Lumikuorma

Arvo Parta

Joko pitäisi alkaa poistaa lumikuormaa tiilikatolta. Kaltevuus on 1:25 eli aika loiva katto. Täällä Kanta-Hämeessä on 35 senttiä maassa ja katolla varmaan samanverran. Katon pitäisi kestää ainakin 180 kg neliölle lumikuormaa, mutta milloin sitä on liikaa? Kertokaa viisaammat ! Onko jo aika ?

85

13052

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaupunkilainen

      Entisenä pientaloasukkaana (nyt kerrostalo) totean, että lumityöt on helpompi tehdä, kun lumi on kuivaa pakkaslunta eikä ehtinyt jääätyä, LumiKUORMAN kanssa et todennäköisesti ole vielä vaikeuksissa. Suosittelen katolle kiipeämistä ja ja päällimäisten lumien työntämistä alas. Myöhemmin se on vaikeampaa. Jätä noin 7...10 cm kerros lunta katon päälle, niin et tule kolhineeksi katon pintaa ja lumi toimii eristeenä.

      Mittana oli saappaan varsi. Jos meni lunta varresta sisään, oli aika ryhtyä hommiin.

      • tuleva putoaja

        On jo metrin kinokset katolla ja lisää tulee.
        Tiilikatto.

        Mikähän olisi hyväkeino puotella lumia tiiliä rikkomatta? Kun ei niitä saumojakaan näe....


      • Ukko-Moilanen
        tuleva putoaja kirjoitti:

        On jo metrin kinokset katolla ja lisää tulee.
        Tiilikatto.

        Mikähän olisi hyväkeino puotella lumia tiiliä rikkomatta? Kun ei niitä saumojakaan näe....

        Mietin ihan samaa.. Kolalla jos ottaa "vähän" pinnasta?
        Entäs jos ei ota, niin onko nimenomaan riski että jäätyessään/sulaessaan/jäätyessään aika kaltevalta katolta kerralla romahtaa jäät ja tiilet?

        Prkl , omat luut on niin arvokkaat että kai se on otettava amaatimies paikalle.

        Tämmöstä tänään


      • eikö näin
        Ukko-Moilanen kirjoitti:

        Mietin ihan samaa.. Kolalla jos ottaa "vähän" pinnasta?
        Entäs jos ei ota, niin onko nimenomaan riski että jäätyessään/sulaessaan/jäätyessään aika kaltevalta katolta kerralla romahtaa jäät ja tiilet?

        Prkl , omat luut on niin arvokkaat että kai se on otettava amaatimies paikalle.

        Tämmöstä tänään

        niin eipä toi nyt maksakaan kun muutamia satasia ja siitäkin saa kotitalousvähennyksen pois. ei maksa vaivaa ite tiputella


      • YETSKA
        tuleva putoaja kirjoitti:

        On jo metrin kinokset katolla ja lisää tulee.
        Tiilikatto.

        Mikähän olisi hyväkeino puotella lumia tiiliä rikkomatta? Kun ei niitä saumojakaan näe....

        pistolapiota.


      • KATOT::::!!!!
        YETSKA kirjoitti:

        pistolapiota.

        .

        saa ihan kätsysti sellaisella kombinaatiolla kakkoskakkonen ja leveä lauta naulattu päähän, lanaa sillä maasta päin

        .


      • Alex73
        eikö näin kirjoitti:

        niin eipä toi nyt maksakaan kun muutamia satasia ja siitäkin saa kotitalousvähennyksen pois. ei maksa vaivaa ite tiputella

        Katollanne lunta?
        Me tiputamme lumet nopeasti

        Tarjoamme lumityöt luotettavasti ja edullisesti. Käytössämme on bobcat ja kuormaaja. Soita ja kysy tarjous, niin tulemme heti auraamaan pihanne lumesta!
        Lumen tiputukset hintaan 29 eur/h sis.Alv

        Remonttiplus Oy

        Lampputie 4
        00750 HELSINKI
        puh. 040 584 787 3

        Sähköpostiosoite on

        [email protected]


      • Alex73 kirjoitti:

        Katollanne lunta?
        Me tiputamme lumet nopeasti

        Tarjoamme lumityöt luotettavasti ja edullisesti. Käytössämme on bobcat ja kuormaaja. Soita ja kysy tarjous, niin tulemme heti auraamaan pihanne lumesta!
        Lumen tiputukset hintaan 29 eur/h sis.Alv

        Remonttiplus Oy

        Lampputie 4
        00750 HELSINKI
        puh. 040 584 787 3

        Sähköpostiosoite on

        [email protected]

        ...kun on 18m pitkä ulkorakennus ja sen toisessa päässä 20m pitkä toinen ulkorakennus ja jiireissä 70 cm lunta. Sitten on L-kirjaimen mallinen talo,aika jyrkkä katto ja taas jiireissä 40-60 cm lunta. Peltikatot. Paljonko säästyy euroja,jos itse pudottelen lumet ?


      • Ukko-Moilanen
        Ukko-Moilanen kirjoitti:

        Mietin ihan samaa.. Kolalla jos ottaa "vähän" pinnasta?
        Entäs jos ei ota, niin onko nimenomaan riski että jäätyessään/sulaessaan/jäätyessään aika kaltevalta katolta kerralla romahtaa jäät ja tiilet?

        Prkl , omat luut on niin arvokkaat että kai se on otettava amaatimies paikalle.

        Tämmöstä tänään

        ..ne lähti..
        kertapaukulla tuli alas toinen puoli, ei siinä paljon lumi-esteet hidastaneet.. Onneksi tuli aamulla ennen kuutta ettei oltu ulkona. Ja onneksi tuli siltäpuolelta missä ei ollut auto alla :)


      • ???

        Tippuuohan tosta varttikatolta lumet itsestään, kun on kuitenkin aikas jyrkkäkatto, mut ei ole viel tippunut..?


      • Montako kuollutta ta

        katolla lunta (aumakatto ja pakkaslunta). Itsetehdyt kattotuolit ja talo - ei tarvetta mennä pudottamaan, pitäähän talon kestää yhden talven lumet! . Mielestäni katot pitää olla lumet pitäviä, mihin nykyisillä pikkutonteilla tippuvat lumet sopii ? ja mikä turvallisuusriski !. Saldo: kymmenen kuollutta sen takia, että
        katot on tehty liian heikoiksi ja väärästä materiaalista. Vakuutusyhtiöiden pitäisi ryhdistäytyä ja tiukentaa
        korvauksia yleisten hallien sortumisissa. Hallien sortumisilmiöhän on viimevuosikymmenen ilmiö, jossain ollaan sokaistuttu uuden maalipinnan kiillolle !


      • 1885
        hankipanki kirjoitti:

        ...kun on 18m pitkä ulkorakennus ja sen toisessa päässä 20m pitkä toinen ulkorakennus ja jiireissä 70 cm lunta. Sitten on L-kirjaimen mallinen talo,aika jyrkkä katto ja taas jiireissä 40-60 cm lunta. Peltikatot. Paljonko säästyy euroja,jos itse pudottelen lumet ?

        rakennus on tehty määräysten mukaan, ei ole tarvetta mennä tollasten määrien takia. Sitten kun yli metri, niin tarpeen.


