Walt Disneyn Aku Ankka on suomalaisen todellisuuden tulkki. Missään muualla Aku Ankka -lehti ei ole ollut niin suosittu kuin Suomessa. Erityisesti Carl Barksin sarjoista suomalaiset ovat oppineet amerikkalaisen kulutusyhteiskunnan hyviä ja huonoja puolia.
Ehkä sodanjälkeisen ajan kurjuuteen ja parempien aikojen kaipuuseen hamuaville suomalaisille Aku Ankan yritteliäs ja aina epäonnistuva hahmo toi toimintatarmoa ja toivoa paremmasta.
On (tieteellisiäkin) yritelmiä selittää Ankkalinnan jäsenten välisiä suhteita poliittisesti. On kuitenkin muistettava, että parhaat Aku Ankka -sarjakuvat on piirrettu Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Nykyiset Aku Ankat on kuitenkin piirretty pääosin Italiassa, taso onkin huimasti laskenut. Muutamia hyviä piirtäjiä on nykypiirtäjissäkin, paras ehkä on Keno Don Rosa. Muita mainitsemisen arvoisia ovat Vicar, Marco Rota ja Flemming Andersen.
Varsinainen asiani on määritellä Ankkalinnan poliittiset voimasuhteet. Tässä minun mielipiteeni. Se on muodostettu kaikkien ilmestyneiden Aku Ankkojen ja Aku Ankan taskukirjojen lukemisen perusteella. (Joku voisi kysyä ihmetellen: "Kaikkien?" Vastaan siihen iloisesti "Kyllä". Omistan kaikki taskukirjat, minulle lehti on tullut vuodesta 1962 lähtien, osa niistä on tuhoutunut ja hävinnyt, mutta kaikki on luettu uusintapainosten ansiosta, myös ne ensimmäiset about 11 vuosikertaa. Aivan ensimmäinen ilmestyi joulukuussa 1951 nimellä Aku ja kumppanit.)
ROOPE ANKKA JA RAHASÄILIÖ
Roope kuvaa tietysti elämässään rahoiksi tehnyttä porvaria, joka ei kuitenkaan voi nauttia elämästään muuten kuin kieriskelemällä rahoissaan. Hänen rakkauselämänsä on retuperällä, ainoastaan Kultu Kimallus Klondyken kullankaivuun ajoilta sai hänen sydämensä sulamaan. Kultu osoittautui kuitenkin petolliseksi naiseksi, joten Roopesta tuli vannoutunut poikamies, jonka perinnöstä Aku Ankka ja Hannu Hanhi joutuvat kilpailemaan.
Roopea ja rahasäiliötä voidaan ajatella myös valtion metaforana. Silloin kuviin tulee mukaan Roopen elämän toinen nainen, nimittäin Milla Magia. Milla edustaa Roopen omaisuuden siemenen himoajaa: Milla haluaa varastaa Roopen onnenlantin. Milla on markkinavoimien symboli, jota vastaan valtion on herkeämättä taisteltava pysyäkseen toimintakuntoisena. Hetkenkin uinahdus, ja valtiontaloudelle (miksei yritystaloudellekin) käy huonosti.
Roopen elämän kolmas nainen (eläköön Pauli Hanhiniemi) on Riitta Hanhi, joka haluaa rakastaa Roopea, mutta Roope ei halua antaa vastarakkautta. Tässä on kyse nykyaikaa vaivaamasta kyynisyydestä: rakkaudelle ei ole bisnesmaailmassa tilaa.
Jatkuu...
Ehkä sodanjälkeisen ajan kurjuuteen ja parempien aikojen kaipuuseen hamuaville suomalaisille Aku Ankan yritteliäs ja aina epäonnistuva hahmo toi toimintatarmoa ja toivoa paremmasta.
On (tieteellisiäkin) yritelmiä selittää Ankkalinnan jäsenten välisiä suhteita poliittisesti. On kuitenkin muistettava, että parhaat Aku Ankka -sarjakuvat on piirrettu Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Nykyiset Aku Ankat on kuitenkin piirretty pääosin Italiassa, taso onkin huimasti laskenut. Muutamia hyviä piirtäjiä on nykypiirtäjissäkin, paras ehkä on Keno Don Rosa. Muita mainitsemisen arvoisia ovat Vicar, Marco Rota ja Flemming Andersen.
Varsinainen asiani on määritellä Ankkalinnan poliittiset voimasuhteet. Tässä minun mielipiteeni. Se on muodostettu kaikkien ilmestyneiden Aku Ankkojen ja Aku Ankan taskukirjojen lukemisen perusteella. (Joku voisi kysyä ihmetellen: "Kaikkien?" Vastaan siihen iloisesti "Kyllä". Omistan kaikki taskukirjat, minulle lehti on tullut vuodesta 1962 lähtien, osa niistä on tuhoutunut ja hävinnyt, mutta kaikki on luettu uusintapainosten ansiosta, myös ne ensimmäiset about 11 vuosikertaa. Aivan ensimmäinen ilmestyi joulukuussa 1951 nimellä Aku ja kumppanit.)
ROOPE ANKKA JA RAHASÄILIÖ
Roope kuvaa tietysti elämässään rahoiksi tehnyttä porvaria, joka ei kuitenkaan voi nauttia elämästään muuten kuin kieriskelemällä rahoissaan. Hänen rakkauselämänsä on retuperällä, ainoastaan Kultu Kimallus Klondyken kullankaivuun ajoilta sai hänen sydämensä sulamaan. Kultu osoittautui kuitenkin petolliseksi naiseksi, joten Roopesta tuli vannoutunut poikamies, jonka perinnöstä Aku Ankka ja Hannu Hanhi joutuvat kilpailemaan.
Roopea ja rahasäiliötä voidaan ajatella myös valtion metaforana. Silloin kuviin tulee mukaan Roopen elämän toinen nainen, nimittäin Milla Magia. Milla edustaa Roopen omaisuuden siemenen himoajaa: Milla haluaa varastaa Roopen onnenlantin. Milla on markkinavoimien symboli, jota vastaan valtion on herkeämättä taisteltava pysyäkseen toimintakuntoisena. Hetkenkin uinahdus, ja valtiontaloudelle (miksei yritystaloudellekin) käy huonosti.
Roopen elämän kolmas nainen (eläköön Pauli Hanhiniemi) on Riitta Hanhi, joka haluaa rakastaa Roopea, mutta Roope ei halua antaa vastarakkautta. Tässä on kyse nykyaikaa vaivaamasta kyynisyydestä: rakkaudelle ei ole bisnesmaailmassa tilaa.
Jatkuu...
Vastaukset 1
Vanhimmat
on sama kuin esim. Stadin kundi, joku virkanainen joka on tehnyt turhanaikaisia paperihommia korkealla palkalla, ja eikä osaa lopettaa tyhjän toimittamista eläkkeelläkään. On määs tottunut istumaan kirjoituskoneen ääressä ja tekemään vittumaisia päätöksiä kansalaisten vahingoksi.