Rikosprofessori tyrmää Vanhasen puolustelut "täysin perusteettomina"
Pääministeri Matti Vanhanen selvitteli torstaina jääviysnäkemyksiään.
Pääministeri Matti Vanhanen selvitteli torstaina jääviysnäkemyksiään.
Virkarikoksiin erikoistunut rikosoikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta tyrmää pääministeri Matti Vanhasen (kesk) perustelut siitä, ettei vaalirahan saaminen olisi tehnyt Vanhasta esteelliseksi päättämään vaalitukijansa avustuksista.
Keskusrikospoliisi (krp) selvittää parhaillaan, pitäisikö Vanhasen virkatoimista käynnistää esitutkinta. Pääministerinä Vanhanen on vuosittain ollut päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksista muun muassa Nuorisosäätiölle. Nuorisosäätiö on puolestaan antanut noin 20 000 euroa Vanhasen presidentinvaalikampanjaan. Kytkös herättää kysymyksen Vanhasen esteellisyydestä päätöksenteosta.
Vanhanen itse on korostanut jupakan yhteydessä, ettei vaalituki tee automaattisesti jääviksi (esteelliseksi) käsittelemään tuen antajan asioita.
Viljanen ei Vanhasen perustelua ymmärrä. "Ei, en todellakaan."
Hän pitää Vanhasen kantaa "täysin perusteettomana".
"Miten annettu vaalituki voisi olla jotenkin erikoisasemassa", Viljanen ihmettelee pääministerin kommenttia.
Myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta sanoo, että jääviys syntyy "aika herkästi" tilanteessa, jossa jaetaan vastikkeetonta rahaa, vaikkei jääviys tietysti mikään "automaatti" ole.
Viljanen valaisee asiaa keksimällään kuvitteellisella esimerkillä:
Voidaan kuvitella tilanne, että valtion virkamieheksi hakevan ihmisen pitäisi aina maksaa 20 000 euroa voidakseen hakea virkaa. Tämä ei vielä takaisi valituksi tulemista.
"Tilanne vertautuu vaaleihin. Panostamalla rahaa pääsee mukaan ehdolle, mutta valituksi tuleminen ei ole varmaa."
Kuvitellaan seuraavaksi, että virkamieshakija saisi tarvittavan 20 000 euron summan lahjoituksena joltakulta.
"Miten voidaan edes kuvitella, ettei hän jäisi kiitollisuuden velkaan", Viljanen kysyy.
"Vaalituessa on kyseessä rinnasteinen asia. Vaalituki ei ole laitonta, mutta ei sen laillisuus poista sitä, etteikö se voisi aiheuttaa kiitollisuudenvelkaa ja sitä kautta esteellisyyttä", Viljanen muistuttaa.
Vanhasen tapauksessa keskeistä ovat RAY:n avustuspäätökset vuosilta 2006, 2007, 2008 ja 2009, sillä voidaan ajatella hänen olleen kiitollisuudenvelassa ja mahdollisesti esteellinen saatuaan vuonna 2005 yhdeltä avustettavalta (Nuorisosäätiö) rahaa kampanjaansa.
Ajoituksesta ja asioiden järjestyksestä johtuen esimerkiksi ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) Suomi-Soffa-tapaus ei ole verrattavissa Vanhasen tilanteeseen.
Pekkarinen päätti investointituesta Suomi-Soffalle 2006, muutaman kuukauden päästä Suomi-Soffa SSF osti Pekkarisen tukiyhdistykseltä vaalitauluja.
Päätös tuli siis ennen vaalitukea.
"Investointipäätöstä tehdessä esteellisyyttä ei siis voinut olla", Viljanen selventää.
Sen sijaan voidaan tietysti ajatella, että taulukaupat olivat kiitosta investointipäätöksestä.
"Silloin tapausta pitää arvioida lahjussäännösten kannalta, mutta esteellisyys ei siinä kohtaa voi enää tulla kysymykseen", Viljanen sanoo.
Tolvanen muistuttaa myös, ettei Pekkarinen välttämättä noteerannut investointituen saavan yrityksen nimeä allekirjoitustilanteessa. Sen sijaan Nuorisosäätiö oli Vanhasen lähiyhteisö (jonka johdossa Vanhanen oli vuosia), joten hänen täytyi tietää säätiön saavan RAY:n avustuksia.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tutki kesällä 2008 Pekkarisen menettelyn ministerin omasta pyynnöstä eikä löytänyt huomautettavaa tai merkkejä esteellisyydestä tai lahjonnasta.