      • 5454
        Montako kuollutta ta kirjoitti:

        katolla lunta (aumakatto ja pakkaslunta). Itsetehdyt kattotuolit ja talo - ei tarvetta mennä pudottamaan, pitäähän talon kestää yhden talven lumet! . Mielestäni katot pitää olla lumet pitäviä, mihin nykyisillä pikkutonteilla tippuvat lumet sopii ? ja mikä turvallisuusriski !. Saldo: kymmenen kuollutta sen takia, että
        katot on tehty liian heikoiksi ja väärästä materiaalista. Vakuutusyhtiöiden pitäisi ryhdistäytyä ja tiukentaa
        korvauksia yleisten hallien sortumisissa. Hallien sortumisilmiöhän on viimevuosikymmenen ilmiö, jossain ollaan sokaistuttu uuden maalipinnan kiillolle !

        hallit eivät sorru liian heikkojen kattojen vuoksi vaan niiden perustukset antavat vähän periksi


    • LaiskaJaska

      Lunta saa tulla vielä tuplasti enemmän ja silti alittuu tuo 180kg neliölle. Kyllä se juhannukseen mennessä on tullut itsestään sieltä pois. Ei Suomessa omakotitalojen katot tule alas lumenpainon taikia.

      • bunkkeri

        suojan tullessa jos katolla on 50cm tavaraa alakaa 180kg olla pikku hiljaa köykästä. eipä noita hallien sortumisia kaan taas oo ollu kun tänä vuonna. ite en kyllä lumia jättäs katolle voi olla tekemine et sais vakuutuksihin jos katto tulee alas....


      • mk

        siinö ettö jos katto pettää lumen painosta niin stä ei normaali vakuutus korvaa ja jos rikot katon lunta poistettaessa niin vakuutus korvaa ja tästä syystä kannattaa lumrt otta vaikka taloyhtiön talkoilla pois katoilta koska jos katto pettää niin lasku tulee asunnon omistajalle tai taloyhtiölle jos ei ole sellaita vakuutusta mikä korvaa nyös lumen painosta pettäneen katon korjauksen. Kanatta selvittä lumen vesipitoisuus joka selviää siten että lapioitte lunta 10 litran ämpärin täyteen eli 10 litraa lunta ja se sulamaan kylpyhuoneeseen ja kun on sulanut niin mittaatte kuinka paljon siitä on tuullut vettä eli jos 4 litraa niin 500 litraa luin painaan noin 200 lioloa ja silloin lumet kannatta poistaa katolta.


    • yksrakentaja

      Kyllä vähänkin nykyaikaiset katot on niin suunniteltu, että kestävät varmasti vielä tuplasti nykyisen lumimäärän. Ongelmia voi sen sijaan muodostua paitsi vanhoissa rakennuksissa, niin myös näissä tee-se-itse valokatteissa ja roskiskatoksissa mitkä ovat varmasti kovilla nyt. Niitä kun ei usein ole mitoitettu kuin pers tuntumalla.

      • kunhan vihjasin

        Lumikuorma ei ole vielä ongelma, mutta siinä vaiheessa kun lumi muuttuu märäksi voi alkaa ollakin. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että lumen korko on saattanut nousta läpivintien ja seinänjuurien kohdilla niin korkealle, että aiheuttaa sulaessaan vuotoja.


      • Onpas ihmeellinen ju
        kunhan vihjasin kirjoitti:

        Lumikuorma ei ole vielä ongelma, mutta siinä vaiheessa kun lumi muuttuu märäksi voi alkaa ollakin. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että lumen korko on saattanut nousta läpivintien ja seinänjuurien kohdilla niin korkealle, että aiheuttaa sulaessaan vuotoja.

        Kerropas nyt kaikille tyhmemmille, miten se lumen massa muuttuu sulaessa yhtään painavammaksi kuin nyt ollessaan? Saattaa kyllä sulaessa tiivistyä, mutta massa muuttuu valuessa katolta pois vetenä pienemmäksi.

        Se on sitten eri asia, jos tulee keli ja sataa uutta lunta/vettä niin silloin massa lisääntyy. Ei yhtään aiemmin.


      • Arvo Parta
        Onpas ihmeellinen ju kirjoitti:

        Kerropas nyt kaikille tyhmemmille, miten se lumen massa muuttuu sulaessa yhtään painavammaksi kuin nyt ollessaan? Saattaa kyllä sulaessa tiivistyä, mutta massa muuttuu valuessa katolta pois vetenä pienemmäksi.

        Se on sitten eri asia, jos tulee keli ja sataa uutta lunta/vettä niin silloin massa lisääntyy. Ei yhtään aiemmin.

        märkä lumi enemmän. Lumitöitä tehdessä ainakin huomaa sen helposti. Mutta katolta se kosteus eli vesi valuu kyllä alas tasoittaen painoeroa.


      • nappulatiedonnippeli
        Onpas ihmeellinen ju kirjoitti:

        Kerropas nyt kaikille tyhmemmille, miten se lumen massa muuttuu sulaessa yhtään painavammaksi kuin nyt ollessaan? Saattaa kyllä sulaessa tiivistyä, mutta massa muuttuu valuessa katolta pois vetenä pienemmäksi.

        Se on sitten eri asia, jos tulee keli ja sataa uutta lunta/vettä niin silloin massa lisääntyy. Ei yhtään aiemmin.

        Oletko koskaan ajatellut, että miten jään määrä kasvaa kokoajan esimerkiksi pakastimessa? Siellähän ei koskaan sada lunta? Kuitenkin jäätä sinne tiivistyy enemmän ja enemmän.
        Lumi ja jää tiivistyy sulaessaan ja taas jäätyessään. Ilmasta lumi kerää kosteutta koko ajan ja kylmässä olomuodossa se on tietenkin sitten lunta tai jäätä.


      • nappulatiedonnippeli
        nappulatiedonnippeli kirjoitti:

        Oletko koskaan ajatellut, että miten jään määrä kasvaa kokoajan esimerkiksi pakastimessa? Siellähän ei koskaan sada lunta? Kuitenkin jäätä sinne tiivistyy enemmän ja enemmän.
        Lumi ja jää tiivistyy sulaessaan ja taas jäätyessään. Ilmasta lumi kerää kosteutta koko ajan ja kylmässä olomuodossa se on tietenkin sitten lunta tai jäätä.

        Lunta on katoilla todella paljon. Lumikolien kanssa vain katolle heilumaan! Hallien kattoja on tippunut lumen takia joka vuosi, niin mitenkähän tällainen ennätysluminen talvi sitten tekisi poikkeuksen?
        Odotellaan vain suojakelejä ja seuraavia lumisateita. .

        SANOKAA MUN SANONEEN!


      • tosi tyhmä
        Onpas ihmeellinen ju kirjoitti:

        Kerropas nyt kaikille tyhmemmille, miten se lumen massa muuttuu sulaessa yhtään painavammaksi kuin nyt ollessaan? Saattaa kyllä sulaessa tiivistyä, mutta massa muuttuu valuessa katolta pois vetenä pienemmäksi.

        Se on sitten eri asia, jos tulee keli ja sataa uutta lunta/vettä niin silloin massa lisääntyy. Ei yhtään aiemmin.

        Ootko oikein tosissas kyselemässä tommosia?


      • RI-1966
        nappulatiedonnippeli kirjoitti:

        Oletko koskaan ajatellut, että miten jään määrä kasvaa kokoajan esimerkiksi pakastimessa? Siellähän ei koskaan sada lunta? Kuitenkin jäätä sinne tiivistyy enemmän ja enemmän.
        Lumi ja jää tiivistyy sulaessaan ja taas jäätyessään. Ilmasta lumi kerää kosteutta koko ajan ja kylmässä olomuodossa se on tietenkin sitten lunta tai jäätä.

        Katolla olevan lumen paino voi lisääntyä vain silloin kun sinne sataa lisää lunta tai vettä. Lumen tiivistyessä sen omasta painosta sen tiheys (kg/m3) tietysti kasvaa, mutta kokonaispaino (kg/m2) ei muutu.


