista vastaan...

Tehän olette oman käsityksenne mukaan ruotsalaisia joten mitä se svekko siinä taas inisee. Pelottaako, että Venäjä tulee taas eikä ole enää suomalaisia tykinruoaksi?

Ahab kirjoitti:

Netti fennoilla taitaa tosin olla toinen käsitys sotahistoriasta, kuten muustakin historiasta.

Sanoo mies joka ihailee Alpo Marttisen johtamaa JR 61 ryhmää ja käyttää sitä todisteena suomenruotsalaisten "urheudesta". hah ha ha ah ha

Freudenthal kirjoitti:

"Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut"

Suomenruotsalaiset ja heidän oma Goebbels alias Åke Lindman ovat.

Alpo Marttinen ei kyllä tietääkseni ollut suomenruotsalainen ja Alpo Marttinen oli JR 61:hden komentaja.

Alpo Marttinen se on joka johti joukot voittoon Tienhaaran taistelussa. Suututtaako tämä svekkoa?

Marttinenko ruotsinkielinen? Mistä lähtien?

Lue lisää

Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.

srkty kirjoitti:

ja minä kun uskoin että taistelut eivät olleet suomalaisia vastan suomalaisia vaan suomalaiset vihollista vastaan...

Kyllä siellä porukalla yritettiin ryssälle kampoihin laittaa,niin suomen kuin ruotsinkielisetkin.

jo vain kirjoitti:

Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.

Kumma vaan kun se naama oli aika saksalaisen näköinen.

Alikersantti Lehto näytti varsinkin ku joltain Wehrmacht sotilaalta.

syntikaatti kirjoitti:

Kyllä siellä porukalla yritettiin ryssälle kampoihin laittaa,niin suomen kuin ruotsinkielisetkin.

Saksalaiset ja suomalaiset teki kaiken työn.

Suomenruotsalainen Rauhanoppositio halusi pettää Saksan jo 1943. Jos oltaisi silloin tehty rauha niin mitäpä luulet, että olisi käynnyt?

Puna-Armeija olisi aivan varmasti 1943 miehittänyt koko maan ja kaikki svekkomaanit olisivat laulaa hoilottaneet "Kansainvälistä" ja riemuinneet suomalaisten ja saksalaisten fasistien häviölle.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

>Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.

Ahab kirjoitti:

Netti fennoilla taitaa tosin olla toinen käsitys sotahistoriasta, kuten muustakin historiasta.

Erik`Andre` kirjoittama kirja(Missä on veljesi)
kertoo mm JR 61 taisteluista kesällä 1944.
Torniolainen Eversti Alpo Kullervo Marttinen
oli tämän ruotsinkielisen rykmentin komentaja.
Oli siinä rykmentissä ilmeisesti joitakin suomenkielisiäkin
osia.

Se kirja on järkyttävää luettavaa,ei niinkään taisteluiden
vaan teloitusten takia mitä siinä tapahtui.4 ruotsinkielisen pohjanmaan poikaa
teloitettiin koska he olivat karanneet ja vahingoittaneet itseään karkumatkallaan.
Olen jostakin lukenut että teloitus oli kosto siitä kun heidän kotimaakuntiensa miehiä karkasi niin paljon Ruotsiin sodan aikana.

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

>suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800)<

Matti Koskimaa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

Sivu 37:

"Oma tykistö aloitti vastavalmistelujen ampumisen pian vihollistykistön tulituksen alettua. 17.Divisioonan tykistö keskitti tulensa Sorvaliin ja Linnansaareen, missä vihollinen ryhmittyi hyökkäykseen. Naapureiden 3.Prikaatin ja Ratsuväkiprikaatin tykistö vahvensi 17.Divisioonan tykistön tultam joten parhaimmillaan 11 patteristoa moukaroi hyökkäykseen ryhmittynyttä vihollista. Vihollinen kärsi jo lähtöasemissaan raskaita tappioita ja ylimenokalustoa tuhoutui."

