ASELAKIHANKKEEN II VAIHETTA KOSKEVA SELVITYS
Ministeri Holmlund edellytti aselakihanketta koskevassa 14.1.2010 järjestetyssä kokouksessa, että sisä-asiainministeriö pyytää Poliisihallitukselta aselainsäädännön uudistamiseen liittyvän selvityksen 31.3.2010 mennessä.
Aselainsäädännön uudistamisen II vaiheessa selvitetään muun muassa seuraavat valtioneuvoston 25.6.2009 antamaan lausumaan sisältyvät seikat:
1.Ampumaurheilukäyttöön soveltumattomien puoliautomaattisten käsiaseiden ja isokaliiperisten revolverien mallien kieltäminen
2.Voimassaolevien vanhojen aselupien uudelleentarkastelu
3.Aseiden säilytystä koskevien säännösten uudistamistarpeet
4.Tehokkaita ilma-aseita ja jousitoimisia aseita koskevan sääntelyn uudistaminen
Samassa yhteydessä arvioidaan muut aselainsäädännön uudistamistarpeet.
Selvityksen tulisi sisältää yllä mainittuja seikkoja koskevien sääntelytarpeiden ja -vaihtoehtojen ana-lysointia varten seuraavat asiakokonaisuudet:
1. Luvalliset ampuma-aseet
tilasto ampuma-aseiden hallussapitoluvista asetyypeittäin ja lupaperusteittain jaoteltuina
tilasto ampuma-aseen hallussapitolupien peruutuksista asetyypeittäin ja perusteittain jaoteltuina
Selvityksen tulisi sisältää vuosittaiset tilastot vuodesta 2000 alkaen.
2. Luvaton ja luvallinen ampuma-ase rikoksentekovälineenä ja rikosesineenä
ampuma-aseella tehdyt väkivaltarikokset, mukaan lukien ryöstöt ja uhkaukset (henkirikostilasto vuosilta 2000-2009, muilta osin vuodet 2001, 2003, 2005 ja 2009)
ampuma-aseen käyttö perheväkivallan välineenä; erityisesti perhesurmat ja aseella uhkaamiset parisuh-teessa, vuosi 2009
luvattoman aseen kantaminen (ampuma-aserikos) ja luvallisen ampuma-aseen kantaminen ampuma-aselain vastaisesti (ampuma-aserikkomus), vuodet 2001, 2003, 2005, 2009
ampuma-aseella tehdyt metsästysrikokset vuosilta 2001, 2003, 2005 ja 2009
Selvityksen tulisi sisältää asetyyppikohtainen jaottelu. Selvityksessä tulisi erotella luvalliset ja luvattomat ampuma-aseet. Selvitykseen tulisi sisältyä analyysi siitä, mikä osuus luvallisista aseista on ollut aktiivisessa harrastuskäytössä ja mikä osuus luvanhaltijoilla, joiden harrastus on päättynyt.
3. Ampuma-ase itsemurhan tekovälineenä
Selvityksen tulisi sisältää tilasto ampuma-aseella tehdyistä itsemurhista tekovälineen osalta jaoteltuna luvallisiin ja luvattomiin ampuma-aseisiin sekä asetyypeittäin, vuodet 2001, 2003, 2005 ja 2009.
3. Ampuma-aseiden anastukset ja katoamiset
anastus- ja katoamismäärät vuosilta 2001, 2003, 2005 ja 2009
anastusten jakauma aseliikkeiden, asekeräilijöiden, luvanhaltijoiden ja ampuma-aselain 106 §:n 2 momentin erityisten säilytyssäännösten piiriin kuuluvien luvanhaltijoiden välillä
anastusten jakauma säännösten mukaisesti säilytettyjen ja säännösten vastaisesti säilytettyjen ampuma-aseiden kesken
kateisiin jääneet ja takaisin saadut anastetut ja kadonneet aseet
Jaottelun tulisi olla asetyyppikohtainen ja sisältää analyysin siitä, miten suuri osuus asuntomurroista teh-dään nimenomaan ampuma-aseiden anastamiseksi.