      • tyhmäkö?
        RI-1966 kirjoitti:

        Katolla olevan lumen paino voi lisääntyä vain silloin kun sinne sataa lisää lunta tai vettä. Lumen tiivistyessä sen omasta painosta sen tiheys (kg/m3) tietysti kasvaa, mutta kokonaispaino (kg/m2) ei muutu.

        ilmankosteus tiivistyy lumeen ja siten nostaa massaa (ei tarvitse mennä edes plussalle , kun näin tapahtuu). Tässä tulee juuri tuo jonkun mainitsema pakastin esimerkki.


      • RI-1966
        tyhmäkö? kirjoitti:

        ilmankosteus tiivistyy lumeen ja siten nostaa massaa (ei tarvitse mennä edes plussalle , kun näin tapahtuu). Tässä tulee juuri tuo jonkun mainitsema pakastin esimerkki.

        Jos lumen paino lisääntyisi poutasäälläkin, niin miten paljon Lapin mökin katolla lokakuusta toukokuuhun oleva lumi keväällä mahtaisikaan painaa?
        Lappalaisten onneksi näin ei tapahdu, vaan lisää kuormaa tulee vain sateella.
        Pakastimeen kehittyy jäätä, koska lämmintä ilmaa pääsee sisään ovea avattaessa ja tiivisteiden vuotaessa. Lämmin ilmahan sisältää vesihöyryä moninkertaisesti pakkasilmaan verrattuna.


      • nappulatiedonnippeli
        nappulatiedonnippeli kirjoitti:

        Lunta on katoilla todella paljon. Lumikolien kanssa vain katolle heilumaan! Hallien kattoja on tippunut lumen takia joka vuosi, niin mitenkähän tällainen ennätysluminen talvi sitten tekisi poikkeuksen?
        Odotellaan vain suojakelejä ja seuraavia lumisateita. .

        SANOKAA MUN SANONEEN!

        No niin.. Kuka tiesi.

        Kattoja tippunut viikon sisään 5kpl, joista hallien kattoja 3, 1 navetan katto, katoksen romahdus tappoi miehen... 3 lasta hautautui lumeen.

        Lisää tulee
        SANOKAA MUN SANONEEN!


      • Ingen gör

        Lumikuormista hitusen..
        Kattojen lumiluormakestävyys on kaikissa katoissa erilainen. Bitumikatot joita on saneerattu jo useamman kerran eivät todellakaan kestä nykyisiä kuormia. Uusi vesieristys kun tehdään helposti vanhan päälle.(Rengasdäck hallin katto sortui loviisassa 2.2.2010)

        Onhan toki mahdollista, että siellä on kattokaivojen tyhjennys roskista jäänyt tekemättä ja syksyn aikana katolle on kertynyt vettä, joka oli muuttunut jääksi. Painorasitteena lisäksi vielä valtavat lumikuormat.

        Helsingissä vanhoissa keskustan rakennuksissa on usein hyvinkin vankat kattorakenteet. Tuuli tuiskuttaa lumen tiettyihin kohtiin ja painorasite on niissä moninkertainen. Paino jakautuu epätasaisesti ja vääntymiä on tullut paljon jo edellisvuosina, jolloin lunta on ollut vähemmän kuin nyt.
        Paikoin kattoa rasittavat pistekuormat saattavat mennä jo nyt hyvinkin lähemmäs 1000kg per m2.

        Huonosti eristetty katto, johon on kertynyt paljon jäätä lumen lisäksi. Tällaiset katot vuotavat helposti veden sisään, mutta myös siksi kattorakenteet ovat helpommin huonossa kunnossa.


      • nappulatiedonnippeli
        nappulatiedonnippeli kirjoitti:

        No niin.. Kuka tiesi.

        Kattoja tippunut viikon sisään 5kpl, joista hallien kattoja 3, 1 navetan katto, katoksen romahdus tappoi miehen... 3 lasta hautautui lumeen.

        Lisää tulee
        SANOKAA MUN SANONEEN!

        Ruotsissa kymmeniä kattoja tippunut viime päivinä. Viime yönä taas navetan katto. Odotetaanpa tiistain sateet. =)

        Lisää tulee
        SANOKAA MUN SANONEEN!


      • jäätävää
        RI-1966 kirjoitti:

        Jos lumen paino lisääntyisi poutasäälläkin, niin miten paljon Lapin mökin katolla lokakuusta toukokuuhun oleva lumi keväällä mahtaisikaan painaa?
        Lappalaisten onneksi näin ei tapahdu, vaan lisää kuormaa tulee vain sateella.
        Pakastimeen kehittyy jäätä, koska lämmintä ilmaa pääsee sisään ovea avattaessa ja tiivisteiden vuotaessa. Lämmin ilmahan sisältää vesihöyryä moninkertaisesti pakkasilmaan verrattuna.

        Poutasäällä lumi sulaa ja paino kevenee. Pakkasella jäätä kertyy niinkuin pakastimessakin. Ilmankosteus tiivistyy lumeen ja jäähän pakkasella. Paino kasvaa.


      • RI-1966
        jäätävää kirjoitti:

        Poutasäällä lumi sulaa ja paino kevenee. Pakkasella jäätä kertyy niinkuin pakastimessakin. Ilmankosteus tiivistyy lumeen ja jäähän pakkasella. Paino kasvaa.

        Taidan olla hölmö, kun vastaan tällaiseen puppuun, mutta en voi vastustaa kiusausta.
        Ensinnäkin poutasää tarkoittaa säätilaa, jossa ei sada. Lämpötila voi olla mikä tahansa eli poutasäällä lumi sulaa vain, jos lämpötila on 0:n yläpuolella.
        Oletetaan koemielessä tehtäväksi pakastin, joka tiiviisti umpeenhitsattu esim ruostumaton teräslaatikko. Oletko "jäätävää" sitä mieltä, että sinne jatkuvasti kerääntyy uutta jäätä, kun koneisto käynnistetään?
        Pakkassäällä (samoin kuin muillakin säillä) ilman kosteus tiivistyy vain sellaisiin kohteisiin, joiden lämpötila on ns. kastepisteen alapuolella. Eli kun otat helteellä jääkaapista olutpullon, kosteutta alkaa tiivistyä pullon pintaan. Yleensä pakkassäällä tuo kastepiste on selvästi alempi kuin vallitseva ilman lämpötila eli tiivistymistä ei tapahdu.
        Tarkisti Ilmatieteen laitoksen sääsivuilta tilanteen Kittilässä tänä aamuna: ilman lämpötila -17,8, ilman suhteellinen kosteus 88% ja kastepiste -19,4. Eli ei vaaraa ilman kosteuden tiivistymisestä.


      • kuin käytäntö
        RI-1966 kirjoitti:

        Taidan olla hölmö, kun vastaan tällaiseen puppuun, mutta en voi vastustaa kiusausta.
        Ensinnäkin poutasää tarkoittaa säätilaa, jossa ei sada. Lämpötila voi olla mikä tahansa eli poutasäällä lumi sulaa vain, jos lämpötila on 0:n yläpuolella.
        Oletetaan koemielessä tehtäväksi pakastin, joka tiiviisti umpeenhitsattu esim ruostumaton teräslaatikko. Oletko "jäätävää" sitä mieltä, että sinne jatkuvasti kerääntyy uutta jäätä, kun koneisto käynnistetään?
        Pakkassäällä (samoin kuin muillakin säillä) ilman kosteus tiivistyy vain sellaisiin kohteisiin, joiden lämpötila on ns. kastepisteen alapuolella. Eli kun otat helteellä jääkaapista olutpullon, kosteutta alkaa tiivistyä pullon pintaan. Yleensä pakkassäällä tuo kastepiste on selvästi alempi kuin vallitseva ilman lämpötila eli tiivistymistä ei tapahdu.
        Tarkisti Ilmatieteen laitoksen sääsivuilta tilanteen Kittilässä tänä aamuna: ilman lämpötila -17,8, ilman suhteellinen kosteus 88% ja kastepiste -19,4. Eli ei vaaraa ilman kosteuden tiivistymisestä.

