puolivuotisia,kuukausia,päiviä,tunteja,minuutteja,sekunteja ja perjantai ja lauantai-iltoja...
vai onko???
vai onko???
hukkaan heitettyjä
joopajoo-o
59417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
ne on saaneet aikaan... miten niihin nyt suhtautuu... onko jokin muuttunut paremmaksi... onko tuska aina tarpeen? ...eikö saman voisi saavuttaa muullakin tavoin? ...
ett riippuu siitä mitä olet tehnyt sinä aikana ?
Näin vois ajatella, mutta ei se niin mene.
Kaikella on joku tarkoitus.
Jos ei muuta niin oppia jotain.
Itsestänsä.
susta niin tuntuu...
eikat ne niin hukkaan heitettyjä ne vähäset ajat ollu, vaikka niitä todella vähän olikin
enempi ois voinu olla, niitä yhteisiä hetkiä..
mut minkäs teet kun sua ei kiinnostanu ja ite väsyin siihen ainaiseen ruinaamiseen et nähtäs ja oltas..
niin no itehän valintas teit ja niin myös kuulin mitä olit tajunnut ! ! !
kaikella on tarkoituksensa näissäkin tapahtumissa ja asioissa!
m--->n
n----->m,lle. Niinhän täällä kaikki sun sepustukset menee.
vai mun sepustukset... kjeh kjeh
no kuules ei ne oikeesti taida sepustuksia olla, tuskin veivailisin täälä.
aivan todellisesta elämästä.
mut mitäpä sinäkään mun elämästä pätkääkään tietäsit
aikasten oikeesti..
tänne vaan helppo kirjottaa..
mut nöyrästi oikeesti anteeksi, empä taida kirjotella enää
nupissani tuumailen ja punnihen asiani.
moro ja törmäilyihin
et m--->n
vahingossakaan törmäillä. Vittu sulla ei ole elämää muuta kuin netissä.
Istu täällä vaan enempi. Toiset ELÄÄ, sä kuihdut sinne koneellesi.
Lyödään hanskat tiskiin sitten vasta, kun joku sen elämän ottaa pois....
Siihen asti..... Sisulla eteenpäin....
teemme...
ja en ole teeee
Jep. Olen ihan samaa mieltä. Mut onneksi olen ainakin omalta osaltani jo päättänyt mitä teen. Tämä kaikki oli ehkä liikaa minulle.
oon luovuttanut. Tää kaikki tosiaan oli liikaa mulle.
Jep. Sinä/hän oli se joka hajoitti minut tuhannen sirpaleiksi. Mut ehkäpä hän siitä riemun saa.
sellaista mitä sinun/hänen taholtaan tuli. Ystävyys on jotain ihan muuta.
Jokainen meistä saa katsoa itseään peiliin. Siellä on syyllinen.
Tuskinpa. Kaipa tiedän mistä puhun.. Tässä tapauksessa syytä löytyy kyllä toisesta päästä.
...on jokaisen ikioma pikku valinta. Syitä voi olla monia. Mutta jos täällä tai muualla on uhrannut yhteensä kuukaisia mielikuvituksensa ylläpitoon, niin syyllinen löytyy edelleen peilistä.
..... myös se että jokaiseen hankaukseen tarvitaan aina kaksi....
Helppo unohtaa...
Jaa a.. Ihan oikeasti taitaa olla niin et sen olis voinut kirjoittaa siihen ainoaan omaan aloitukseen joka löytyy tuolta Järki ja tunteet-palstalta. Tai ilmaista vaikka tekstiviestissä jotenkin. Nyt en halua muuta kuin unohtaa hänet ja sillä hyvä. Tekee todella pahaa.
No ihan varmasti. Kerropa nyt se mitä pahaa tein? En tietääkseni yhtään mitään. Et se siitä hankauksesta.
En tiedä tarinaasi. Mutta täällä moni kokee rakkauden ja myöhemmin luopumisen tuskan.
Maailma on muuttunut, omat tunteet halutaan/joudutaan kohdata verkossa vieraiden ihmisten kanssa.
Toivon sinulle valoisaa kevättä! Ja kuten kirjoituksestani voit päätellä, nainen olen (minäkin).
Niinpä kai..
Sinullekin valoisaa kevättä!
Omalta osaltani se ehkä päättyy aika pian.. Siis kevät ja tämä taivallus täällä. Sitä minä sillä ekalla kommentilla aloittajalle lähinnä tarkoitin.. On sattunut ihan liikaa asioita enkä kestä enää enempää tätä mitään. Mut joskus käy näin.
Se voi tuntua helpolta ratkaisulta, mutta ei se niin mene. Ymmärrän hyvin, olen itse ollut joskus yhtä rikki. Sain etäisyyttä ja lamaantuminen on ohi. Kesti pari vuotta. Ei sitä kukaan ymmärrä, ellei itse ole käynyt samaa läpi.
Juuri tällä viikolla eräs vanhempi ihminen antoi minulle ohjeita, aikataulujen hallinnasta ynnä muusta... Joskus niillä ei ole mitään merkitystä. On suurempia asioita, jotka muuttuvat vasta ajan myötä pienemmiksi.