4. Luvattomat ampuma-aseet
arvio Suomessa olevien luvattomien ampuma-aseiden määrästä
luvattomien ampuma-aseiden alkuperä
rikoksentekovälineenä käytetyt luvattomat ampuma-aseet (ks. kohta 1)
Jaottelu tulisi tehdä asetyyppikohtaisesti. Selvityksen tulisi sisältää analyysi rikoksentekovälineenä käytettävien luvattomien ampuma-aseiden määrän ja asetyyppien kehityksestä, järjestäytyneen rikollisuuden käyttämistä ampuma-aseista sekä Poliisin kannalta erityisen ongelmallisista ampuma-aseista rikoksentekovälineinä.
5. Deaktivoidut ja reaktivoidut ampuma-aseet
määrät vuosilta 2005-2009 asetyypeittäin jaoteltuna
6. Armovuosijärjestely
luovutettujen ampuma-aseiden määrä ja asetyyppikohtainen jakauma järjestelyn alkamisesta lähtien
arvio armovuosijärjestelyn toimivuudesta, sen määräaikaistamisen tarkoituksenmukaisuudesta sekä aserikosten rangaistusasteikkojen korottamisen vaikutuksista luvattomien aseiden määrään.
7. Jousi- ja ilma-aseet
jousi- ja ilma-aseilla tehdyt väkivaltarikokset 2002, 2004, 2008 ja 2009
yli 4,5 mm:n kaliiperisten ilma-aseiden käyttö ampumaurheiluun
Selvitys tulisi tehdä jousiaseiden osalta eriteltynä kaarijousiin, varsijousiin ja muihin jousiaseisiin. Ilma-aseiden osalta selvitys tulisi tehdä eriteltynä 4,5 mm:n, 5,5 mm:n ja näitä suurempiin ilma-aseisiin. Ilma-aseilla tehtyjen henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyjen osalta selvityksestä tulisi ilmetä tieto aseen tehosta tai luodin lähtönopeudesta, mikäli tieto esitutkinta-asiakirjoista ilmenee.
Aselakia koskeva hallituksen esitys valmistellaan samanaikaisesti selvityksen laatimisen kanssa. Poliisiosastolle määräaikaisesti sijoitettu aselakihankkeen vastuuvalmistelija, projektipäällikkö Mika Lehtonen on asiassa poliisiosaston yhteyshenkilö ja voidaan asettaa selvityshankkeen ohjaustehtävään.
Osastopäällikön sijainen,
Poliisijohtaja Pentti Saira
Projektipäällikkö Mika Lehtonen
Ministeri Holmlund edellytti aselakihanketta koskevassa 14.1.2010 järjestetyssä kokouksessa, että sisä-asiainministeriö pyytää Poliisihallitukselta aselainsäädännön uudistamiseen liittyvän selvityksen 31.3.2010 mennessä.
Aselainsäädännön uudistamisen II vaiheessa selvitetään muun muassa seuraavat valtioneuvoston 25.6.2009 antamaan lausumaan sisältyvät seikat:
1.Ampumaurheilukäyttöön soveltumattomien puoliautomaattisten käsiaseiden ja isokaliiperisten revolverien mallien kieltäminen
2.Voimassaolevien vanhojen aselupien uudelleentarkastelu
3.Aseiden säilytystä koskevien säännösten uudistamistarpeet
4.Tehokkaita ilma-aseita ja jousitoimisia aseita koskevan sääntelyn uudistaminen
Samassa yhteydessä arvioidaan muut aselainsäädännön uudistamistarpeet.
Selvityksen tulisi sisältää yllä mainittuja seikkoja koskevien sääntelytarpeiden ja -vaihtoehtojen ana-lysointia varten seuraavat asiakokonaisuudet:
1. Luvalliset ampuma-aseet
tilasto ampuma-aseiden hallussapitoluvista asetyypeittäin ja lupaperusteittain jaoteltuina
tilasto ampuma-aseen hallussapitolupien peruutuksista asetyypeittäin ja perusteittain jaoteltuina
Selvityksen tulisi sisältää vuosittaiset tilastot vuodesta 2000 alkaen.
2. Luvaton ja luvallinen ampuma-ase rikoksentekovälineenä ja rikosesineenä
ampuma-aseella tehdyt väkivaltarikokset, mukaan lukien ryöstöt ja uhkaukset (henkirikostilasto vuosilta 2000-2009, muilta osin vuodet 2001, 2003, 2005 ja 2009)
ampuma-aseen käyttö perheväkivallan välineenä; erityisesti perhesurmat ja aseella uhkaamiset parisuh-teessa, vuosi 2009
luvattoman aseen kantaminen (ampuma-aserikos) ja luvallisen ampuma-aseen kantaminen ampuma-aselain vastaisesti (ampuma-aserikkomus), vuodet 2001, 2003, 2005, 2009
ampuma-aseella tehdyt metsästysrikokset vuosilta 2001, 2003, 2005 ja 2009
Selvityksen tulisi sisältää asetyyppikohtainen jaottelu. Selvityksessä tulisi erotella luvalliset ja luvattomat ampuma-aseet. Selvitykseen tulisi sisältyä analyysi siitä, mikä osuus luvallisista aseista on ollut aktiivisessa harrastuskäytössä ja mikä osuus luvanhaltijoilla, joiden harrastus on päättynyt.
3. Ampuma-ase itsemurhan tekovälineenä
Selvityksen tulisi sisältää tilasto ampuma-aseella tehdyistä itsemurhista tekovälineen osalta jaoteltuna luvallisiin ja luvattomiin ampuma-aseisiin sekä asetyypeittäin, vuodet 2001, 2003, 2005 ja 2009.
3. Ampuma-aseiden anastukset ja katoamiset
anastus- ja katoamismäärät vuosilta 2001, 2003, 2005 ja 2009
anastusten jakauma aseliikkeiden, asekeräilijöiden, luvanhaltijoiden ja ampuma-aselain 106 §:n 2 momentin erityisten säilytyssäännösten piiriin kuuluvien luvanhaltijoiden välillä
anastusten jakauma säännösten mukaisesti säilytettyjen ja säännösten vastaisesti säilytettyjen ampuma-aseiden kesken
kateisiin jääneet ja takaisin saadut anastetut ja kadonneet aseet
Jaottelun tulisi olla asetyyppikohtainen ja sisältää analyysin siitä, miten suuri osuus asuntomurroista teh-dään nimenomaan ampuma-aseiden anastamiseksi.
4. Luvattomat ampuma-aseet
arvio Suomessa olevien luvattomien ampuma-aseiden määrästä
luvattomien ampuma-aseiden alkuperä
rikoksentekovälineenä käytetyt luvattomat ampuma-aseet (ks. kohta 1)
Jaottelu tulisi tehdä asetyyppikohtaisesti. Selvityksen tulisi sisältää analyysi rikoksentekovälineenä käytettävien luvattomien ampuma-aseiden määrän ja asetyyppien kehityksestä, järjestäytyneen rikollisuuden käyttämistä ampuma-aseista sekä Poliisin kannalta erityisen ongelmallisista ampuma-aseista rikoksentekovälineinä.
5. Deaktivoidut ja reaktivoidut ampuma-aseet
määrät vuosilta 2005-2009 asetyypeittäin jaoteltuna
6. Armovuosijärjestely
luovutettujen ampuma-aseiden määrä ja asetyyppikohtainen jakauma järjestelyn alkamisesta lähtien
arvio armovuosijärjestelyn toimivuudesta, sen määräaikaistamisen tarkoituksenmukaisuudesta sekä aserikosten rangaistusasteikkojen korottamisen vaikutuksista luvattomien aseiden määrään.
7. Jousi- ja ilma-aseet
jousi- ja ilma-aseilla tehdyt väkivaltarikokset 2002, 2004, 2008 ja 2009
yli 4,5 mm:n kaliiperisten ilma-aseiden käyttö ampumaurheiluun
Selvitys tulisi tehdä jousiaseiden osalta eriteltynä kaarijousiin, varsijousiin ja muihin jousiaseisiin. Ilma-aseiden osalta selvitys tulisi tehdä eriteltynä 4,5 mm:n, 5,5 mm:n ja näitä suurempiin ilma-aseisiin. Ilma-aseilla tehtyjen henkirikosten ja törkeiden pahoinpitelyjen osalta selvityksestä tulisi ilmetä tieto aseen tehosta tai luodin lähtönopeudesta, mikäli tieto esitutkinta-asiakirjoista ilmenee.
Aselakia koskeva hallituksen esitys valmistellaan samanaikaisesti selvityksen laatimisen kanssa. Poliisiosastolle määräaikaisesti sijoitettu aselakihankkeen vastuuvalmistelija, projektipäällikkö Mika Lehtonen on asiassa poliisiosaston yhteyshenkilö ja voidaan asettaa selvityshankkeen ohjaustehtävään.
Osastopäällikön sijainen,
Poliisijohtaja Pentti Saira
Projektipäällikkö Mika Lehtonen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.