Pääministeri Matti Vanhanen selvitteli torstaina jääviysnäkemyksiään.
Pääministeri Matti Vanhanen selvitteli torstaina jääviysnäkemyksiään.
Virkarikoksiin erikoistunut rikosoikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta tyrmää pääministeri Matti Vanhasen (kesk) perustelut siitä, ettei vaalirahan saaminen olisi tehnyt Vanhasta esteelliseksi päättämään vaalitukijansa avustuksista.
Keskusrikospoliisi (krp) selvittää parhaillaan, pitäisikö Vanhasen virkatoimista käynnistää esitutkinta. Pääministerinä Vanhanen on vuosittain ollut päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksista muun muassa Nuorisosäätiölle. Nuorisosäätiö on puolestaan antanut noin 20 000 euroa Vanhasen presidentinvaalikampanjaan. Kytkös herättää kysymyksen Vanhasen esteellisyydestä päätöksenteosta.
Vanhanen itse on korostanut jupakan yhteydessä, ettei vaalituki tee automaattisesti jääviksi (esteelliseksi) käsittelemään tuen antajan asioita.
Viljanen ei Vanhasen perustelua ymmärrä. "Ei, en todellakaan."
Hän pitää Vanhasen kantaa "täysin perusteettomana".
"Miten annettu vaalituki voisi olla jotenkin erikoisasemassa", Viljanen ihmettelee pääministerin kommenttia.
Myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta sanoo, että jääviys syntyy "aika herkästi" tilanteessa, jossa jaetaan vastikkeetonta rahaa, vaikkei jääviys tietysti mikään "automaatti" ole.
Viljanen valaisee asiaa keksimällään kuvitteellisella esimerkillä:
Voidaan kuvitella tilanne, että valtion virkamieheksi hakevan ihmisen pitäisi aina maksaa 20 000 euroa voidakseen hakea virkaa. Tämä ei vielä takaisi valituksi tulemista.
"Tilanne vertautuu vaaleihin. Panostamalla rahaa pääsee mukaan ehdolle, mutta valituksi tuleminen ei ole varmaa."
Kuvitellaan seuraavaksi, että virkamieshakija saisi tarvittavan 20 000 euron summan lahjoituksena joltakulta.
"Miten voidaan edes kuvitella, ettei hän jäisi kiitollisuuden velkaan", Viljanen kysyy.
"Vaalituessa on kyseessä rinnasteinen asia. Vaalituki ei ole laitonta, mutta ei sen laillisuus poista sitä, etteikö se voisi aiheuttaa kiitollisuudenvelkaa ja sitä kautta esteellisyyttä", Viljanen muistuttaa.
Vanhasen tapauksessa keskeistä ovat RAY:n avustuspäätökset vuosilta 2006, 2007, 2008 ja 2009, sillä voidaan ajatella hänen olleen kiitollisuudenvelassa ja mahdollisesti esteellinen saatuaan vuonna 2005 yhdeltä avustettavalta (Nuorisosäätiö) rahaa kampanjaansa.
Ajoituksesta ja asioiden järjestyksestä johtuen esimerkiksi ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) Suomi-Soffa-tapaus ei ole verrattavissa Vanhasen tilanteeseen.
Pekkarinen päätti investointituesta Suomi-Soffalle 2006, muutaman kuukauden päästä Suomi-Soffa SSF osti Pekkarisen tukiyhdistykseltä vaalitauluja.
Päätös tuli siis ennen vaalitukea.
"Investointipäätöstä tehdessä esteellisyyttä ei siis voinut olla", Viljanen selventää.
Sen sijaan voidaan tietysti ajatella, että taulukaupat olivat kiitosta investointipäätöksestä.
"Silloin tapausta pitää arvioida lahjussäännösten kannalta, mutta esteellisyys ei siinä kohtaa voi enää tulla kysymykseen", Viljanen sanoo.
Tolvanen muistuttaa myös, ettei Pekkarinen välttämättä noteerannut investointituen saavan yrityksen nimeä allekirjoitustilanteessa. Sen sijaan Nuorisosäätiö oli Vanhasen lähiyhteisö (jonka johdossa Vanhanen oli vuosia), joten hänen täytyi tietää säätiön saavan RAY:n avustuksia.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tutki kesällä 2008 Pekkarisen menettelyn ministerin omasta pyynnöstä eikä löytänyt huomautettavaa tai merkkejä esteellisyydestä tai lahjonnasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.