onko sellaista maata olemassakaan joka ei yrittäisi turvata omaa ruokahuoltoaan.
Täällä vaan muutama vähä-älyinen ölvökki ei tajua maailman menoa.
Täällä vaan muutama vähä-älyinen ölvökki ei tajua maailman menoa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luxemburg, Vatikaani ja Hongkong tosin näissä maissa ole maatakaan viljeltäväksi.
Luxemburg, 0.5% sen BKT.sta tulee maataloudesta,
ei ole itsenäinen valtio joten jäljelle jää Vatikaani.
Vaikeaa se varmmaankin siellä olisi kun se 44 hehtaarin pinta-alastaan huolimatta omistaa 2400 vuokrataloa:)
ghfghf
eli siis tuo Ruotsi tuossa niin se on ottanut sellaisen linjan että oma tukitoimia ei tehdä vaan se mitä tulee EUn yleisestä maataloustuesta niin se tuki otetaan ja jos sillä ei tule toimeen niin sitten ei tule toimeen ja toimitaan normaalin talouselämän pelisääntöjen mukaan eli kannattamaton tuotanto loppuu. Näin omavaraisuusaste naapurissamme mm maidossa ja lihassa on tippunut reilusti. Samoilla linjoilla on pitkälti myös Viro, EU-tuilla on pärjättävä markkinatalouden ehdoilla ja jos ei pärjätä niin se on sitten konkurssi. Samoilla linjoilla myös Liettua ja Latvia, Puolasta en ole ihan varma mutta EU-tukien varassa ja markkinoiden ehdoilla mennään käsittääkseni sielläkin. Oma lukunsa on sitten Tanska jossa myöskään ei omia tukia tunneta mutta siellä maatalous on tuottavaa vientibisnestä.
Mutta että? Aika erilaista linjaa löytyy ihan heti naapureistamme. Omavaraisuudesta ei todellakaan pidetä kiinni (kallilla...) hinnalla millä hyvänsä kansallisilla tuilla vaan EU-tuilla ja markkinoiden ehdoilla mennään. Eli ajatuksena että jos ei tuolla systeemillä pärjää niin sitten ei pärjää ja talouden lakien mukaan sitten jos ei pärjää niin tuotanto ei kata kulutusta.
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-kehitys_kalvopohjat.pdf
Tuosta linkistä, sivulta 17 voi nähdä että ruotsin CAPtuki on 60€ korkeampi kuin suomen johtuen
ruotsin suuremmasta viitesadosta. Ruotsin viljellystä pinta-alasta on 80% etelämmässä kuin suomem eteläisin piste. Ruotsissa on kasvukausi siis noin kuukauden pidenpi kuin meillä. Emme ole ruosin kanssa tasaveroisessa kilpailuasetelmassa.
Tuossa vielä Esko Seppäsen kirjoitus, suomen aikanaan liittyessä eu,hun:
"Suomi on tehnyt huonon liittymissopimuksen, kun maatalous tulee maksuun meille itsellemme, kun taas kaikissa muissa jäsenmaissa sen maksaa suurimmalta osin EU".
http://www.vunet.org/viewarticle.pl?article=kotimaa/pub_artikkeli529.txt&printable=2
Ei ole maanviljelijöiden vika jos neuvottelijat tekivät aikanaan huonon sopimuksen.
Ei olla samalla viivalla mutta tämä ei siltikään vastannut siihen että muilla on eri linja kuin meillä. Aloitus oli että "onko sellaista maata olemassakaan joka ei yrittäisi turvata omaa ruokahuoltoaan.
Täällä vaan muutama vähä-älyinen ölvökki ei tajua maailman menoa. "
johon vähä-älyisenä ölvökkinä heti vastasin että ihan naapureista löytyy maita jotka ovat tehneet erilaisen strategisen valinnan maatalouden suhteen. Ruotsi ja Viro. Molemmissa eletään markkinatalouden ehdoilla EU-tukien varassa. Kansallisesti ei tueta lisää vaan katsotaan että jos ei noilla pärjää niin sitten ei pärjää. Ei edes pyritä säilyttämään kansallista omavaraisuutta 100% tai enemmän kuten meillä. Meillähän maito, sianliha ja vilja ovat yli kulutuksen. Jaa, leipäviljasta on pulaa. Naudanliha ei ole 100%. Mutta on täysin selkeä ero siinä strategiassa. Meillä yritetään turvata 100% omavaraisuus tukemalla ja kansllisilla tuilla kun naapurit katsovat että jos ei ilman tukia pärjää niin sitten saa mennä ja omavaraisuus laskea. Mutta että ruokahuollon turvaamisessa merkittäviä aste-eroja?
Sinällään nuo mitä sanot että kilpailuasetelma ja CAP-tukikin näkyy noista Jukan kalvoista ja huono liittymäsopimus niin ihan tottahan ne ovat. Mutta siinä liittymäsopimuksessakin oli se että EU ei halunnut suinkaan rahoittaa sitä että täällä on 100% omavaraisuus vaan olivat sitä mieltä että kilpailussa on pärjättävä ja niillä tuilla mitä annetaan jos meinaa maataloutta harjoittaa. Siitä ei paljon neuvoteltu. Koska Suomi halusi säilyttää 100% omavaraisuuden toisin kuin naapurimme niin neuvottelimme erikseen tuon oikeuden maksaa kansallisia tukia.
joo siihen pyritään, ei toteudu ei mitään mahdollisuuksia, sitä eniten tukituottoa saavaa jussit kyllä syytää markkinoille, mutta pienikin omaa panostusta vaativaa kierretään kaukaa puhuvat sitten osuuskaupalla kannattamattomuudesta isoon ääneen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8963784
-
-
-
-