        Tiedän kyllä että ei kannata inssin kanssa alkaa vääntää näistä. Silti pakko mainita, lähes poikkeuksetta katoissa on lämpövuotoja joka tarkoittaa sitä, että useissa tapauksissa n. 5 pakkasasteen lämpötilassa alkaa sulaminen/tiivistyminen alakautta. Tämä on vähän niin kuin se pakastin ilmiö siinä vaan sitä lämpöä pääsee ovia availlessa. Nämä on niitä asioita joita ei lukemalla opi, pelkkä maalaisjärki riittäisi.


      • sitä että
        kuin käytäntö kirjoitti:

        Tiedän kyllä että ei kannata inssin kanssa alkaa vääntää näistä. Silti pakko mainita, lähes poikkeuksetta katoissa on lämpövuotoja joka tarkoittaa sitä, että useissa tapauksissa n. 5 pakkasasteen lämpötilassa alkaa sulaminen/tiivistyminen alakautta. Tämä on vähän niin kuin se pakastin ilmiö siinä vaan sitä lämpöä pääsee ovia availlessa. Nämä on niitä asioita joita ei lukemalla opi, pelkkä maalaisjärki riittäisi.

        jo nyt 20 alinta senttiä on aika painavaa/tiivistä lunta ja jäätä. Älä anna ylimmän pakkaslumikerroksen hämätä.


      • harjakatto

        vanhaan aikaan osattu katot tehdä myös lumikuormille kestäviksi. vai onkos ne vanhat halli, ym muut rakennukset lumenpainosta sortuneet?
        kyllä ongelma on ollut nyky insinöörien laskutikuissa.


      • sanoinsunsanoneen
        nappulatiedonnippeli kirjoitti:

        No niin.. Kuka tiesi.

        Kattoja tippunut viikon sisään 5kpl, joista hallien kattoja 3, 1 navetan katto, katoksen romahdus tappoi miehen... 3 lasta hautautui lumeen.

        Lisää tulee
        SANOKAA MUN SANONEEN!

        järvenpäässä halli romahti tänään. 2 loukkaantui.
        Mitäs eivät uskoneet!


    • Turhaa työtä

      Omakotitalojen kattoja ei ole romahtanut koskaan, jos ne vain ovat asuttuina.

      • Turhaa työtä

        Ja sitä paitsi ettehän te koskaan pudota lumia kesämökkienne katoilta. Ja ovat ne sitten romahtaneet?


      • huh huh..
        Turhaa työtä kirjoitti:

        Ja sitä paitsi ettehän te koskaan pudota lumia kesämökkienne katoilta. Ja ovat ne sitten romahtaneet?

        Lunta on todella paljon katolla ja se on tiivistynyttä painostaan alakerroksissa. Sitä ei arvaa, ennenkuin menee tarpomaan katolle. Mutta sydänvikaiset ja valjaattomat, pysykää pois katolta. Kannattaa palkata ammattimies, lumenpudotus on nyt raskas urakka.


      • joojoo2
        huh huh.. kirjoitti:

        Lunta on todella paljon katolla ja se on tiivistynyttä painostaan alakerroksissa. Sitä ei arvaa, ennenkuin menee tarpomaan katolle. Mutta sydänvikaiset ja valjaattomat, pysykää pois katolta. Kannattaa palkata ammattimies, lumenpudotus on nyt raskas urakka.

        Ei kai ne katot nyt vielä mihenkään putoa, jos ne on tehty niin ku kuuluu. Hökkelit saakin sortua. Kyllä ne lumet viimeistään juhannuksena lähtee...


      • mesuhki
        joojoo2 kirjoitti:

        Ei kai ne katot nyt vielä mihenkään putoa, jos ne on tehty niin ku kuuluu. Hökkelit saakin sortua. Kyllä ne lumet viimeistään juhannuksena lähtee...

        Katoilla on vaarallisen suuria pistekuormia. Tuuli puhaltaa lumet nurkkiin ja nurkassa saattaa olla jopa 1000kg:n kuormituksia neliölle. Lumen pudotus on ehdottomasti tehtävä nyt, kun lumi on vielä kevyttä.
        Etelä-Suomessa ei ole koskaan ollut tämänlaisia lumikuormia. Katot ei vain kestä enempää.


      • metuskaa
        mesuhki kirjoitti:

        Katoilla on vaarallisen suuria pistekuormia. Tuuli puhaltaa lumet nurkkiin ja nurkassa saattaa olla jopa 1000kg:n kuormituksia neliölle. Lumen pudotus on ehdottomasti tehtävä nyt, kun lumi on vielä kevyttä.
        Etelä-Suomessa ei ole koskaan ollut tämänlaisia lumikuormia. Katot ei vain kestä enempää.

        pistetäänpä paremmaksi, nurkissa saattaa olla jopa 10000kg/m2

        höpö höpö


      • harja katolla
        metuskaa kirjoitti:

        pistetäänpä paremmaksi, nurkissa saattaa olla jopa 10000kg/m2

        höpö höpö

        sanonta, jos on lunta katolla niin on sitä maassakin. Lumet kyllä sulaa keväällä omineen, ei juuri kannata katolle kivuta.


    • KattoKessinen

      Kyllä lunta on paikoitellen katolla vallan pirusti, kun on sattunut sopivasti tuuli kinostamaan.
      Mikä yllättävintä pintakerros on suht kevyttä pakkaslunta ja alenpana tiukaan pakkaantunutta lunta joka on melko painavaa jo nyt vaikkei vesikelejä vielä ole. kyllä se paksu lumikerros altistaa myös vesivuodoille ainakin loivemmilla katoilla eli kyllä lumenpudotus on nyt joillakin katoilla paikallaan.
      Pitäishän kattojen kestää, mutta en kuitenkaan lähtis kokeilee mikä se painoraja on, koska lunta tulee vielä takuuvarmasti lisää.

    • 33

      Ei ole aika. Saat vain vahinkoa aikaa katolle, jos mene sinne. Varsinkin kun tiilikatto on hyvin herkkä sille mihin astuu, ettei tiilet mene rikki.

      Toisaalta eihän tiilet sitä vettä pidäkkään vaan pelkästään aluskate, joten voit hyvin mennä katolle tiiliä särkemään.

    • afasdfasdfasdf

      Lumitöissä katolle pitäisi jättää parikymmentä senttiä lunta, ettei katto rikkoonnu. Ei ole mieltä lähteä vetämään "juustohöylällä" 15 senttiä tuolta katolta pois.