Sivu 43:

"17.Divisioonan tykistö oli antanut mitavan tykensa eversti Marttisen rykmentille. Se ampui 22-29.6 yhteensä noin 8800 laukausta. Kranaatinheittimistö ampui 3650 laukausta."

Sitä paljonko nuo kaksi muuta, eli 3.Prikaatin ja Ratsuväkiprikaatin tykistö, ampui niin en viitsi selvittää.

lukee enemmän luulee kirjoitti:

Erik`Andre` kirjoittama kirja(Missä on veljesi)
kertoo mm JR 61 taisteluista kesällä 1944.
Torniolainen Eversti Alpo Kullervo Marttinen
oli tämän ruotsinkielisen rykmentin komentaja.
Oli siinä rykmentissä ilmeisesti joitakin suomenkielisiäkin
osia.

Se kirja on järkyttävää luettavaa,ei niinkään taisteluiden
vaan teloitusten takia mitä siinä tapahtui.4 ruotsinkielisen pohjanmaan poikaa
teloitettiin koska he olivat karanneet ja vahingoittaneet itseään karkumatkallaan.
Olen jostakin lukenut että teloitus oli kosto siitä kun heidän kotimaakuntiensa miehiä karkasi niin paljon Ruotsiin sodan aikana.

Lue lisää

Erään sotilaan kohtalo:

Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm.

Uuno Tarkin Taistelu Viipurista 20.6.1944
IBSN 951-20-4983-x, julkaistu vuonna 1996

Tarkin kirjassa on siis KOPIO tuosta päiväkäskystä, joten lähde lienee riittävän autenttinen.
Kirjan sivulla 214 on päiväkäsky nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua
nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita, oikein "sotamiehiä"...

lukee enemmän luulee kirjoitti:

Erik`Andre` kirjoittama kirja(Missä on veljesi)
kertoo mm JR 61 taisteluista kesällä 1944.
Torniolainen Eversti Alpo Kullervo Marttinen
oli tämän ruotsinkielisen rykmentin komentaja.
Oli siinä rykmentissä ilmeisesti joitakin suomenkielisiäkin
osia.

Se kirja on järkyttävää luettavaa,ei niinkään taisteluiden
vaan teloitusten takia mitä siinä tapahtui.4 ruotsinkielisen pohjanmaan poikaa
teloitettiin koska he olivat karanneet ja vahingoittaneet itseään karkumatkallaan.
Olen jostakin lukenut että teloitus oli kosto siitä kun heidän kotimaakuntiensa miehiä karkasi niin paljon Ruotsiin sodan aikana.

Lue lisää

Munsalan soutukerho meinasi päästä valloilleen ihan totaalisesti ja tällä sitä tulpattiin tehokkaasti:


Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x kirjaa, julkaistu vuonna 1996.


Sivu 214:

vasen reuna menee näin, osa on epäselvää ja siinä kohtaa on ????


17.Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.

".Kpk
7600

Oikea reuna:

23.7.1944

Leiman sisällä oleva teksti:

???
P.J
24.7.44
N:ro 1233,I,246

Päiväkäsky n:ro 33.

Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle.
Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61


Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14

Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.

17.D:n komentaja
Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.

Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila

Jakelu: A

JR13
JR61
Er.P27
27.Krh.K
59.Tyk.K
Er.Pst.Os.4
Jär.Psto 4
V AKE tiedoksi

lukee enemmän luulee kirjoitti:

Erik`Andre` kirjoittama kirja(Missä on veljesi)
kertoo mm JR 61 taisteluista kesällä 1944.
Torniolainen Eversti Alpo Kullervo Marttinen
oli tämän ruotsinkielisen rykmentin komentaja.
Oli siinä rykmentissä ilmeisesti joitakin suomenkielisiäkin
osia.

Se kirja on järkyttävää luettavaa,ei niinkään taisteluiden
vaan teloitusten takia mitä siinä tapahtui.4 ruotsinkielisen pohjanmaan poikaa
teloitettiin koska he olivat karanneet ja vahingoittaneet itseään karkumatkallaan.
Olen jostakin lukenut että teloitus oli kosto siitä kun heidän kotimaakuntiensa miehiä karkasi niin paljon Ruotsiin sodan aikana.