Kaiken merkitys löytyy myöhemmin. Siitä voit olla varma. Älä luovuta.
Ehkä.. Mut tiedätkö et niin olen nyt päättänyt. Tämä kaikki saa nyt jäädä. Mut asia josta olen varma et en jää mitään täältä kaipaamaan enkä kadu tekoani. Tämä vaikuttaa ehkä provolta tai joltain sellaiselta mut voin sanoa ettei se sitä ole.
Mut hyvää jatkoa sinulle!
Onko jotain mihin uskoisit tai luottaisit? Edes jotain pientä, mieti hetki.
Ei taida olla.. Tätä kaikkea on jatkunut niin kauan.. Sanotaan et eräs ikävä tapahtuma ja sen jälkeinen kiusaaminen tähän päivään saakka sekä nyt tuo ihastuksen taholta tullut tyrmäys veivät minulta uskon aivan kaikkeen.
En halua paljastaa tapaa miten aion tehdä 'sen' mut hyvin pian kuitenkin.. En usko et kahta viikkoa enää menee.
Ystävällisyyden, rehellisyyden ja läheisyyden puute, ne on sinunkin riesana. Sun arvokkuus on ihan muualla kuin muutaman ihmisen mielipiteissä. Ne ei ole onneksi koko maailma. :) Tulet vielä huomaamaan.
luottamuksen myös. Ystäväni ovat kaukana mut eipä heistä ole tässä asiassa apua.. Elämäni hajoitettiin ja minut muserrettiin.. Liikaa kulunut aikaa ja asioita tapahtunut.
Ehkä.. Mut ei ne asiat kyllä minua enää saavuta. Mut toivottavasti edes sinut ja monet muut.
Kukaan ei ole sun puolella.
Mitä pahaa sinä mielestäsi olet tehnyt?
Eipä taida olla. Tai jos onkin niin he ovat kaukana minusta. Täällä minulla ei ole ystäviä.
Eikö se ole jo paljon.
En kai mitään.. Se mitä minulle tapahtui, oli ns. onnettomuus. Tai sanotaan tarkemmin niin et jouduin väkivallan uhriksi. Siitä seurasi sit kiusaamista ja nälvimistä.. Paremminkin se taitaa olla niin et minulle tehtiin ja on tehty pahaa.
Juu.. Onhan se.
Paha olo on niillä jotka kiusaa. Se on vaikeaa tajuta ja itsekin ennen ajattelin että minä olen se paha ja ongelma. Hain keskusteluapua ja sellaisessa ryhmässä tajusin ettei se niin mene. Itse vaan arvostan itseni sen mukaan miten muut minua arvostaa.
Totta sullakin?
No.. Sitä on ehkä vaikea sellaisen ymmärtää joka ei ole kokenut sellaista. Sitä on tosi vaikea selittää toiselle.. Mut ne asiat tuon ihastuksen tyrmäyksen kanssa hajottavat minut ihan kokonaan. Minulla on ollut muutenkin elämä uudessa rakennusvaiheessa sen hirveän tapahtuman jälkeen. Ja tietty se minän eheyttäminen.
Tottahan tuo taitaa minunkin kohdalla olla.. En tiedä selviänkö koskaan noista asioista.. Sen verran isoja asioita ne kuitenkin ovat.
ns. Onnettomuus,väkivallan uhri,... kiusaamista, .... nälvimistä ? ? ?
Kerrotko vähän sitten tarkemmin...... jollakin lailla olet reagoinut kun tuollaista on tapahtunut....
Tää on väärä paikka olla avoin, mutta muutaman jutun haluan vielä sanoa. Tunnut aika vahvalta, ehkä olet tottunut tai joutunut pärjäämään yksin. Sama juttu mulla. Ei kauheesti tukijoita missään. Eräs ulkopuolinen ihminen näki sen ja sanoi, ettei kenenkään tarvi koko ajan pärjätä. Olin aika jumissa. Hain apua ja ihme kyllä se auttoi. Ei heti, mutta ajan kanssa. No kuten huomaat työstän tätä edelleen, mutta parempaa jo.
Niin, pahahan se on itsestä sanoa.. Mut niin ne muut väittää.
Hyvä et hait apua. Kävin jonkun kerran juttelemassa tapahtuman jälkeen asiasta mut siihen se jäikin. Ehkä en ole päässyt siitä yli.. En tosin tiedä pääsenkökään koskaan, niin kuin mainitsinkin jo.
Olen jo tuossa sen verran paljon kertonut et kyllä se saa riittää. En tosiaankaan ala tällaisella palstalla sellaisista asioista niin tarkkaan kertomaan mitään.
Kuten sanoit täällä on vaikea tietää millainen sun tilanne oikeasti on, mutta ilmeisesti tarvisit keskustelua ja paljon aikaa. Ja myös muuta ajateltavaa.
Ajatella, että täälläkin voi törmätä näin samanlaisiin ihmisiin. En olisi ikinä uskonut. :) Erittäin harvinaista ja varmasti ainutkertaista.
Ehkä.. Mut voi olla etten pääse siitä siltikään koskaan yli. En tiedä.. Kiusaaminen on tehnyt oman lisänsä siihen. Pahentanut asioita.
No.. Se onnistuu vasta sit kun teen 'sen' tai lähden tästä kaupungista pois. Tämä paikka on täynnä sellaisia asioita et täällä on todella vaikea olla. Ja nimenomaan tämä paikka missä minun pitäisi olevinaan työskennellä.
Hassua.. Mut mukava kirjoitella sellaisen kanssa jonka kanssa jutut menevät yhteen.
Minusta tuo kaupungista pois lähteminen on paljon parempi vaihtoehto. Tiedän, että välillä on vaikea uskoa itseensä kun kukaan ei arvosta. Vaikka pitäisi osata arvostaa itseään ilman muitakin. Pitäis jaksaa rakentaa ehjä ihminen hauraalle pohjalle. Samalla pitää kulissit pystyssä. Olla vahva, vaikka on heikko.
Oletko lukenut Kreetta Onkelin kirjoja. Niissä kirjoitetaan ulkopuolisuuden tunteesta ja miten pitäisi osata olla (esim. kirjat Beige ja Kotirouva). Hyvin omaperäinen kirjoitustapa, osuvia huomioita.
Vaikka sit viimeisiä kertoja kirjoittelisinkin. Joka tapauksessa..
Voihan se olla.. Mut tässä tilanteessa ehkä ajautuisin joka tapauksessa siihen toiseen vaihtoehtoon. Ihan sen takia et joutuisin jättämään jonkun tärkeän asian kesken. Et enpä tiedä onko tässä paljon enää vaihtoehtoja.. Mut eihän se ole muilta pois.. Ihmisiä riittää vaikka yksi joukoista poistuukin.
En ole lukenut sitä kirjaa.. Varmaan olisi ihan mielenkiintoinen ja puhuttava.
sinulle hyvää. Koeta jaksaa uskoa itseesi ja parempaan. Toivon myös, että hakisit apua. Tiedät itsekin, että nyt olisi sen paikka.
Joudun lopettamaan. Olen flunssan takia sairaslomalla ja kuume nousee. Älä välitä, jos tähän alle tulee asiattomia juttuja tai joku provoilee muualla. Se on niiden ongelma.
* * *
VOIMIA.
No kiitos sinulle.. En tiedä siitä avun hakemisesta. Se voi olla ihan turhaa tässä vaiheessa. Vaikka ihan varmasti aiheellista olisikin.
Mut tiedän tämän kuluneen 2,5 vuoden perusteella sen et mitään en jää kaipaamaan täällä enkä kadu tekoani, niin kuin sanoin.
Mut koita sinä parantua.. Ja voimia sinullekin!
hei toivottavasti et loukkaaannu
mutta kävisit hakemassa apua.
on väärin ajatella että en kadu mitään ja sit luulla et oot yksin
toi 2,5 vuotta herätti minut.
itteeni ei kaduta muu kuin se et 2,5v sain olla hänen ja menetin hänet
omilla typerillä sanoilla, mutta taisi siinä mennä luottamus kummaltakin
puhuminen auttaa aina ja kannattaa aina.
vaikka se tuntuisi turhalta.
ite en ole saanut puhuttua , tai korjattua asioitani
elämä on vaikeeta, ylä ja alamäkiä.
mutta aina on toivoa paremmasta ja sen eteen kannattaa tehdä yhdessä ja erikseen kovasti töitä.
mekin sovimme ettemme luovuta yhdessä.
'mut erikseen minä ite luovutin
sinulle paljon voimia ja jaksamista.
puhukaa asianne, se helpottaa.
kun vastaat omiin juttuihis.Onko sulla kivaa.
en todella vastaa ítellenni.
ja sit kivaa ei ole nyt, kun tommottii epäilet ;(
Sinulle minun piti vastata.. No minun 2,5 vuotta ei liity mihinkään kenenkään kaipaamiseen. Vaan ihan johonkin muuhun.. Tuo ihastukseni ei ole niin vanha tosiaankaan (siis niin pitkästä ajasta ei ole kyse).
Mut kiitos sinulle.. Ehkä minä haluaisin jutella ihastukseni kanssa.. Se vähän riippuu..
ihan hölmö ajatus sinällään ehkä.. Varsinkin jos tunteet onkin yksipuolisia. En tiedä..
otappas ihmeessä selvää.
uskon että kaikki menee hyvin.
onnea sinulle :)
ei kysyvä tieltä eksy. ;)
No mitenhän minä uskallan.. On nimittäin tullut sellaisia vastauksia seinäkukkaselta ja siihen omaan viestiketjuunkin et.. Mut toisaalta täällähän jokainen voi kirjoittaa mitä vain. No katsotaan.. :)
tämä ei ainakaan ollut.
Tunnit ja minuutit olisi voinut käyttää paremminkin ,kuin täällä surkutteluun.