Miksi ujoja kiusataan

Miksi ujoja ja hiljaisia kiusataan koulussa. Pitääkö olla sosiaalinen saadakseen hieman kunnioitusta ihmisiltä. Ptääkö olla sosiaalinen ollakseen muka viisas...miksi minua pidetään pöljänä kun olen hiljainen vaikken ole? Minulla on yksi hyvä ystävä ja se riittää minulle...miksi
pitäisi olla iso kaveri porukka???
174324
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

ujot ja hiljaiset eivät useinkaan uskalla tai osaa puolustaa itseään. Ja usein siinä tai heissä myös on ilmeisesti jotakin mikä ärsyttää suunnattomasti sosiaalisempia luonteita.

Tietenkään ketään ei saisi kiusata. Se on aina väärin.

Äänestä
  • ...ujossa sitten ärsyttää, että sitä pitää haukkua? minusta kiusaajat pelkäävät salaperäisiä ihmisiä. Sen takia he ryhtyvätkin kiusaamaan ja syrjimään.

    Ja ongelmana on juuri se, kuten Kokenut tuossa mainitsi, että ujot eivät useimmiten uskalla puolustaa itseään.

    Äänestä

  • Hiiri kirjoitti:

    ...ujossa sitten ärsyttää, että sitä pitää haukkua? minusta kiusaajat pelkäävät salaperäisiä ihmisiä. Sen takia he ryhtyvätkin kiusaamaan ja syrjimään.

    Ja ongelmana on juuri se, kuten Kokenut tuossa mainitsi, että ujot eivät useimmiten uskalla puolustaa itseään.

    Minä olen myös hiljainen ja jouduin kiusaamisen uhriksi, itsetuntoni laski entisestään..Nykyään minun on erittäin vaikea luottaa ihmisiin, minulla ei ole ystäviä poikaystäväni lisäksi...Luulen, että syy kiusaamiseeni oli se etten sanonut vastaan ja ehkäpä he jostain syystä halusivat tuhota elämäni

    Äänestä

  • kiusattu kirjoitti:

    Minä olen myös hiljainen ja jouduin kiusaamisen uhriksi, itsetuntoni laski entisestään..Nykyään minun on erittäin vaikea luottaa ihmisiin, minulla ei ole ystäviä poikaystäväni lisäksi...Luulen, että syy kiusaamiseeni oli se etten sanonut vastaan ja ehkäpä he jostain syystä halusivat tuhota elämäni

    en usko että he tahallaan halusivat tuhota elämäsi. Ajattelin kyllä itsekin niin joskus omasta kiusattuna olemisestani. Lapset ja nuoret vain ovat niin julmia ja ymmärtämättömiä, eikä heitä kai kotona opeteta kunnioittamaan erilaisia ihmisiä, eikä siihen ettei toisia ole oikeus kohdella miten vain.

    Äänestä

  • kokenut kirjoitti:

    en usko että he tahallaan halusivat tuhota elämäsi. Ajattelin kyllä itsekin niin joskus omasta kiusattuna olemisestani. Lapset ja nuoret vain ovat niin julmia ja ymmärtämättömiä, eikä heitä kai kotona opeteta kunnioittamaan erilaisia ihmisiä, eikä siihen ettei toisia ole oikeus kohdella miten vain.

    Itse olen ajatellut että ihmiset pelkäävät avuttomuutta,heikkoutta.On pidettävä vaikka kuinka järjetöntä meteliä ja tehtävä tyhmyyksiä jottei täytyisi pysähtyä ja pohdiskella.Tosin ujous ei liity avuttomuuteen,ehkä päinvastoin,ujot uskaltavat olla itsekriittisiä.Kun minua kiusattiin(ei tosin usein),niin päällimmäinen ajatus ei ollut pelko,vaan nolous,tunne siitä että se oli lapsellista,hävetti häiriköiden ja sivustakatsojien puolesta..