Lue lisää

Tämä kirja kertoo juuri Munsalan, Närpiön ja Korsnäsin soutajista!

Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.


Flykten västerut -kirjaa saa vielä nettikirjakaupoista, ainakin Adlibris.com :sta!

Luultavasti kirja on useimmille tuttu eräistä sitaateista, mutta jos ei ole, niin tuolta sen saat kätevästi.
Siinä on koko kirjan verran asiaa rannikon karkuruudesta, eli siinä kerrotaan melko tarkkaan paljonko rantahurreja souteli Ruotsiin ja mistä minne mentiin. Siinä on taulukot kylittäin. Närpiö sekä Munsala oli kaikkein suurimmat lähtöpaikat tai -kylät. Pitäisi oikeastaan perustaa Närpiön soutukerho tuon Munsalan soutukerhon rinnalle!

TOP 4 oli tässä järjestyksessä:

Sivulta 147

1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)

Koko lista kaikkiaan 1257 ja kaikki ryhmät yhteensä (1647)

Suluissa on mainittu kaikki taulukon ryhmät yhteensä. En viitsi kaikkia kirjoittaa.

Sivulla 145 on taulukko, jossa on listattu karanneet kuukausittain. Elokuu 1944 oli kaiken kaikkiaan kovinta muuttoaikaa länteen. Närpiöstä tosin mentin eniten kesäkuussa 1944. Korsnäsistä mentiin eniten heinäkuussa ja Munsalasta elokuussa 1944.

Nämä luvut on siis ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Niitä naisia ja lapsia oli melko vähän vaikka ne muistetaankin mainita. Sivulla 150 on tilastoja maasta lähteneistä.

Ruotsinkielisiä miehiä oli 954, naisia 177, lapsia 156 ja yhteensä 1287 eli 64%
Suomenkielisiä miehiä oli 561, naisia 92, lapsia 70 ja yhteensä 723 eli 36%
Yhteensä miehiä 1515, naisia 269 ja lapsia 226 ja kaikkiaan 2010 eli 100%

Kirjaa saa vielä kaupoista vaikka se on julkaistu jo 1987. Ainakin nettikirjakaupoista sitä löytyy tuolta:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519601201

Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.

17.D kirjoitti:

Munsalan soutukerho meinasi päästä valloilleen ihan totaalisesti ja tällä sitä tulpattiin tehokkaasti:


Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x kirjaa, julkaistu vuonna 1996.


Sivu 214:

vasen reuna menee näin, osa on epäselvää ja siinä kohtaa on ????


17.Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.

".Kpk
7600

Oikea reuna:

23.7.1944

Leiman sisällä oleva teksti:

???
P.J
24.7.44
N:ro 1233,I,246

Päiväkäsky n:ro 33.

Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle.
Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61


Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14

Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.

17.D:n komentaja
Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.

Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila

Jakelu: A

JR13
JR61
Er.P27
27.Krh.K
59.Tyk.K
Er.Pst.Os.4
Jär.Psto 4
V AKE tiedoksi

Lue lisää

"Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon"

Käskyä ON noudatettu tunnollisesti!!!

Nettikaudella aika monet on sen lukeneet!

17.D kirjoitti:

Erään sotilaan kohtalo:

Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm.

Uuno Tarkin Taistelu Viipurista 20.6.1944
IBSN 951-20-4983-x, julkaistu vuonna 1996

Tarkin kirjassa on siis KOPIO tuosta päiväkäskystä, joten lähde lienee riittävän autenttinen.
Kirjan sivulla 214 on päiväkäsky nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua
nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita, oikein "sotamiehiä"...