      • Kolamies

        Eilen kävin tyhjäämässä tiilikattoa. Ensin kolasin & lapioin harjan itäpuolelta, jossa lunta oli noin 40 senttiä. Ajattelin, että eihän tätä niin kauheasti ollutkaan, mutta sitten siirryin länsipuolelle.
        Lunta oli matalimmissa kohdissa ehkä puoli metriä. Joissain kohdin tuuli oli muodostanut kuitenkin katolle dyynejä, joissa lunta oli yhtään liioittelematta melkein metrin verran.
        Nyt sitä oli hyvä tyhjentää kun lumi oli kevyttä ja katon kaltevuutta hyväksi käyttäen homma kävi vieläpä aika nopeasti. Ne suurimmat työt tuli sitten tehtyä maan tasalla, kun etupihan kulkuväylät piti kolata. Siinä tuli jo hiki.
        Tiilikatolla piti kulkea vähän varovammin, mutta ei siinä sinänsä mitään isompaa ongelmaa ollut. Jätin katolle vielä ihan reilusti lunta, noin 20 senttiä, että sekin pehmensi askellusta.
        Ennen katolle menoa muuten vielä testasin tiilen kestävyyttä maan tasalla. Hain varastosta yhden ylimääräisen kattotiilen maahan ja hypin kevyesti sen päällä. Hyvin kesti.


    • ¤¤Lumimies¤¤

      Aikomuksena on alkaa vähennellä lumikuormia omakotitalojen katoilta, jos vaan asiakkaita löytyy. Olen miettinyt putoamissuojainten käyttöä, olen käyttänyt niitä kaksintyökentelyssä, ja siinä ne toimivat hyvin kuin kaveri voi liikua sitä mukaa kun pudottelijakin. Mutta miten hankalaksi muuttuu kun työskentelee yksin. Löytysiköhän videota mistään, tai kokemuksia putoamisuojainten käytöstä kun yksin työskentelee. Loivat omakotitalojen katot on kyllä suht turvallista keventää lumikuormasta ilman putoamissuojaimiakin, mutta jos sattuu vahinko niin sittenpä ei taida korvaajaa löytyäkään, jos ei turvavarusteet ole olleet lakisääteisessä kunnossa. Tätä olen miettinyt, että alkaisiko käyttämään vai ei, pari kattoa olen yksin keventänyt, eikä niissä mitään ongelmia ollut, ei tullut edes läheltä piti tilanteita.

      • on.

        viimeiset hetket poistaa lumet katolta. Vanhassa sananlaskussakin sanotaan...maaliskuussa rännit tippuu..Ensimmäiset suojakelit nostavat lumen kosteuspronsenttin suureksi ja silloin on myöhäistä poistaa lumia katolta,koska lumen paino on voinut jo tehdä murtumia kattorakenteisiin. Jo nyt on hallien kattoja sortunut lumen painosta ja kevättä kohti mentäessä kattoja sortuu lisää...


      • Maiju07
        on. kirjoitti:

        viimeiset hetket poistaa lumet katolta. Vanhassa sananlaskussakin sanotaan...maaliskuussa rännit tippuu..Ensimmäiset suojakelit nostavat lumen kosteuspronsenttin suureksi ja silloin on myöhäistä poistaa lumia katolta,koska lumen paino on voinut jo tehdä murtumia kattorakenteisiin. Jo nyt on hallien kattoja sortunut lumen painosta ja kevättä kohti mentäessä kattoja sortuu lisää...

        Teeppä koe! Ota pesuvati täyteen lunta ja laita se vaikkapa henkilövaakaan. Merkitse sen paino. Anna lumen sitten muuttua pikkuhiljaa suojalumeksi ja katso sitten sen paino. Paino ei ole muuttunut miksikään. Sama lumimäärä painaa yhtä paljon on se sitten suojalunta tai pakkaslunta. Tuntuva vesisade tai lumisade voi nostaa katolla olevan lumen painoa.


      • Maalaisjärki kadonnu
        Maiju07 kirjoitti:

        Teeppä koe! Ota pesuvati täyteen lunta ja laita se vaikkapa henkilövaakaan. Merkitse sen paino. Anna lumen sitten muuttua pikkuhiljaa suojalumeksi ja katso sitten sen paino. Paino ei ole muuttunut miksikään. Sama lumimäärä painaa yhtä paljon on se sitten suojalunta tai pakkaslunta. Tuntuva vesisade tai lumisade voi nostaa katolla olevan lumen painoa.

        Näin on - kumpis se painoikaan enemmän kilo rautaa vai kilo höyheniä?


      • Eläkeukkeli68vv
        Maalaisjärki kadonnu kirjoitti:

        Näin on - kumpis se painoikaan enemmän kilo rautaa vai kilo höyheniä?

        Tulin juuri katolta, siis tuoreita terveisiä. Yleisesti oli lunta ison saappaan varren verran eli noin 40 cm (Nokia 48), mutta äskeinen itätuuli oli harjan taakse jiiriin kerännyt tuplasti, paikoitellen 90 cm. Muovikolalla työntelin alas enimpiä, mielestäni on parempi niin kuin kokeilla katon kestävyyttä. Vaikka onkin omat 70-luvulla naulaamani kattotuolit. Nyt sitten on pieni autokuorma etupihalla, ulko-ovi sentään vielä aukeaa.

        Työkaluista puheenollen Bauhaus Vantaalla myi alkutalvesta lumenvetimeksi mainittua vekotinta. Siinä on 3x2 metrin alumiiniputkiteleskooppivarsi eli 6 metriä vartaa ja sen päässä n. 60 cm poikitainen muovilapa. Ostinkin sellaisen, sillä on näpsä vedellä maassa seisoen matalammilta katosten katoilta ja ylemmäskin antaa ensiapua minkä ulottuu. Tänä talvena näitä vehkeitä ei enää kuulemma saa, huikea kysyntä on ylittänyt tehtaan tuotannon, missä se sitten lieneekään. Mutta kannattaa tehdä tilaus ensi talveksi.


      • HaloGeeni
        Eläkeukkeli68vv kirjoitti:

        Tulin juuri katolta, siis tuoreita terveisiä. Yleisesti oli lunta ison saappaan varren verran eli noin 40 cm (Nokia 48), mutta äskeinen itätuuli oli harjan taakse jiiriin kerännyt tuplasti, paikoitellen 90 cm. Muovikolalla työntelin alas enimpiä, mielestäni on parempi niin kuin kokeilla katon kestävyyttä. Vaikka onkin omat 70-luvulla naulaamani kattotuolit. Nyt sitten on pieni autokuorma etupihalla, ulko-ovi sentään vielä aukeaa.

        Työkaluista puheenollen Bauhaus Vantaalla myi alkutalvesta lumenvetimeksi mainittua vekotinta. Siinä on 3x2 metrin alumiiniputkiteleskooppivarsi eli 6 metriä vartaa ja sen päässä n. 60 cm poikitainen muovilapa. Ostinkin sellaisen, sillä on näpsä vedellä maassa seisoen matalammilta katosten katoilta ja ylemmäskin antaa ensiapua minkä ulottuu. Tänä talvena näitä vehkeitä ei enää kuulemma saa, huikea kysyntä on ylittänyt tehtaan tuotannon, missä se sitten lieneekään. Mutta kannattaa tehdä tilaus ensi talveksi.

        Pudotin lumet katolta ja mittasin: litra tiivistä, pakkautunutta lunta tuotti 3,6 dl vettä. Laske siitä 50 cm lumikuormalle massa neliötä kohti. Kannattaa tyhjentää katot.


      • koe.
        Maiju07 kirjoitti:

        Teeppä koe! Ota pesuvati täyteen lunta ja laita se vaikkapa henkilövaakaan. Merkitse sen paino. Anna lumen sitten muuttua pikkuhiljaa suojalumeksi ja katso sitten sen paino. Paino ei ole muuttunut miksikään. Sama lumimäärä painaa yhtä paljon on se sitten suojalunta tai pakkaslunta. Tuntuva vesisade tai lumisade voi nostaa katolla olevan lumen painoa.

        Ota ämpärillinen pakkaslunta ja toinen ämpärillinen suojalunta,punnitse sitten kumpi painaa enemmän? Voit hämmästyä suuresti,kun huomaat että ämpärillinen suojalunta painoikin niin paljon enemmän.


