heippa,
mulla on lapsi aikaisaemmasta suhteesta ja hän on minulle kaikki kaikessa. rakastan lastani yli kaiken. Huonojen kokemusten jälkeen olen löytänyt rinnalleni miehen, jota rakastan myöskin erittäin paljon, enkä voisi kuvitella olevani kenenkään muun kanssa kuin hänen. Olemme onnellisesti naimisissa ja mieheni hyväksyy täydelllisesti edellisestä suhteesta olevan lapseni, jonka oma isä ei halua olla missään tekemisissä lapsensa kanssa(olen siis lapseni yh)
nyt odotan rakastamani miehen lasta ja siis sisarusta esikoiselleni ja pelkään tunteitani. Pelkään, etten voi ikinä rakastaa vauvaa, niin kuin esikoistani. Pelkään, että mieheni "hylkää" vanhemman lapsen, kun saa tilalle bioligisen vauvan. pelkään esikoiseni siis kärsivän vauvan tulosta. Esikoiseni jumaloi miestäni ja pitää häntä isänään. kutsuukin isäksi.
tiedän, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta en vain ymmärrä niitä. Miksei minua kiinnosta vauvan vaatteet, käsityöt ja muu "valmistautuminen" vauvan tuloon? silloin kun odotin esikoistani, silitin vaatteet, kudoin peitot ja järjestelin vaipat moneen otteeseen ennen kuin oltiin edes lähellä laskettua aikaa...
nyt vauvan vaatteet odottavat ryppyisinä muovipusseissa, vaippoja jne. en ole jaksanut hankkia, sillä onhan laskettuun aikaan vielä muutama viikko. pelottaa omat tunteet... säälin esikoistani tulevasta tilanteesta.. :(
onkohan kenelläkään samanlaisia tuntemuksia???
mulla on lapsi aikaisaemmasta suhteesta ja hän on minulle kaikki kaikessa. rakastan lastani yli kaiken. Huonojen kokemusten jälkeen olen löytänyt rinnalleni miehen, jota rakastan myöskin erittäin paljon, enkä voisi kuvitella olevani kenenkään muun kanssa kuin hänen. Olemme onnellisesti naimisissa ja mieheni hyväksyy täydelllisesti edellisestä suhteesta olevan lapseni, jonka oma isä ei halua olla missään tekemisissä lapsensa kanssa(olen siis lapseni yh)
nyt odotan rakastamani miehen lasta ja siis sisarusta esikoiselleni ja pelkään tunteitani. Pelkään, etten voi ikinä rakastaa vauvaa, niin kuin esikoistani. Pelkään, että mieheni "hylkää" vanhemman lapsen, kun saa tilalle bioligisen vauvan. pelkään esikoiseni siis kärsivän vauvan tulosta. Esikoiseni jumaloi miestäni ja pitää häntä isänään. kutsuukin isäksi.
tiedän, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta en vain ymmärrä niitä. Miksei minua kiinnosta vauvan vaatteet, käsityöt ja muu "valmistautuminen" vauvan tuloon? silloin kun odotin esikoistani, silitin vaatteet, kudoin peitot ja järjestelin vaipat moneen otteeseen ennen kuin oltiin edes lähellä laskettua aikaa...
nyt vauvan vaatteet odottavat ryppyisinä muovipusseissa, vaippoja jne. en ole jaksanut hankkia, sillä onhan laskettuun aikaan vielä muutama viikko. pelottaa omat tunteet... säälin esikoistani tulevasta tilanteesta.. :(
onkohan kenelläkään samanlaisia tuntemuksia???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikset juttele miehesi kanssa peloistasi esikoisesi kannalta? Se voisi auttaa kun tiedät hänen kantansa asiaan..
Sä pelkäät että esikoinen tuntee olevansa ulkopuolinen kun vauva tulee? Ja tuntis ettei häntä rakasteta..?
Mä luulen että tuossa tilanteessa sellaiset ajatukset on normaaleja,olethan sä esikoiselle maailman tärkein ihminen.Jospa tuo kiinnostuksen puute on suojelua esikkoa kohtaan..Mitä mieltä esikoinen on uudesta tulokkaasta?
Mäkin kannatan tuota juttelua miehen kanssa,kyllä hän varmaan ymmärtää sun tunteet. Äidin täytyy suojella pienokaisiaan:) Voimia sulle,kyllä kaikki vielä järjestyy.
Muisteleppa jotain mielesistä kokemustasi, esim. ensimmäistä käyntiä huvipuistossa.
Mahtava tunne vai mitä? Pakko oli päästä vielä uudestaan ja uudestaan. Kaikilla kerroilla oli erittäin mukavaa, mutta eivät ne herättäneet yhtä suurta tunnetta kuin ensimmäinen, vai mitä?
En minäkään ole järjestellyt vielä mitään toista lastamme varten. Vanhat vauvan vaatteet ovat vieläkin varastossa ja pesua vaille. Uusia ei olla edes katseltu kaupoista.
Mitään muitakaan tarvikkeita ei olla vielä hankittu ja pinnasänky on entisöimättä. Entisöintiä kun se kaipaisi kun on pinnat vähän löysällä ja pinta rosolla.
No itselläni on laskettuun aikaan pari kuukautta, mutta silti.
Esikoisen kohdalla tuli hössöteltyä liiaksikin.
Muihin murheisiisi en osaa ottaa sen pahemmin kantaa, mutta jospa puhuisit miehesi kanssa joka on muuten myös esikoisesi huoltaja, tai ainakin olen käsittänyt että niin on naimisissa olevilla, siitäkin huolimatta ettei lapsi ole samaa verta puolison kanssa.
Jos miehesi on lapselleni isä, niin tuskin biologisesti oman lapsen tulo katkaisee sitä sidettä.
Ei isyys ja äitiys rakennu pelkästään saman veren varaan. Isyys ja äitiys kun on paljon paljon enemmän.
"Jos miehesi on lapselleni isä"
siis jos miehesi on lapsellesi isä :D