Lue lisää

Erään sotilaan SuRullinen kohtalo:

http://www.fsd.sdp.fi/easydata/customers/fsd/files/Abl_47_06/Abl-647-7.indd.pdf

prikaatilaisen poika kirjoitti:

Ei kai sille mitään voi, että jokainen uskoo mitä huvittaa. Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että ruotsinkielinen JR61 olisi koko Suomen kerralla pelastanut, kyllä venäläiset pysäytettiin monessa muussakin paikassa kuin Kivisalmensillan ja Tienhaaran taisteluissa, eri päivinä: Viipurinlahdella, Rukajärvellä, Talissa, Ihantalassa, Portinhoikassa jne..
Mutta juuri tuolla Kivisillansalmella ja Tienhaarassa ykkösvastuussa nyt sattui olemaan ruotsinkielinen JR 61. Jos se jonkun mielestä on niin väärin, niin voivoi vaan.
Mitä tykistöön tulee, niin venäläisen tykistön arvioidaan ampuneen JR61:n asemiin pelkästään yhtenä päivänä (23.6) enemmän ammuksia (n.25.000) kuin mitä suomen tykistö ampui venäläisten asemiin koko neljän päivän taistelun aikana (8800). JR 61:n puolustusasemat olivat lisäksi tilanteessa kaivettuja ”yhden miehen lapiopoteroita”, sillä esilinnoittamista ei ehditty tehdä lainkaan. Sitä paitsi ei osasto Kulhmey:lla ollut noina päivinä 22-25.6.44 ilmapommitustoimintaa sillä lohkolla lainkaan, osittain siksi, ettei maalien määrittäminen voimakkaan molemminpuolisen tykistötoiminnan vuoksi ollut mahdollista. Ilmatoiminta keskitettiin siksi torjumaan lisäjoukkojen ja –materiaalin tuloa rintamalle.
Tienhaaran viivytysvoittoa voidaan pitää siinä mielessä kriittisenä, että takareservejä ei sillä paikalla ollut käytännöllisesti katsoen yhtään, joten venäläisillä olisi kirjaimellisesti ollut tie auki Talin ohitusta varten, jos linja olisi pettänyt. Noiden kolmen päivän aikana suomalaiset voitiin ryhmittää uudelleen, mikä osaltaan ratkaisi Talin-Ihantalan taistelujen tuloksen.
JR 61:n ja sen komentajan Alpo Marttisen rooli Tienhaaran voittoisissa taisteluissa oli niin ratkaiseva, että Marttinen ylennettiin taistelujen vielä kestäessä 23.6.1944 everstiksi, nuorimpana tuon sotilasarvon koskaan saavuttaneena.
Minä en ole ruotsinkielinen, mutta JR61 kyllä oli. Sen joukon halveeraaminen pelkästään siksi, että joku tuntee pahanlaista hurrivihaa tai ei tykkää pakkoruotsista on yksinkertaisesti törkeätä.
Mutta jatkakaa vaan, ”asiantuntijat”. Minä en aio jatkossa vaivautua keskustelemaan tuommoisten kanssa.

Lue lisää

"yllä maailman paskapuhetta mahtuu prikaatilaisen poika"

Taisit saada kunnolla takaisin kun häivyit?

Täällä joku näyttää tietävän sotahommista melkoisesti kun pisti juttusi silpuksi joka väittämästäsi. Valheella on aika lyhyet jäljet...

JR 61 kirjoitti:

Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170, kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.

Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:

"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat.


Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:

"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"

"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."

Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!

Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996. Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.

Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta, sieltä selviää se soittajakin! Siis puheu Mannerheimin kanssa.

"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".

http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related

Lue lisää

Tuo linkki on näköjään sensuroitu pois. Siinä oli Jokisen haastattelu ja hän kertoo sen Marttisen jutun ja kuinka hän soitti Päämajaan. Marski ei soittanut...

Everstiluutnantti Matti Jokinen itse kertoi tämän asian. Tuosta filmistä olisit voinut itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta, sieltä olisi selvinnyt se soittajakin! Siis puhelu Mannerheimin kanssa. Jossain kerrotaan kuinka Marski olisi soittanut...

http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related

jo vain kirjoitti:

Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.

>Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.<

Lindman vaihtoi sukunimensä päästäkseen jalkapalloseuraan! Hurrit tekee miten alhaisia temppuja vain saadakseen jotain etuja itselleen.