      • huhhuh!
        koe. kirjoitti:

        Ota ämpärillinen pakkaslunta ja toinen ämpärillinen suojalunta,punnitse sitten kumpi painaa enemmän? Voit hämmästyä suuresti,kun huomaat että ämpärillinen suojalunta painoikin niin paljon enemmän.

        Tottakai suojalumi litraa kohti painaa enemmän kuin pakkaslumi, koska se tiivistyy sulamisen aikana. Mutta litra pakkaslunta muuttuu lämmetessään puoleksi litraksi suojalunta, eikä sen paino muutu mihinkään. Siis suojasään tullessa katolla olevan lumen paino ei kasva. Pistekuormat katolla toki voivat kasvaa. Tämä talvi on siitä poikkeuksellinen, että pakkasjakso on kestänyt pitkään ja lumi ei painu. Siksi lumikerros on paksu, mutta sen vesimäärä(paino) ei ole poikkeuksellisen korkea. Jonkun aikaisemman kirjoittajan heitto lumen painosta 1000kg/m2 tarkoittaisi vedeksi muutettuna metrin kerrosta, lunta 3-6metriä!


      • järki käteen
        huhhuh! kirjoitti:

        Tottakai suojalumi litraa kohti painaa enemmän kuin pakkaslumi, koska se tiivistyy sulamisen aikana. Mutta litra pakkaslunta muuttuu lämmetessään puoleksi litraksi suojalunta, eikä sen paino muutu mihinkään. Siis suojasään tullessa katolla olevan lumen paino ei kasva. Pistekuormat katolla toki voivat kasvaa. Tämä talvi on siitä poikkeuksellinen, että pakkasjakso on kestänyt pitkään ja lumi ei painu. Siksi lumikerros on paksu, mutta sen vesimäärä(paino) ei ole poikkeuksellisen korkea. Jonkun aikaisemman kirjoittajan heitto lumen painosta 1000kg/m2 tarkoittaisi vedeksi muutettuna metrin kerrosta, lunta 3-6metriä!

        on se lumi painunut. Siellä katoilla on lämpövuotoa. Sen lisäksi kun katolla on yli 50 cm lunta niin se kattopinta voi olla yllättävän lämmin paikka jo tuossa -5 asteen lukemissa. Siellä pohjalla on siis se 20 cm tiivistynyttä lunta ja jäätäkin jo nyt. Kohta kun alkaa päivisin lämpenemään muutamien asteiden pakkasiin ja sataa lisää lunta niin enpä haluaisi olla niiden joukossa jotka miettivät niinkin yksiselitteisesti näitä asioita kuin sinä. Älkää nyt ihmeessä kokeilko niitä kattojenne rakenteiden kestävyyksiä, vaan poistakaa se lumi ajoissa. Se ei kuitenkaan ole niin iso juttu että kannattaa laskeskella täällä, että painaa teoriassa niin ja niin vähän. Teoria ja käytäntö eivät kohtaa tässäkään asiassa.


      • sulatellessa..
        HaloGeeni kirjoitti:

        Pudotin lumet katolta ja mittasin: litra tiivistä, pakkautunutta lunta tuotti 3,6 dl vettä. Laske siitä 50 cm lumikuormalle massa neliötä kohti. Kannattaa tyhjentää katot.

        kiipesin katolle kuution mitta mukana ja mittasin että 3600dl sitä suli.
        Seuraavaksi tan isomman mitan ja tyhjennän koko katon lumet siihen niin sitten on kesän pihankasteluvedet ilmaiseksi hoidettu.


    • Ei vielä

      Silloinhan suuret sosialistit paljastuvat suuren lumikuorman alta!

      • ukossd

        Kyllä huomaa,että siellä Oulun eteläpuolella ei ole ollut kunnolla lunta vuosikymmeniiin.
        Ei ne katot ole täällä lapissakaan romahtaneet,vaikka lunta on varmaan on ollut reilusti enemmän.


      • en turkulainen
        ukossd kirjoitti:

        Kyllä huomaa,että siellä Oulun eteläpuolella ei ole ollut kunnolla lunta vuosikymmeniiin.
        Ei ne katot ole täällä lapissakaan romahtaneet,vaikka lunta on varmaan on ollut reilusti enemmän.

        Kattojen lumikuormatkin lasketaan jo rakennus vaiheessa alueittain. Eli lapissa katot suunniteltu/määrätty eri lumikuormille kuin vaikkapa länsirannikolla (Turus)


      • leka
        en turkulainen kirjoitti:

        Kattojen lumikuormatkin lasketaan jo rakennus vaiheessa alueittain. Eli lapissa katot suunniteltu/määrätty eri lumikuormille kuin vaikkapa länsirannikolla (Turus)

        Kannattaisi muuttaa kerrostaloon jos ei itsellä älli ja taito riitä edes päättämään itse koska ja miten
        pudottaa lumet katolta.Voi näitä uusavuttomia.


      • mattimeikäläimem
        leka kirjoitti:

        Kannattaisi muuttaa kerrostaloon jos ei itsellä älli ja taito riitä edes päättämään itse koska ja miten
        pudottaa lumet katolta.Voi näitä uusavuttomia.

        helpompi kun asuu kerrostalossa :)!! Ei tarvii stressata lumien kanssa ei edes töihin lähtiessä, PAITSI kun täällä (Helshinkissä) kuvittelee lähtevänsä autolla johonkin saa sitä kaivaa hangesta KAUAN, on meinaa metri auton ja tien välissä...kiitos auraauton :/

        googletin noita lumijuttuja ja kattopuhdistuksia kesämökkiämme ajatellen ja osuin tuollaiselle sivulle missä ainakin oli mainittu jotain lumen painosta tuntu ainakin olevan samaa luokkaa mitä joskus olen telkkarista kuullut:
        http://www.pirkanmaanhuoltopalvelut.fi


      • -ida-
        mattimeikäläimem kirjoitti:

        helpompi kun asuu kerrostalossa :)!! Ei tarvii stressata lumien kanssa ei edes töihin lähtiessä, PAITSI kun täällä (Helshinkissä) kuvittelee lähtevänsä autolla johonkin saa sitä kaivaa hangesta KAUAN, on meinaa metri auton ja tien välissä...kiitos auraauton :/

        googletin noita lumijuttuja ja kattopuhdistuksia kesämökkiämme ajatellen ja osuin tuollaiselle sivulle missä ainakin oli mainittu jotain lumen painosta tuntu ainakin olevan samaa luokkaa mitä joskus olen telkkarista kuullut:
        http://www.pirkanmaanhuoltopalvelut.fi

        on oivallinen työkalu lumenpudotuksessa. Huumorilla heitin, että pitää olla miesten kengät ja naisten aivot ! Ei mitään ongelmaa kahdessa pienessä piharakennuksessa, naisihmisenä selvisin niistä yksin. Oksasahassa pitkä varsi ja sahalla voi sahata lunta kuin täytekakkua. Sopivina palasina, hyvin tuli kohti maata ja yllättävän painavaa oli. Maasta käsin yltää niin pitkälle kuinka pitkä on sahan varsi eli metsän riukupuusta voit sen itse tehdä. Torpan katto onnistuu hyvin, kun pitää itsensä katon tikapuilla (et putoa lumen mukana alas jyrkältä katolta) ja siitä käsin pystyy hyvin sahamaan lunta putoamaan maata kohti. Kaveria tarvitsee lähinna turvaamaan tikapuiden siirtämisen maasta käsin eli turvaamaan poistuminen katolta. Tarvitset kaverin oksasahan ja tikapuut. Lisäksi muistat suorittaa työn niin, että et ole putoavan lumen alla.