    Äänestä

  • Pohdiskelija kirjoitti:

    Itse olen ajatellut että ihmiset pelkäävät avuttomuutta,heikkoutta.On pidettävä vaikka kuinka järjetöntä meteliä ja tehtävä tyhmyyksiä jottei täytyisi pysähtyä ja pohdiskella.Tosin ujous ei liity avuttomuuteen,ehkä päinvastoin,ujot uskaltavat olla itsekriittisiä.Kun minua kiusattiin(ei tosin usein),niin päällimmäinen ajatus ei ollut pelko,vaan nolous,tunne siitä että se oli lapsellista,hävetti häiriköiden ja sivustakatsojien puolesta..

    kiusataan tarpeeksi kauan ja usein, häpeä muuttuu itsensä ja olemassaolemisensa häpeämiseksi, kelvottomuudentunteeksi.

    Äänestä

  • kokenut kirjoitti:

    kiusataan tarpeeksi kauan ja usein, häpeä muuttuu itsensä ja olemassaolemisensa häpeämiseksi, kelvottomuudentunteeksi.

    Siksi, koska ihmiset pelkäävät kaikkea mitä eivät tunne.. Sehän on ihan fakta juttu. Jos olet hiljainen ja salaperäinen tai sellainen "tarkkailija"-luonne tai muuten poikkeava muiden asettamista "standardeista", ei ole mikään ihme että luokan/koulun rääväsuut voivat aukoa päätään. Varsinkin isommassa porukassa.. Koska he eivät tunne sinua, he pelkäävät/ovat epäluuloisia..

    Itsekin olin/olen yhä suhteellisen hiljainen ihminen. Ai miksi? Jos en vain koe tarpeellisena jauhaa koko ajan paskaa jostakin mikä minua ei oikeasti edes kiinnosta, niin se on minun asiani. :) Minuakin on kiusattu/tai ainakin yritetty kiusata koko peruskoulun ajan. Minussa oli vain yksi ero niihin muihin "erilaisiin" joita kiusattiin. En antanut sen tapahtua. Ihmisen on osattava pitää puoliaan tarpeen tullessa! Ja minä olen aina pitänyt puoleni. En koskaan halua haastaa riitaa, mutta jos joku syyttä tulee minulle aukomaan päätään, niin annan kyllä kuulua takaisin!! Sen takia tosin etten vain suostunut olemaan uhri ja juoksemaan opettajan/äidin luokse aina kun jotain tapahtui, jouduin usein hankaluuksiinkin. Minusta tehtiin usein luokan syntipukki. :) Jos jotain sattui, se oli yleisesti aina minun vikani. (En toki sano että minussa ei joskus olisi ollut vikaakin.) Mutta se oli sen arvoista. Minuahan ei kukaan tule lokeroimaan mihinkään muottiin vain korostaakseen omaa egoaan!

    Mutta niin outoa kun se onkin, niin joka asiassa pitäisi olla samanlainen kuin muut. Muut varmaan ihmettelivät sitä miksi olin niin hiljainen.. Vaikka itseasiassa mukavassa seurassa tai kavereiden kanssa heittäydyn usein ihan sekopääksi. Itse olen elämässä hyvin pitkälle pärjännyt huumorin kanssa!! Mikäli et halua huonoa itsetuntoa ja tuntea itseäsi kurjaksi, niin kulje pää pystyssä, ja iloisena! Näytä ettei niistä typeristä kiusaavista pennuista ole sinulle harmia! Kylllä nekin vielä joskus aikuiseksi kasvavat. Toivottavasti, jo itsensä takia! Kaksi neuvoa haluaisin antaa niille jotka painiskelevat samojen ongelmien kanssa kuin minä joskus.

    1. Ole rohkeasti itsesi! Älä KOSKAAN anna periksi, kun olet oikeassa. (Ja jos olet väärässä, uskalla myöntää virheesi.) Kellään ei ole oikeutta tulla polkemaan sinua ja purkamaan ahdistustaan tai pelkojaan sinuun!

    2. Ota rennosti! Naura kiusaajille. Ota elämä huumorilla! Ei ole niin pahaa sattunut, ettei pahempaakin olisi voinut sattua! :D

    Hyvää kevättä ja kesää kaikille!

