Ihmiset ovat pisinpään olleet metsästäjä-keräilijöitä, jolloin valtaosa ravinnosta on tullut keräilemällä. Toiseksi pisimpään ihmiset ovat olleet viljelijä-karjanhoitajia. Silloinkin ravinto on koostunut etupäässä kasvikunnasta. Liharuuan osuus on ollut vähäistä.
Kotiäitiys ei siis ole mikään luonnollinen ja ikiaikainen malli, sillä metsästäjä-keräilijöillä ja viljelijä-karjanhoitajilla ei ollut kotiäitejä. Äidit keräsivät sieniä, juuria ja marjoja, kasvattivat eläimiä ja pitivät kasvimaata. Äidit toivat leipää pöytään siinä missä isätkin ja lapset tallustivat sekä isiensä perässä kalassa, risusavotassa ja peltotöissä että äitiensä perässä marjametsissä ja navetoissa.
Kaikkein luonnollisinta ja perinteisintä on siis se, että sekä isät että äidit hoitavat, kasvattavat, opettavat ja elattavat lapsiaan. Se on faktaa. Kotiäiti - elattajaisä on yläluokkainen perhevääristymä, joka levisi tavallisen kansan joukkoon teollistuneen yhteiskunnan myötä. Ikää sillä vajaa 200 vuotta ihmiskunnan historiassa, uutta ja keinotekoista.
Se, mikä tämän päivän lapsia painaa, on osattomuus sekä isiensä että äitiensä töihin, ja kuitenkin lapset olisivat pohjimmiltaan mallioppijoita. Lasten kannalta ehdottomasti perinteisin perhemalli on jaettu vanhemmuus sekä tasapainoinen osallisuus koko ihmisyhteisöön - ei vain lasten rajattuun ja rampaan vertaisryhmään.
Kotiäitiys ei siis ole mikään luonnollinen ja ikiaikainen malli, sillä metsästäjä-keräilijöillä ja viljelijä-karjanhoitajilla ei ollut kotiäitejä. Äidit keräsivät sieniä, juuria ja marjoja, kasvattivat eläimiä ja pitivät kasvimaata. Äidit toivat leipää pöytään siinä missä isätkin ja lapset tallustivat sekä isiensä perässä kalassa, risusavotassa ja peltotöissä että äitiensä perässä marjametsissä ja navetoissa.
Kaikkein luonnollisinta ja perinteisintä on siis se, että sekä isät että äidit hoitavat, kasvattavat, opettavat ja elattavat lapsiaan. Se on faktaa. Kotiäiti - elattajaisä on yläluokkainen perhevääristymä, joka levisi tavallisen kansan joukkoon teollistuneen yhteiskunnan myötä. Ikää sillä vajaa 200 vuotta ihmiskunnan historiassa, uutta ja keinotekoista.
Se, mikä tämän päivän lapsia painaa, on osattomuus sekä isiensä että äitiensä töihin, ja kuitenkin lapset olisivat pohjimmiltaan mallioppijoita. Lasten kannalta ehdottomasti perinteisin perhemalli on jaettu vanhemmuus sekä tasapainoinen osallisuus koko ihmisyhteisöön - ei vain lasten rajattuun ja rampaan vertaisryhmään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jihuu...onnekas lapsi on jos saa kummankin vanhempansa rakkauden ja aikaa. Jos ei täytyy tulla toimeen sillä mitä on. Varmasti kävi joskus tuollinkin, että joko isä tai äiti kuoli taikka jotenkin poistui lapsen elämästä. Nykymaailma suomessa tekee vain hankalaksi hoidon jakamisen kun naisvaltaisissa töissä miinustetaan palkasta se todennäköisyys, että nainen saa lapsia. Lisäksi naiset saa helpommin vain pätkätöitä. Tasa-arvoinen työkäytäntö auttaa isejä ja äitejä lastenhoito vastuun terveessä jakamisessa.
Nyt olosuhteet ajavat ihmiset perinteisiin rooleihin. Toki niissäkin isä voi viettää lapsen kanssa aikaa jos haluaa oikeasti.
Ai että pitäis päästä äidin ja iskän mukaan töihin vai? Otapa lapsi mukaan sinne 3m x 3m toimistokoppiin ja katso mitä tapahtuu! Hahaa! Siinäpä sitä onkin sitten puuhaa työpäivän ajaksi! Entisaikoihin on siinä mielessä ollut helpompaa että lapset on kulkeneet mukana nyt ei pysty.
Geo-lehdessä oli vähän aika sitten juttua Afrikassa elävästä metsästäjä-keräilijä-kansasta. Ovat maailman viimeisimpien kansojen joukossa, jotka vielä elävät noin. Naiset keräsivät juuria ja kasveja. Miehet kävivät metsällä. Elämäntavan nimessä oleva "metsästäjä"-sana viittaa tuohon metsästykseen. Artikkelissa toimittaja lähti miesten mukana paviaaneja metsästämään. Saivat yhden saaliiksi ja toivat sen leiriin. Ruoka jaettiin kaikkien leirissä sillä hetkellä olevien kanssa. Käytän sanaa leiri siksi, että asuinpaikka vaihtui, eli varsinaista kylää ei ollut. Omaisuus kulkee mukana.
Työnjako on selvä: miehet metsästävät ja naiset keräävät. Koska miehet saattavat olla metsästysreissuillaan useita päiviä kerrallaan, naiset hoitavat myös lapset. Aviopareja ei meidän tuntemassamme mielessä ollut. Jos mies ja nainen halusivat elää suhteessa, he elivät suhteessa. Parisuhteet kestivät joitakin vuosia ja saattoivat sitten loppua. Yhteisön jäsenet saivat tulla ja mennä, miten haluavat. Ketään ei pakoteta töihin. Toisaalta kaikki tajuavat, että ruokansa eteen on tehtävä työtä. Jokaisen oli siis otettava vastuu omasta elämästään.
Tiettyjä miehen ja naisen eroja on selitetty lastenkasvatuksella. Naisethan ovat keskimäärin puheliaampia ja verbaalisesti lahjakkaampia. Tämä voi johtua siitä, että naiset kasvattivat lapset ja puhumisellaan opettivat puheen taidon myös jälkeläisille. On myös mahdollista, että miehen luontainen ajattelutapa sopii paremmin metsästykseen kuin naisen luontainen ajattelutapa, joka soveltuu paremmin liikkumiseen ja työskentelyyn kodin ympärillä.