Åke parka matki hurrien hommia ja muutti nimensä aikuisiällä Järvisestä Lindmanniksi vain päästäkseen jalkapalloseuraan. Näin hän itse kertoi asian eräässä TV -ohjelmassa. Mistään adoptioista hän ei silloin kertonut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Åke_Lindman

Åke oli hieno mies mutta hurrien vietävissä loppunsa edellä. Luuli saavansan kultaa ja mirhamia mutta miten lienee käynyt? Ruotsin kuningas antoi kunniamerkin mutta Ruotsin lehdistö haukkui Åken sotakuvat ja Åke vastasi, ettei Ruotsi ja ruotalaiset tiedä sodasta mitään oltuaan Suomen selän takana.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

Järvistelyä kirjoitti:

>Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.<

Lindman vaihtoi sukunimensä päästäkseen jalkapalloseuraan! Hurrit tekee miten alhaisia temppuja vain saadakseen jotain etuja itselleen.

Åke parka matki hurrien hommia ja muutti nimensä aikuisiällä Järvisestä Lindmanniksi vain päästäkseen jalkapalloseuraan. Näin hän itse kertoi asian eräässä TV -ohjelmassa. Mistään adoptioista hän ei silloin kertonut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Åke_Lindman

Åke oli hieno mies mutta hurrien vietävissä loppunsa edellä. Luuli saavansan kultaa ja mirhamia mutta miten lienee käynyt? Ruotsin kuningas antoi kunniamerkin mutta Ruotsin lehdistö haukkui Åken sotakuvat ja Åke vastasi, ettei Ruotsi ja ruotalaiset tiedä sodasta mitään oltuaan Suomen selän takana.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

Lue lisää

"Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään!"
Perjantai 18.1.2008 klo 21.08

Åke Lindman tuohtui Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa nyrpeästä vastaanotosta Ruotsissa.

http://www.iltalehti.fi/viihde/200801187116932_vi.shtml


Näin elokuvaa haukuttiin

"Ei ole mitään isompaa syytä nähdä tätä draamadokumenttia taisteluista, joissa suomalaiset onnittelevat itseään osoittamastaan urhoollisuudestaan."
Svenska Dagbladet, joka antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä.


Ohjaajakonkari Åke Lindmanin elokuvaa Tali-Ihantala 1944 kritisoidaan yliampuvaksi ja tylsäksi. (ATTE KAJOVA

http://static.iltalehti.fi/viihde/akeJN_410_vi.jpg

- Voi herranjumala, Åke Lindman totesi, kun hän kuuli Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa Ruotsissa saamista arvioista.
Perjantaina Ruotsissa ensi-iltaan tullut Lindmanin sotaelokuva sai naapurimaassa tyrmäävän vastaanoton. Osa lehdistä lyttäsi elokuvan täysin.
Tali-Ihantalaa kuvaillaan arvosteluissa muun muassa yksityiskohdillaan mässäileväksi ja vain sotaveteraaneja kiinnostavaksi unipilleriksi. Pisteitäkään ei elokuvalle paljoa irtoa: useat ruotsalaislehdet antavat sille vain yksi tai kaksi pistettä viidestä.
Åke Lindman sanoo, että kommentit ovat masentavia. Hän ei myönnä olevansa pettynyt, mutta ihmettelee kuitenkin ruotsalaisten haukkuja.
- Ne ovat sen verran tyhmiä, ruotsalaiset. Näköjään he tietävät sodasta paremmin kuin me, Lindman murahtaa.
Mässäilyväittet ihmetyttävät
Erityisen ärsyyntynyt Lindman on Svenska Dagbladetin arviosta, jossa elokuvaa väitetään lähinnä suomalaisten oman hännän nostatukseksi.
- Se on helppoa sanoa, kun ei ole sodassa ollutkaan muutamaan sataan vuoteen. Meidän miehet taistelivat elämästä, mutta he eivät voi sitä käsittää. Minusta tuntuu, että nyt on puuttunut todellisuudentajua ruotsalaisilta.
Lindman ei ymmärrä myöskään ruotsalaislehtien väitettä siitä, että elokuvassa mässäiltäisiin sotasaavutuksilla.
- Venäläisiä oli 140 miljoonaa, meitä neljä miljoonaa. Me emme yliarvioi, vaan kerromme juuri niin kuin se oli. Ja suomalainen ei takuulla kerro kehumalla. Me yritimme sydämestämme saakka, ja meillä on kaikki syy olla ylpeitä siitä.
Lindmanin mukaan hänen elokuvansa eivät ole juuri koskaan saaneet ansaitsemaansa arvostusta naapurimaassa.

Järvistelyä kirjoitti:

>Hän sai isäpuolensa sukunimen joka oli ruotsinkielinen.<

Lindman vaihtoi sukunimensä päästäkseen jalkapalloseuraan! Hurrit tekee miten alhaisia temppuja vain saadakseen jotain etuja itselleen.

Åke parka matki hurrien hommia ja muutti nimensä aikuisiällä Järvisestä Lindmanniksi vain päästäkseen jalkapalloseuraan. Näin hän itse kertoi asian eräässä TV -ohjelmassa. Mistään adoptioista hän ei silloin kertonut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Åke_Lindman

Åke oli hieno mies mutta hurrien vietävissä loppunsa edellä. Luuli saavansan kultaa ja mirhamia mutta miten lienee käynyt? Ruotsin kuningas antoi kunniamerkin mutta Ruotsin lehdistö haukkui Åken sotakuvat ja Åke vastasi, ettei Ruotsi ja ruotalaiset tiedä sodasta mitään oltuaan Suomen selän takana.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

Lue lisää

Ruotsin kuningas palkitsi Åke Lindmanin
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

03.12.2007 11:56, päivitetty 03.12. 16:25

http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/iDoc/1461960-åkesisä.jpg

Åke Lindman sai tänään Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin.
Kuva: Niklas Kullström


Keskiviikkona kutsuvieraille näytettävän ja perjantaina ensi-iltaan tulevan Tali-Ihantala 1944 -elokuvan ohjannut Åke Lindman on saanut harvinaislaatuisen kunnianosoituksen.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin.

Kuningas on aina kunnioittanut ja arvostanut Lindmanin elokuvia. Viimeksi kuiningas ja kuningatar Silvia kävivät katsomassa Lindmanin elokuvan Etulinjan edessä, kun se sai ensi-iltansa Ruotsissa.

Å-Järvänen :=) kirjoitti:

Ruotsin kuningas palkitsi Åke Lindmanin
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

03.12.2007 11:56, päivitetty 03.12. 16:25

http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/iDoc/1461960-åkesisä.jpg

Åke Lindman sai tänään Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin.
Kuva: Niklas Kullström


Keskiviikkona kutsuvieraille näytettävän ja perjantaina ensi-iltaan tulevan Tali-Ihantala 1944 -elokuvan ohjannut Åke Lindman on saanut harvinaislaatuisen kunnianosoituksen.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin.

Kuningas on aina kunnioittanut ja arvostanut Lindmanin elokuvia. Viimeksi kuiningas ja kuningatar Silvia kävivät katsomassa Lindmanin elokuvan Etulinjan edessä, kun se sai ensi-iltansa Ruotsissa.

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Gustavgoring1939.JPG

Fy faan jälv kirjoitti:

"Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään!"
Perjantai 18.1.2008 klo 21.08

Åke Lindman tuohtui Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa nyrpeästä vastaanotosta Ruotsissa.

http://www.iltalehti.fi/viihde/200801187116932_vi.shtml


Näin elokuvaa haukuttiin

"Ei ole mitään isompaa syytä nähdä tätä draamadokumenttia taisteluista, joissa suomalaiset onnittelevat itseään osoittamastaan urhoollisuudestaan."
Svenska Dagbladet, joka antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä.


Ohjaajakonkari Åke Lindmanin elokuvaa Tali-Ihantala 1944 kritisoidaan yliampuvaksi ja tylsäksi. (ATTE KAJOVA

http://static.iltalehti.fi/viihde/akeJN_410_vi.jpg

- Voi herranjumala, Åke Lindman totesi, kun hän kuuli Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa Ruotsissa saamista arvioista.
Perjantaina Ruotsissa ensi-iltaan tullut Lindmanin sotaelokuva sai naapurimaassa tyrmäävän vastaanoton. Osa lehdistä lyttäsi elokuvan täysin.
Tali-Ihantalaa kuvaillaan arvosteluissa muun muassa yksityiskohdillaan mässäileväksi ja vain sotaveteraaneja kiinnostavaksi unipilleriksi. Pisteitäkään ei elokuvalle paljoa irtoa: useat ruotsalaislehdet antavat sille vain yksi tai kaksi pistettä viidestä.
Åke Lindman sanoo, että kommentit ovat masentavia. Hän ei myönnä olevansa pettynyt, mutta ihmettelee kuitenkin ruotsalaisten haukkuja.
- Ne ovat sen verran tyhmiä, ruotsalaiset. Näköjään he tietävät sodasta paremmin kuin me, Lindman murahtaa.
Mässäilyväittet ihmetyttävät
Erityisen ärsyyntynyt Lindman on Svenska Dagbladetin arviosta, jossa elokuvaa väitetään lähinnä suomalaisten oman hännän nostatukseksi.
- Se on helppoa sanoa, kun ei ole sodassa ollutkaan muutamaan sataan vuoteen. Meidän miehet taistelivat elämästä, mutta he eivät voi sitä käsittää. Minusta tuntuu, että nyt on puuttunut todellisuudentajua ruotsalaisilta.
Lindman ei ymmärrä myöskään ruotsalaislehtien väitettä siitä, että elokuvassa mässäiltäisiin sotasaavutuksilla.
- Venäläisiä oli 140 miljoonaa, meitä neljä miljoonaa. Me emme yliarvioi, vaan kerromme juuri niin kuin se oli. Ja suomalainen ei takuulla kerro kehumalla. Me yritimme sydämestämme saakka, ja meillä on kaikki syy olla ylpeitä siitä.
Lindmanin mukaan hänen elokuvansa eivät ole juuri koskaan saaneet ansaitsemaansa arvostusta naapurimaassa.

Lue lisää

on todellisuudessa.Siihen ei mitkään elokuvan keinot riitä.
Minulla on pieniä pätkiä nauhalla autenttista tykistötulta Ihantalasta.
Asia on kyllä niin että niissä on kivinen mäki ilmassa kokonaan
keskityksen ajan.

Mutta mistäs Ruotsalaiset sen voisivat ymmärtää.
Heiltä ei voi edes vaatia sellaista koska heillä
ei ole kokemusta.
Mutta sen heiltä vois vaatia että eivät yrittäis
tietää enempää kun todellisuudessa tietävät.

17.D kirjoitti:

Erään sotilaan kohtalo:

Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm.

Uuno Tarkin Taistelu Viipurista 20.6.1944
IBSN 951-20-4983-x, julkaistu vuonna 1996

Tarkin kirjassa on siis KOPIO tuosta päiväkäskystä, joten lähde lienee riittävän autenttinen.
Kirjan sivulla 214 on päiväkäsky nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua
nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita, oikein "sotamiehiä"...

Lue lisää

Myös kolme muuta sotilasta samalla sotaoikeuden päätöksellä teloitettiin.
Yksi oli kotoisin Purmosta,yksi Koivulahdelta
yksi Vaasasta Allan Stenund oli kotoisin
Kristiinan kaupungista.Hän sairasti vakavaa nivelreumaa
että hän ei missäämn nimessä ollut edes sotapalvellukseen
kelpaava sairautensa vuoksi.

Erik Adren kirja (Missä on veljesi ) kertoo näistä tapahtumista.

Siksikö svekkomaani Ole Norrback halusi, että Suomen sotahistoria kirjoitetaan uusiksi?

Mauritz Rosenberg oli svekko.

Vuosi oli 1943 jolloin nämä "jalot" suomenruotsalaiset Rauhanoppositio poliitikot halusivat että Suomi pettää Saksan.

On siinä Stalin ja Molotov varmaan nauraneet Kremlissä paskaiset räkänaurut näille "hyödyllisille idiooteille".