    Äänestä

  • V a r j o kirjoitti:

    Siksi, koska ihmiset pelkäävät kaikkea mitä eivät tunne.. Sehän on ihan fakta juttu. Jos olet hiljainen ja salaperäinen tai sellainen "tarkkailija"-luonne tai muuten poikkeava muiden asettamista "standardeista", ei ole mikään ihme että luokan/koulun rääväsuut voivat aukoa päätään. Varsinkin isommassa porukassa.. Koska he eivät tunne sinua, he pelkäävät/ovat epäluuloisia..

    Itsekin olin/olen yhä suhteellisen hiljainen ihminen. Ai miksi? Jos en vain koe tarpeellisena jauhaa koko ajan paskaa jostakin mikä minua ei oikeasti edes kiinnosta, niin se on minun asiani. :) Minuakin on kiusattu/tai ainakin yritetty kiusata koko peruskoulun ajan. Minussa oli vain yksi ero niihin muihin "erilaisiin" joita kiusattiin. En antanut sen tapahtua. Ihmisen on osattava pitää puoliaan tarpeen tullessa! Ja minä olen aina pitänyt puoleni. En koskaan halua haastaa riitaa, mutta jos joku syyttä tulee minulle aukomaan päätään, niin annan kyllä kuulua takaisin!! Sen takia tosin etten vain suostunut olemaan uhri ja juoksemaan opettajan/äidin luokse aina kun jotain tapahtui, jouduin usein hankaluuksiinkin. Minusta tehtiin usein luokan syntipukki. :) Jos jotain sattui, se oli yleisesti aina minun vikani. (En toki sano että minussa ei joskus olisi ollut vikaakin.) Mutta se oli sen arvoista. Minuahan ei kukaan tule lokeroimaan mihinkään muottiin vain korostaakseen omaa egoaan!

    Mutta niin outoa kun se onkin, niin joka asiassa pitäisi olla samanlainen kuin muut. Muut varmaan ihmettelivät sitä miksi olin niin hiljainen.. Vaikka itseasiassa mukavassa seurassa tai kavereiden kanssa heittäydyn usein ihan sekopääksi. Itse olen elämässä hyvin pitkälle pärjännyt huumorin kanssa!! Mikäli et halua huonoa itsetuntoa ja tuntea itseäsi kurjaksi, niin kulje pää pystyssä, ja iloisena! Näytä ettei niistä typeristä kiusaavista pennuista ole sinulle harmia! Kylllä nekin vielä joskus aikuiseksi kasvavat. Toivottavasti, jo itsensä takia! Kaksi neuvoa haluaisin antaa niille jotka painiskelevat samojen ongelmien kanssa kuin minä joskus.

    1. Ole rohkeasti itsesi! Älä KOSKAAN anna periksi, kun olet oikeassa. (Ja jos olet väärässä, uskalla myöntää virheesi.) Kellään ei ole oikeutta tulla polkemaan sinua ja purkamaan ahdistustaan tai pelkojaan sinuun!

    2. Ota rennosti! Naura kiusaajille. Ota elämä huumorilla! Ei ole niin pahaa sattunut, ettei pahempaakin olisi voinut sattua! :D

    Hyvää kevättä ja kesää kaikille!

    On upeaa, että osaat pitää puolesi. Se on harvinainen ominaisuus ujoilla. Hyvää kevättä ja kesää myös sinulle!

    Äänestä

  • V a r j o kirjoitti:

    Siksi, koska ihmiset pelkäävät kaikkea mitä eivät tunne.. Sehän on ihan fakta juttu. Jos olet hiljainen ja salaperäinen tai sellainen "tarkkailija"-luonne tai muuten poikkeava muiden asettamista "standardeista", ei ole mikään ihme että luokan/koulun rääväsuut voivat aukoa päätään. Varsinkin isommassa porukassa.. Koska he eivät tunne sinua, he pelkäävät/ovat epäluuloisia..