      • koppimopomies
        -ida- kirjoitti:

        on oivallinen työkalu lumenpudotuksessa. Huumorilla heitin, että pitää olla miesten kengät ja naisten aivot ! Ei mitään ongelmaa kahdessa pienessä piharakennuksessa, naisihmisenä selvisin niistä yksin. Oksasahassa pitkä varsi ja sahalla voi sahata lunta kuin täytekakkua. Sopivina palasina, hyvin tuli kohti maata ja yllättävän painavaa oli. Maasta käsin yltää niin pitkälle kuinka pitkä on sahan varsi eli metsän riukupuusta voit sen itse tehdä. Torpan katto onnistuu hyvin, kun pitää itsensä katon tikapuilla (et putoa lumen mukana alas jyrkältä katolta) ja siitä käsin pystyy hyvin sahamaan lunta putoamaan maata kohti. Kaveria tarvitsee lähinna turvaamaan tikapuiden siirtämisen maasta käsin eli turvaamaan poistuminen katolta. Tarvitset kaverin oksasahan ja tikapuut. Lisäksi muistat suorittaa työn niin, että et ole putoavan lumen alla.

        Kerää tuhkaa peltipönttöön,käy heittelemässä katolle ja pihateille tasainen kerros.
        Aurinko sulattaa lumet hetkessä.Vanhan kansan nerokas jippo.


    • a-tomic

      lumen paino ei oleellisesti muutu ilmanlämpötilan mennessä plussalle, mutta se on huomattavasti helpompi kolata alas pakkaslumena, kuin suojalumena. koska todennäköisesti lunta tulee vielä aikas paljon lisää.

      • JanneKR

        Kyllä ne taitaa olla vaan fiksumpi pudottaa kuin arpoa et kestääkö vai ei.

        Saan sulle suoraa puhelimessa jo arvion paljon tulee pudotus maksamaan.

        Terveisin Janne 0504134764

        http://www.bekason.fi/


    • Salli Koivu

      Meillä on myös tiilikatto. Otimme lumet nyt, kun lumi on vielä kevyttä. Keväämmällä saattaa jo tulla märkää raskasta lunta. Sitä on hankalampi kolata. Jätimme katolle 20 cm kerroksen eli kolasimme enimmät päältä. Ei mitään ongelmia tiilien kanssa. Lumi suojaa, kun ei ota kaikkea pois.

      • kevytkola

        Eikö VTT voisi tehdä ihan havainnollista tutkimusta tästä kattolumiasiasta. Se voisi rakentaa eri lujuuslaskelmilla rakennettuja koekattoja joille sitten annettaisiin sataa ihan luonnonlunta ja toisiin taas tykitettäisiin eri kosteuspitoisuudella lunta. Katsottaisiin sitten missä vaiheessa katot romahtavat.
        Tässä muuten olisi Myytinmurtajille oiva koekenttä.


      • Kikka kolmonen
        kevytkola kirjoitti:

        Eikö VTT voisi tehdä ihan havainnollista tutkimusta tästä kattolumiasiasta. Se voisi rakentaa eri lujuuslaskelmilla rakennettuja koekattoja joille sitten annettaisiin sataa ihan luonnonlunta ja toisiin taas tykitettäisiin eri kosteuspitoisuudella lunta. Katsottaisiin sitten missä vaiheessa katot romahtavat.
        Tässä muuten olisi Myytinmurtajille oiva koekenttä.

        Hyvä vinkki. Itsellä on pihassa omatekemä puuliiteri, johon en sattuneesta syystä tehnyt lujuuslaskelmia... Täällä länsirannikolla kopin päällä on tällä hetkellä lunta pahimmillaan n.50 senttiä. Siinä vaiheessa kun liiterin katto tulee alas, saatan harkita talon päällä olevien lumien kolaamista, toistaiseksi tuo on kuitenkin vielä pystyssä.


      • etelän mies
        Kikka kolmonen kirjoitti:

        Hyvä vinkki. Itsellä on pihassa omatekemä puuliiteri, johon en sattuneesta syystä tehnyt lujuuslaskelmia... Täällä länsirannikolla kopin päällä on tällä hetkellä lunta pahimmillaan n.50 senttiä. Siinä vaiheessa kun liiterin katto tulee alas, saatan harkita talon päällä olevien lumien kolaamista, toistaiseksi tuo on kuitenkin vielä pystyssä.

        -eikös lumen paino/neliömetri ole sama onko se katolla tai pihalla?

        -tästävain arvio (olenko väärässä?) tuollakatolla 30 sentin paksuinen kerros 1 neliömetrin alalla painaa nyt varmasti alle100kg
        -joten katolle omakotitaloissa ei ole tarvetta nousta

        http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article26839.ece


    • l

      katsokaa rakenne kuvista jos sellaisia talosta on kuinka paljon katolle on annettu lumikuormaa neliölle esim. oma taloni rak. vuosi 2007 lumikuorma 200kg neliölle ja varmuus ketoimet vielä päälle. ei katolle kannata mennä jos ei ole aivan pakko. siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. ei ole suomessa yhtään harjakattoista omakotitaloa sortunut.

      • Ei vielä haudassa

        Ihme vouhotusta jopa ministeri Vapaavuoren suulla.Meikäläisen kesämökki on seissyt joka talvi lumet katolla 36 vuotta,ja ei ole katto romahtanut.Ja kun ajattelee,millainen kuorma/m2 tulee siitä,kun ihminen menee talsimaan katolle,niin tämä lumihomma asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.Nimittäin pienemmänkin ihmisen aiheuttama kuorma on yli 1000kg/m2,ja tämä vielä sitä pelättyä pistekuormaa.Ainakin minun taloni katto kestää meikäläisen (>100kg) kävellemisen katolla kesäaikaan, joten unohtakaa omakotiasujat ne lumenpudotukset.


    • Ei vara venettä kaada ja on myöhäistä nuolasta jos tipahtaa ! Vanhoja sanontoja, mutta viisaita.

      Näillä pärjää lumihommissa ja kyllä nyt kannattaa pudottaa lumia katoilta, jos sitä tosiaan siellä on reilusti ja katto ei ole riittävän kalteva peltikatto.

      • Rakennusinssi

        http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/94/finnlumi.html

        Linkistä on havaittavissa, että mitoituskuormasta on nyt vasta noin 2/3 katoilla lunta enintään.
        Mitoitus on tehty varmuuskertoimin huomioiden esimerkiksi Etelä-Suomessa mitoitusarvoksi lumikuormalla 2 kN/m2 , varmuuskerroin 1.6 , tämän lisäksi 1.2 kN pistekuormaa, kiloina 180 kg/m2 ja 100 kg.

        RI


      • ja paino nousussa
        Rakennusinssi kirjoitti:

        http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/94/finnlumi.html

        Linkistä on havaittavissa, että mitoituskuormasta on nyt vasta noin 2/3 katoilla lunta enintään.
        Mitoitus on tehty varmuuskertoimin huomioiden esimerkiksi Etelä-Suomessa mitoitusarvoksi lumikuormalla 2 kN/m2 , varmuuskerroin 1.6 , tämän lisäksi 1.2 kN pistekuormaa, kiloina 180 kg/m2 ja 100 kg.

        RI

        sivulla johon linkki osoitti on luultavasti tiedossa keskimäätäinen lumensyvyys.
        Lumet tuli toiselta lappeelta ja 3tuntia meni että saatiin lapioitua/kolailtua ne pois kulkuväylältä.
        Raskasta.


