Salaisuuksia

... se elää
vaikka kasvojaan ei paljasta
hivelevinä käsinä
tanssivina sormina iholla
se elää vain sydämessä
näyttääntyy kirkkaana katseena
hymyilevänä kutsuvana suuna
jalkojen aukaisussa
rakkaudelle
rakkaalle ...

voi hitsi mikä hienon kaunis runo
todellinen lukuelämys
täynnä hyviä elementtejä
ja muutakin sanoinkuvaamatonta ylimaallista ...

huippu hyvin hyvä upea runoilijatar linda !!!

Olet minulle värejä taivaankannen pilvissä,
kun ne punaa, rusoa hehkuvat, olet kuvia
auringonlaskun, jotka mieleen tarttuu kuvaksi,
muistoissa hellittäväksi, Olet kuin heräävä Rakkaus..

Olet kaunis, johon ei halua vielä koskea, vain
herättää Sinussa rakkaus, ajatuksin Sinua hyväillä,
sanoin käydä lävitse Sinua, kosketella ajattelusi ääriviivoja,
tunnustella omassa sisällääni, mikä Sinussa kaunista..

Olet vasta herkkä ääni elämääni, heräävät
tunteeni hermoratojani pitkin nautintoon, kuin
vehreä, salaperäinen kuru kohti tuntematonta laaksoa,
kostean sivelemät kasvustot, joissa tuoreus tuntuu..

Olet minulle niin paljon jo, vaikka on ole Sinuun
vielä tarttunut, olet tunnustellut minua sisältäni, kajoamatta
minuun sormellasi, se kaikki on vasta edessä, kutsuvana,
minä Sinun salaisuuksiesi luona, vuotana nautintoihisi..

..vaikka Rakkautemme on vasta maasta kosteuteen
pyrkivää, siinä on minussa jo juuristot..

http://www.youtube.com/watch?v=tyT3oRZddQk&feature=related

Kiitos Runostasi.

Kun katson Sinua Nainen, katson
luontoa, joka sielunsa kauneudeksi
asettaa..

Rikkumattomiksi muodoiksi, persoonaksi,
yksilöksi, joita on vain laatuaan yksi
ja ainut..

Voiko missään kuin Sinussa asua luonnon nerous,
luovuus niin, nauttia jo, kun saa katsoa ja
siitä tuntea..

Ja maistaa sitä, mikä joka kevät Sinussa
tuoksuvana vuotaa..ja siihen uudelleen
Rakastua.

Tuore, erilainen ja suuren
persoonan omaava Rakkaustunosi..

Lukija tahtoo aina päästä pois entisestä,
samanlaisesta, haluaa kohdata uutta Runoa, erilaista,
tämä tekstisi on jotain epätyypillistä..

Rikkaat ja kauniit säkeet, hieno
tarina ja sen kuljettaminen sanoin, loppuun
saakka hienosti ja eheästi..

Tämä oli kovasti hyvä Runo lukea
ja kiinnittää muistiin.

Nautinnon, rennon olon
ja hymyn talvista päivää Sinulle
tänään.

valkoinen huntu laskeutuneena
suutelevien oksistojen riviin,
jotka hyväilevät toisiaan
kuin ikuista rakkautta vannonut pari.

Kuinka luonto tuokaan rakkauden
lähelle ihmistä,
näyttäen sen sanomattoman keveyden
jolla rakkautta ruokitaan.

Voi melkeinpä kuulla
äänettömän huudon,
sanomattoman kosketuksen
ihollaan, kostean suudelman
huulillaan, ja suuren määrän
rakkautta.

Jospa me ihmiset osaisimme
näyttää tunteemme,
rakastaa toisiamme kuin
keväinen oras,kosteata maata.

Loistavaa,loistavaa linda!
Tästä ei voi olla pitämättä.

Lumisin terveisin J.

Ihanan kuinka sanoisin
sensuellisuus
oli runoosi kätkeytynyt

Komeasti olit luonnon
asuun
uuteen kasvuun
yhdistänyt
ihmisen ja naisen
koko olemuksen

Erittäin vahva ja
uusiutumista
sinussa.......

kiitän sinua nautinnollisesta runoelämyksestä..

pehmeästi etenevä
kuin ilveksen askeleet
puhtaassa lumessa



kiitos linda raikkaasta makupalasta

Muistan kuinka ne sydämet
kaiverrettin näkyviin puun runkoon
ja ne rintojen pyöreydet
ovat vieläkin mielessä
vaikka vuosia on kulunut jo paljon.

Kevät nostaa tunteet pintaan
vaikka kyllä niitä on muulloinkin.

Kiitos Lindalinda runostasi.

pimeä metsä on pelottava
ainakin pienenä oli
monet kerran juostua
kiireesti kotiin
olin paras koulussa 100 metrillä

puut tosiaan näyttävät sotilailta
kippurakanto joltain mystiseltä olennolta
sait mahtavan maiseman noilla harkituilla sanoilla
joita en olisi osannut käyttää


sitä vielä...?
kävi mielessä ..
tästä saisi mahtavan sinfonian
viulu kuvaisi tuulen vinkumista
helistin lumen helinää hangella

Miten osaisinkaan sanojani oikein asetella
Ja luoda luettavaksi nämä ajatukset ja
tunteiden virrat mitkä runosi aikaansai

Runosi kielikuvat ovat vertaansa vailla
Mykistyttävän hieno runo
Miten osaavaa, soljuvaa runokieltä
Aistikas, kielen pinnalla tuntuva
Rikasta lyriikkaa

terveisin Haltioitunut tytteli

Olipas mukava runo tuiskun keskelle, tässähän oottaa jo kevättä innolla. t.sakke

Niin korkea taivas"

Kaunista runoutta sinulta jälleen

huomasin että kun vähän mielikuvitusta käyttää katsoessaan ikkunasta ulos,
voi nähdä kuvailusi maisemaa... maaseudulla kaikki on mahdollista. :)

Tummaa ja valkeaa, harmaita varjoja
lumipukuisia puita vasten taivaanrantaa
Jääpuikkoja, täynnä kohmeisia taivaan kyyneleitä
odottamassa auringon lämpimiä säteitä
kuin sadun prinssiä, joka suutelee
uinuvaan elämän.

Kinokset kuin kaareutuvat povet
lumikyynelten hyväileminä
Maa pidättää hengitystään lumen ihon alla
aika on odotusta ensimmäisen huokauksen
kun auringon katse rakkauden lämmöllään
saa sen levollisen kehon vavahtamaan.

Jäätyneen kyyneleen pudotessa
sen kristallinkirkkaasta peilistä voit nähdä
rakkauden ihmeen.
Neitsyeen valkoisen hunnun alta paljastuu
hedelmällisyyden jumalattaren kiihkeä keho
valmiina rakkauteen.

Kanssasi katselen,
huurteisia puita runkojen,
rivissä kuin sotilaat,
lumisissa puvuissaan,
kuin untuvikot,
elämää kokemattomat.

Sydämet meidän,
joihin nimet kaiverrettiin,
nuo näkymättömät,
jotka suudelmin sinetöitiin,
hiljaa hävisivät,
haihtuen,
irti käsistä, kämmenistä,
ei ääntä..

lumi kinoksia muovaten,
pensaita,
kuin naisen rintoja,
hiutaleet,
lumen nuo muodon koristaen,
kasvot rakkauden,
luojan luomaa,
neitseellistä tuo maisema,
kevään tuloon,
syntyyn..

kevät syntyy,
silmujen hehkeään avautumiseen,
kuin ihmisen sielu,
uudelle rakkaudelle,
aamukaste,
sitä rakkautta raviten.

Tässä runossa oli todella minua puhutteleva sanamaailma. Luonnon elementit ja ihanan lämminhenkinen tunnelma :)