    Itsekin olin/olen yhä suhteellisen hiljainen ihminen. Ai miksi? Jos en vain koe tarpeellisena jauhaa koko ajan paskaa jostakin mikä minua ei oikeasti edes kiinnosta, niin se on minun asiani. :) Minuakin on kiusattu/tai ainakin yritetty kiusata koko peruskoulun ajan. Minussa oli vain yksi ero niihin muihin "erilaisiin" joita kiusattiin. En antanut sen tapahtua. Ihmisen on osattava pitää puoliaan tarpeen tullessa! Ja minä olen aina pitänyt puoleni. En koskaan halua haastaa riitaa, mutta jos joku syyttä tulee minulle aukomaan päätään, niin annan kyllä kuulua takaisin!! Sen takia tosin etten vain suostunut olemaan uhri ja juoksemaan opettajan/äidin luokse aina kun jotain tapahtui, jouduin usein hankaluuksiinkin. Minusta tehtiin usein luokan syntipukki. :) Jos jotain sattui, se oli yleisesti aina minun vikani. (En toki sano että minussa ei joskus olisi ollut vikaakin.) Mutta se oli sen arvoista. Minuahan ei kukaan tule lokeroimaan mihinkään muottiin vain korostaakseen omaa egoaan!

    Mutta niin outoa kun se onkin, niin joka asiassa pitäisi olla samanlainen kuin muut. Muut varmaan ihmettelivät sitä miksi olin niin hiljainen.. Vaikka itseasiassa mukavassa seurassa tai kavereiden kanssa heittäydyn usein ihan sekopääksi. Itse olen elämässä hyvin pitkälle pärjännyt huumorin kanssa!! Mikäli et halua huonoa itsetuntoa ja tuntea itseäsi kurjaksi, niin kulje pää pystyssä, ja iloisena! Näytä ettei niistä typeristä kiusaavista pennuista ole sinulle harmia! Kylllä nekin vielä joskus aikuiseksi kasvavat. Toivottavasti, jo itsensä takia! Kaksi neuvoa haluaisin antaa niille jotka painiskelevat samojen ongelmien kanssa kuin minä joskus.

    1. Ole rohkeasti itsesi! Älä KOSKAAN anna periksi, kun olet oikeassa. (Ja jos olet väärässä, uskalla myöntää virheesi.) Kellään ei ole oikeutta tulla polkemaan sinua ja purkamaan ahdistustaan tai pelkojaan sinuun!

    2. Ota rennosti! Naura kiusaajille. Ota elämä huumorilla! Ei ole niin pahaa sattunut, ettei pahempaakin olisi voinut sattua! :D

    Hyvää kevättä ja kesää kaikille!

    Kiitoksia lohduttavista sanoista. Mua ei oo kiusattu koskaan silleensilleen, mut aina on haukuttu mun vaatteita sun muuta. Eikä mulla oo koulussakaan kauheesti kavereita.

    Mä en oo mitenkään erityisen ujo enää. Ujouteni ollessa pahimmillaan (neljännellä, viidennellä) koulun "suosituimmat" auko aina päätään, enkä mä uskaltanu sanoo vastaan, ku niit oli niin paljon.

    Tällä hetkellä asia on muuttunut jotenkin. Uskallan olla mitä olen, vaikka joku siitä nälväisisikin. Usein sanon myös vastaan sellasille supattelijoille. On se metkan näköstä ku niitten naamat menee mopsin perseen näkösiks ku ne ihmettelee KUKA on uskaltanu sanoo NIILLE jotain.

    Noh, ehkäpä tää tästä. Hyvää jatkoo kaikille.

    Äänestä

Ujoja kiusataan, koska he ovat helppoja uhreja. Ujoa on helppo kiusata, koska hän alistuu osaansa eikä uskalla puolustautua. Eihän kiusaaja uskalla kiusata sellaista joka sanoo takaisin yhtä pahasti tai antaa kiusaajalle opetuksen. Muutenkin ujon ihmisen tilanne vain huononee huononemistaan kiusaamisen vuoksi. Hän menettää luottamuksensa ihmisiin ja luonteesta tulee arka ja sulkeutunut. Uskomatonta kuinka pari ääliötä voi pahimmassa tapauksessa jopa tuhota toisen elämän. Itselläni kesti vuosia toipua kiusaamisesta, mutta nykyään en moiseen enää suostu alistumaan missään tilanteessa.