      • jokke,,..
        ja paino nousussa kirjoitti:

        sivulla johon linkki osoitti on luultavasti tiedossa keskimäätäinen lumensyvyys.
        Lumet tuli toiselta lappeelta ja 3tuntia meni että saatiin lapioitua/kolailtua ne pois kulkuväylältä.
        Raskasta.

        http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/roob2/tanaan_fi.html
        Kartta on suurimmat 10% koeotoksista.
        Keskiarvoahan ei kannata ottaa,peltikatot rupee olemaan tyhjiä.


    • Siperia opettaa

      Vantaalla katot toki kestää mutta lapetikkaat ja lumiesteet ei välttämättä. Meidän okt:stä tuli lapetikkaat ja tiiliä alas samalla kun muutama tonni luntakin. Korjaus maksaa monia satasia koska tikkaat menee uusiksi,tiiliä sentään löytyy omasta takaa. Katto ei muutoin ole lähelläkään sortumisvaaraa.

      Yhdestä uudesta naapuritalosta tuli 4m leveä lumieste, tukipuut ja tiiliä alas kerralla tietenkin kaikki lumet harjan siltä puolen. Toisesta vanhasta peltikattoisesta talosta tuli myös lumiesteet alas lumien kera. Peltikaton korjaajilla lienee kiirettä juuri nyt.

      Lunta on täällä katoilla luokkaa 80cm-100cm ja se on osittain painut jo paljon kasaan. Ei olla varmaan 180 kg/m2 mitoituksessa mutta noi tikkaat tulee vähemmästikin alas ja katto kärsii.

      Putoamissuojainvaljaat ovat E-Suomesta tyystin loppu mutta postimyynnistä sain vieläpä hyvään hintaan päivässä Oulun suunnalta omat.

      • lumiko painavaa?

        näemmä tarpeeksi. Jos katolla on 80-100 cm lunta joka on tosiaan jo aika paljon painunut, niin voit olla varma että menee reippaasti yli 180 kg/m2


      • romahti
        lumiko painavaa? kirjoitti:

        näemmä tarpeeksi. Jos katolla on 80-100 cm lunta joka on tosiaan jo aika paljon painunut, niin voit olla varma että menee reippaasti yli 180 kg/m2

        kattoja ja siltoja lumen painosta,vaikka katoilla on vain höttöistä pakkaslunta...Suunnittelijat osaavat kyllä laskea miten saadaan kestävä katto tai silta,joka kestää lumen painoa.Mutta kun rakennuskohteet kilpailutetaan sen saa halvimman tarjouksen tehnyt urakoitsija,joka sitten jättääkin pois rakennusmateriaalia sieltä sun täältä,pultti pois tuolta ja tämäkin menee hieman kevyemmälläkin tuella. Oikein innolla odotan kuinka kattoja romahtaa sisään,kunhan alkaa oikein kunnon räntäsateet:))


    • Ei niitä lumia pudoteta pelkästään sen riskin vuoksi, että katto romahtaa juuri nyt tai lähiaikoina. Vaan sen takiakin, jotta kukaan ei jää alle kun ne tippuu omia aikojaan ! Ja jos katto ei nyt romahtanut, niin rasitus heikentää aina ja vuoden päästä voi romahtaa jo vaikka lunta ei olisikaan yhtä paljon kuin tänä talvena. Katolle voi hyvinkin jättää 10-20 cm. kerroksen lunta jottei vahingoita katemateriaalia. Kattoikkunan kohdat tulee puhdistaa lumesta ja jäästä aika tarkaan, jottei ala vuotamaan !

      Suojavarusteet käyttöön ja varoitukset, ettei aiheudu muille vaaraa. Parempi olla aina 2 kaveria töissä !

      Linkissä lisää lumesta

      http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=354910&lan=FI

      • jore,,,,,

        Oikein tehty kattoikkuna,viemäri,ilmanvaihto, -läpivienti EI aiheuta vuotoa,niiden yläpuolella täytyy kyllä olla tukeva lumieste.


    • XXX

      WWW.ERIKOISPESUT.FI

    • reikähäntuli

      mainostivat lunta katolla ja reikä -eikä. ja nyt on lumet pois katoilta ja reikä. rautakangella tehty.

      • 1+18

        Ehdottomasti lumet pudotettava katolta ennenkuin ne ehtivät sulaa.


    • Katonkorjaaja.

      Katot ei TODELLAKAAN romahda ei !
      Mutta kattosillat, lumiesteet ja koneelliset ilmanvaihtotötteröt sekä viemäriputken ilmanvaihtoputket ne tulevat mukavasti alas kuin tikka puusta ! ONNEKSEMME media rummuttaa ettei lumia tartte pudottaa katolta koska kattojen korjaaminen lumien itsestään pudotessa se vasta hommia teettääkin! Lumien pudottaminen tulee vähintäänkin 3-4 kertaa halvemmaksi kun se että kaikki edellämainitut materiaalit laitetaan uudestaan katolle. ÄLKÄÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA PUDOTTAKO LUMIA KATOILTANNE! Sillä päätöksellä jos jollain on työllistävä vaikutus.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miikka Pentikäinen, 28, on kuollut

      – Classicin liigaottelu siirtyi Lahtelaisen LASBin ja Classicin oli määrä kohdata keskiviikkona. https://www.aamulehti
      Maailman menoa
      366
      37748
    2. Särkynyt sydän

      Teit sitten selväksi ettet ole kiinnostunut. Kiitos siitä! Nyt on turha enää yrittää mitään, lähestyä tai edes jutella s
      Ikävä
      89
      6486
    3. Täytyy sanoa että on tämä aika mielenkiintoinen tilanne..

      Ihan en osaa vielä yhdistellä palasia, toisaalta tarvitseeko edes. Et vaan taida pystyä kokonaan päästämään irti, ja jos
      Ikävä
      31
      5400
    4. Jos haluat tietää miksi tykkään sinusta

      Niin siksi, koska sinusta huokuu sellaista lempeyttä ja seesteisyyttä ja olet lisäksi komea ilmestys. Jotenkin olet myös
      Ikävä
      21
      3888
    5. Oho! Dannyn, 82, seuralainen Helmi Loukasmäki, 23, paljastavissa kuvissa - Yksi sana kertoo kaiken!

      Mediassa on kerrottu, että Danny ja Helmi ovat muuttaneet uuteen kotiin Raumalle. Nyt Loukasmäki on jakanut omalla Insta
      Suomalaiset julkkikset
      66
      3022
    6. Paskakaivo Kuhmo

      Moniko teki uuden saostuskaivon, joka erittelee paskan ja nesteet imeytyskenttineen maassa taloissa. Kaikkien talojen pi
      Kuhmo
      53
      2680
    7. En suuttunut missään vaiheessa

      Oon vaan herkkä ja tuskastunut. Mies se ei ole henkilökohtaista sinulle. Ei mitenkään päin. Sinä herkkänä vaan satut näk
      Ikävä
      12
      2134
    8. Uskotko yliluonnolliseen?

      Mitä jos tämä ns. kaivattusi on loitsunut sinut? Olettekos sitä ajatelleet, niinpä. Ette todellakaan. :D
      Ikävä
      61
      2131
    9. Mitä kuuluu?

      Toivottavasti sulla oli hyvä päivä tänään. Täällä on taas ollut niin negatiivista juttua. Oli pakko tulla sanomaan sinul
      Ikävä
      18
      2061
    10. Trump on jo ihan seonnut...

      Nato maa uhkailee toista Natomaata....Amerikan tuho näyttää toteutuvan Trumpin kaudella 100 varmasti.
      Maailman menoa
      492
      1979
    Aihe