Äänestä

Ihmiset ovat syntymästään lähtien erilaisia. Tänään juuri kuuntelin radiosta keskustelua liittyen erilaisiin persoonallisuuksiin.

Siinä todettiin että tämmöiset vilkkaat ja sosiaaliset lapset eivät osaa suojella itseään vetäytymällä syrjään, vaan joutuvat koko ajan uusiin sosiaalisiin tilanteisiin ja konflikteihin. Tämä kuitenkin voi tuottaa heille liikaa stressiä ja heidän kehityksensä voi häiriintyä.

Tämmöisiä vilkkaita siis tulisi suojella liiallisilta virikkeiltä. Tämä voi olla vaikeaa jos ryhmät ovat suuria.

Suoranaisesti ei tuossa radio-ohjelmassa puhuttu kiusaamisesta, mutta voisin kuvitella että nämä vilkkaat lapset myös saattavat kiusata muita.

Äänestä

Kun ite olin ala-asteel ni kiusasin(henkisesti) yhta vanhempaa tyttoa joka oli vahan syrjaanvetaytyva ja jolla oli (silloin ajattelin)hassut vaatteet, sillon kuin toi tapahtu ni en ajatellu ett se oli kiusaamista mut myohempina vuosina olen ymmartany ett olin valitunti-kiusaaja..En todellakaan ole ylpea siita mita tein, kai halusin saada huomiota tms..
Kiusaaminen kaantyi minua itseaan vastaan kuin olin 9.luokal ylaasteel, kun yks poika eri luokalt alko kiusaamaan yhteisil tunneil(kyseinen herra oli samalla luokalla mun kanssa ala-asteel) ja tuli kylla lakitiedon tunneista tuskaa..sanoin kylla vastaan hanelle,tietty han sai muitakin mukaan ja sitten paatin olla "omassa maailmas" kyseiset tunnit..Minulla ei onneksi ole koskaan ole ongelma ettei olisi ollut kavereita, ett silleen en ollut ujo enka ole, mut kyl henkinen kiusaaminen aiheutti itsetunnon laskun ja kovutin itseni ettei kukaan voisi minua enaa loukata,eli sellanen ylipirtee tyyppi musta tuli noin vuojen verran, kunnes tajusin ett millasta roolia nayttelen.(taisipa menna juttu sivupoluille :) ) Kiusaaminen ei ajallisesti kestanyt kauan,mut kyl se jaljit jatti, itseni olen oppinut tuntemaan vasta viime vuosina (mista en syyta kiusaajiani, mut ei kylla positiivistakaan vaikutusta) That's it, ett itse kiusaajasta tuli kiusattu, mika kyl aika hyvin avasi silmalaput..

Ihanaa kevatta jokaiselle!

(p.s sori kun ei voi kayttaa skandeja kirjaimis koska asun ulkomailla)

Äänestä

siksi koska ujot on paitsi ihan vitun tyhmiä, myös yleensä säälittäviä ruikuttajia niinkuin näyttää !joku":kin olevan..tavallisia asioita ei uskalleta puhua kavereiden seurassa, mutta esim. opettajille koulussa kyllä riittää lahjakkuutta ja ROHKEUTTA ruikuttaa ja puhua paskaa rohkeammista!!!rohkeuden puute todella näkyy alykkyydessä, sosiaalisuus on helvetin tärkeä asia ihmissuhteitakin muodostettaessa..myönnän itsekkin kyllä olevani helvetin ujo, mutta se häiritsee mun elämääni todella pahasti, koska tuo ihmissuhteiden muodostaminen ei onnistu, ei siis edes kaverimielessö, mutta olen kuitenkin ainakin yrittänyt olla puhumatta paskaa rohkeimmistani

ujot sucks!!!

Äänestä

Mulla on yks ongelma mikä liittyy ujouteen. Ei muo siitä kiusata, mutta koulussa oon aina ihan hiljaa ja kotona taas pölötän ihan koko-ajan. Mietin aina et huomen puhun ja näin, mut ei se tapahdu koskaan.. ja se harmittaa muo aika paljon. mulla ei oo ku pari hyvää kaverii mun luokal, ja muiden kaa en oo tutustunu vieläkää tän puolentoist vuoden aikana, paitsi kahteen mut en mä niidenkaa mikää kauhee hyvä ystävä oo.. Miten pystyisin voittaa tän hiljasuuden? haluisin saada lisää kavereita. Tääon ollu mulla jo ykkös luokalt asti ja oon jutellu ala-asteen opejen kaa, mut ei se oo auttanu yhtää. :(help..

Äänestä

Itse olen ujona ja hiljaisena huomannut, että osa lörpöttelijöistä ovat sellaisia, että kun innostuvan niin myöskin puhuvat mitä sylki suuhun tuo. Sitten jos tulee joku ikävä tunti niin ei tulla koskaan paikalle. Äänekkäimmät ovat ensimmäisenä valittamassa jos jokin ei mene heidän mielensä mukaan. Itse hiljainsena taas en viitsi/jaksa alkaa tappelemaan omasta edusta koska en tiedä mitä muut edes haluavat . Itse taas voin aivan hyvin mennä tunneille, mitkä eivät ole mitään mieluisia aiheita ja yleensä ajattelen mitä sanon... En sitten tiedä pitäisikö minun muuttua vain oman edun tavoitteliaksi ja alkaa huutamaan ainoastaan sitä mitä itse haluan. Olisiko se sitten parempi vaihtoehto?

Äänestä

Ajattele: et sinä ole ujo! Muut vain sanovat niin. Totta kai ujous on myös (tai: varsinkin) omien korvien välissä. Mutta muut saavat mollatessaan tuntemaan itsen toisia huonommaksi.
Ujous ei siis ole pysyvä ominaisuus. Vaikka kuka sinulle siitä toitottaisi - älä usko. Jok' ikinen ihminen on sosiaalinen; toiset ovat valitettavasti vain saaneet enemmän tukea sosiaalisten taitojen oppimiselle kuin toiset. Jos tunnet itsesi ujoksi nyt, se ei ehkä parannu vielä huomenna, mutta vähitellen sitä mukaa kun edistyt!
Saat ystäviä (aina kun tarvitset!). Olet hyvä asioissa. Osaat nauttia elämästä. Haluat elämältäsi jotain... Joten, nekin huonommat hetket menevät ohi, ja niihin ei pidä takertua. Pidä huolta ystävistäsi... mutta varsinkin itsestäsi. Vain oman edun tavoittelijaksi ei tietenkään kannata alentua. Mutta PITÄÄ ajatella itseä, koska jos itse et itseäsi tunnista ja arvosta, niin silloin ei kukaan muukaan!
Ei kannata jäädä kuoreen. Jos voit pahoin, pitää uskoa tämän ratkaisuun, ja miettiä läpi ne ihmiset, joilta voisi pyytää apua. Ja ne toimenpiteet, joita itse voisi asian hyväksi tehdä.
Uskon, että kuka tahansa voi päästä siitä yli!

Äänestä

sellaista joka ei puolusta itseään voi typerät kiusata. mutta ne jotka koulussa kiusaa, saattaa aikuisena olla täysiä luusereita. sehän on oikeasti epäsosiaalisuutta! siihen ei vaan kyetä puuttumaan koulukasvattajien taholta.

elä vaan omaa elämääsi, luota itseesi. elämä tuo sinulle varmasti tilaisuuksia näyttää kuka todella olet! ota niistä kiinni. luota itseesi, ja pärjäät kyllä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


joku kirjoitti:

Miksi ujoja ja hiljaisia kiusataan koulussa. Pitääkö olla sosiaalinen saadakseen hieman kunnioitusta ihmisiltä. Ptääkö olla sosiaalinen ollakseen muka viisas...miksi minua pidetään pöljänä kun olen hiljainen vaikken ole? Minulla on yksi hyvä ystävä ja se riittää minulle...miksi
pitäisi olla iso kaveri porukka???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu