Nyt näpäytys sossuille

Työmarkkinatuen taso on liian pieni eikä sillä tule toimeen. 410 eurolla ei Suomessa pärjää. Vaadimme työmarkkinatuen nostamista 120 eurolla vuoden 2010 alusta. Sosiaalidemokraatit ja ay-liikkeet hävetkööt, kun vastustavat köyhien työttömien toimeentulon eli eli työmarkkinatuen parantamista.

Ay-liikkeiden kovat mielipiteet asiasta on muutettava. Tämä on todella härski asenne köyhiä työttömiä kohtaan.

Jos täällä on oikeamielisiäkin demareita, niin viekää viestiä ammattiliittoihinne ja yrittäkää saada vastustus loppumaan. Voipi olla, että tulee suuri jäsenkato SAK:sta, jollette mitään tee köyhien hyväksi ja vielä kehtaatte vastustaa asiaa.

Miksi korotuksia pitäisi jakaa vain hyvätuloisille ansiosidonnaista päivärahaa saaville?

Allekirjoita vetoomus täällä
http://www.eiriita.fi/
19285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Ole huoletta! Porvarit tukee mielellään pankkopoikia ja sängyssä maakaajia. Saaman ei ylety edes kommaritkaan! Vihreiden tuella työmarkkinatuki nousee 1000€/kk ja eläkeikä 70v! Kannattaa nauttia, kun on tilaisuus!

Äänestä
  • vedä sä käteen runkkari. ei susta muuhun ole kuin vittuilemaan köyhille ja työttömille.

    Äänestä

  • demari mutta veti aloitteen pois kun sak käski.

    Äänestä


Duunareilla on niin kova työtahti nykyään että ajatus siitä että joku makaa kotona potuttaa hirvittävästi. Tämähän on ihan ymmärrettävää. Duunarien pitäisi myös tajuta, että he voivat itse olla hyvinkin pian peruspäivärahalla, kun työelämä polttaa heidät loppuun. Lisäksi duunarien kannattaa tajuta, että ne kotona "makoilevat" on sinne tehostettu yrityselämän toimesta, jotta samat työt saataisiin teetettyä pienemmällä ihmismäärällä.

Duunarien pitää tajuta mennä estämään Kokoomusta eli äänestämään Demareita. Kokoomus, poiketen muista puolueista, katselee yhteiskuntaa eduskunnassa kauppaoppien / liiketaloustieteiden kautta - nämä ovat oppeja joilla ohjataan yritystä ja yrityksissä nämä opit toimivat. Kokoomus sähläys aiheuttaa duunareille kiristyvää työtahtia, pidempiä päiviä, vähemmän lomia ja kasvattaa eläkkellepääsyikää.

Yritysten voitot ovat karanneet käsistä sähellyspolitiikan ansiosta. Yrityselämää ei kuitenkaan pidä lopettaa vaan pitää saada yritysten voitot kohtuulliselle 5% tasolle. Graafia voisi katsella vaikka duunarien työtahdin lisääntymiskäyränä:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yritystenvoitot.html

Äänestä
  • kukaan duunari ei äänestä sdptä jos on järkeä päässä. sdp järjesti rakennetyöttömyyden.

    duunarit äänestää okeistoa ja kuuluu loimaan liittoon.


    hyvästi sak ja cccp. peruss hallitukseen

    Äänestä

  • kokoomus on hyvä kirjoitti:

    kukaan duunari ei äänestä sdptä jos on järkeä päässä. sdp järjesti rakennetyöttömyyden.

    duunarit äänestää okeistoa ja kuuluu loimaan liittoon.


    hyvästi sak ja cccp. peruss hallitukseen

    No kyllä.

    Äänestä

  • pelkällä työmarkkina tuella kotona makoilemassa.En kiellä etteikö työtahti ole työpaikoilla lisääntynyt, se on nyt kaikkien aikojen kovinta vauhtia. Pienellä porukkalla painetaan samat työt mitkä ennen tehtiin sakilla.
    Mutta kun porvari ajaa duunarin loppuun ennen aikojaan,niin edessä on sairauseläke. Ei työmarkkinatuki, kuten kotona loisivilla! Kun duunari palaa loppuun, niin sinulle vapautuu työpaikka. Kelpaako "paskahomma", jossa edellinen duunari ajoi itsensä loppuun? Jos ei niin ole hiljaa!

    Äänestä

töihin! Ei mitään korotuksia sinne sängynpohjalle! Ay-liike ja demarit toimi ihan oikein! Jos ei ole työhistoriaa, niin rahaa tunkemalla sitä eim sitten tulekkaan! Asista "kärsii", juuri sellaiset, jotka iällään eivät ole työssä olleet! Eli persu loiset

Äänestä
  • Ne työttömyskorvausrahat mamujen hyysäämiseen.

    Äänestä

  • kesken? kirjoitti:

    Ne työttömyskorvausrahat mamujen hyysäämiseen.

    tahdossa miten säästyneet rahat käyttää! SDP:llä ei ole valtaa määrätä niistä! Valita heille!

    Äänestä

  • varma.kosto kirjoitti:

    tahdossa miten säästyneet rahat käyttää! SDP:llä ei ole valtaa määrätä niistä! Valita heille!

    Eläkkeiden rangaistusverokertymä ja Lipposen poskettoman korkea alvi, kerättiin mamujen haalimiseen..

    Äänestä

Ehkä sinun pitäisi antaa näpäytys hallitukselle. Hallitus tekee esitykset ja lakialoitteet eduskunnalle.

Eduskunta päättää Suomen budjetista hallituksen esityksestä. Nykyinen kepu-kok-johtoinen hallitus on budjetoinut tälle vuodelle sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan -24,9 % vähemmän kuin viime vuonna.
Annapä näpäys sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, joka on paitsi Kepun myös Kehittyvien Maakuntien Suomen (KMS) edustaja. KMS:lta sai vaalirahaa 5.000 €.

Puutteellista perusturvaa arvosteille hallitus sanoi valtaan tultuaan, että Sata-komitea tekee esityksen perusturvan parantamiseksi. Vaan eipä tehnyt.
Annapa toinen näpäys Liisa Hyssälälle, joka oli Sata-komitean puheenjohtaja.

Lipposen hallitusten aikana valtiovarainministeri Sauli Niinistö toimi rahaministerinä ja leikkaajakunkkuna, kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloturvaa leikattiin.
Annapa näpäys Sauli Niinistölle.

Perusturvan parantaminen ei ole hallitusohjelmassa. Suomessa on yli 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Puutteellista perusturvaa paikataan hyväntekeväisyyjärjestöjen leipäjonoilla. "Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tuntevat jäävänsä ilman yhteiskunnallisia terveyspalveluita. Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja." Näin kirjoitti piispa Mikko Heikka, joka on myös Kirkkohallituken diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.

Hallitus ei ole välittänyt suomalaisten kahtiajakautumisesta ja köyhyydestä. Kun nykyinen hallitus tuli valtaan, se päätti ensi töikseen kuluttaa alkoholi- ja energiaveroja 330 miljoonalla eurolla. Teollisuuden ja maatalousyrittäjien energiaveroja on kevennetty - kuluttajien nostettu.
Hallitus päätti vähentää kuntien työllistämistukea 20 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti korottaa lasten päivähoitomaksuja.
Hallitus päätti korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Hallitus päätti poistaa työnantajien kela-maksun kokonaan, mikä aiheutti yli yhden (1) miljardin loven sosiaaliturvaan.
Kelan tutkijoiden mukaan perusturvan parantamiseen pitäisi panostaa 10 euroa/päivä/netto perusturvaan, jotta leipäjonot loppuisivat. Veroja perusturvan parantamiseen menisi noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Perusturvan parantamisen sijaan hallitus vallitsi toisin: työnantajien kela-maksut poistettiin. Hallitus ottaa ulkomailta lisää velkaa 1,1 miljardia euroa vuodessa, jotta työnantajien kela-maksu saatiin poistettua.

Miten hallitus paikkaa tuon 1,1 miljardin euron lovea? Eläkeikää myöhentämällä? Työttömyysputken poistamisella? Kuluttajien energiaveroa nostamalla? Palkansaajien verotusta kiritämällä? Eläkkeitä pienentämällä - elinaikakertoimen perusteella?

Rikkaita ei kannata verottaa - on kokoomuksen Ben Z. sanonut, koska rikkaita on liian vähän verotettavaksi.
Varallisuusvero rikkailta on poistettu kokonaan ja lisäksi hallitus suunnitteli yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron poistamista (varattiin tähän tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa). Pelkästään hallituksen omien intressiryhmien perintöveron poistaminen ei onnistunut perustuslain vastaisena.

Hallituksen rikkaita suosivat veropolitiikasta:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (kuten Valio, Metsäliitto ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset)

Maatalouden sekä teollisuuden sähkönkulutus siirrettiin halvempaan veroluokkaan.
Pääomatuloista verotetaan 28 %:n tasavero. Rikkaat verosuunnittelevat kaikki ansiotulonsa pääomatuloksi.
Listaamattomien yhtiöiden osingoista ei makseta veroja.

Joten näpäytä sinä vaan nykyistä hallitusta yhteiskuntavastuun puutteesta, pienituloisten surkeasta asemasta, leipäjonoista, asunnottomuudesta ja räikeästä hallituksen omien intressiryhmien etujen ajamisesta - laman aikana.

Hallitus lahjoittaa verorahoista myös tänä vuonna yhtä suuret puoluetuet kuin viime vuonna, 36 miljoonaa euroa. Kepu saa eniten.

Maataloustukiaisiin on budjetoitu yhtä paljon tänä vuonna kuin viime vuonna. Maataloustukiaisista, 2,1 miljardia euroa, ei lamankaan aikana tingitä. Tukiaisia saa myös osinkoruhtinas Brjön Wahlroos, Suomen rikkaimpia miehiä. Annapa näpäys kepulle ja MTK:lle, jotka kasvavattavat tukiaisten avulla voi- ja viljavuorta.

Äänestä
  • Kyllä sdp on asiassa oikea kohde. Vastustavat henkeen ja vereen huonompiosaisten työttömien ja köyhien aseman parantamista. Kaiken kyllä olisivat ottamassa omilleen ja köyhistä viis veisataan.

    Vastustivat työmarkkinatuen parantamista ja SATA-komitean esityksiä, joilla oli tarkoitus parantaa huono-osaisten asemaa. MIKSI?

    Miksi mainitset kirjoituksessasi jopa varallisuusveron poistamisen, minkä teki sdp. Ei oikein voi luottaa kirjoitukseesi kun yrität tahallaan vääristellä asioita.

    Äänestä

  • JakeTok kirjoitti:

    Kyllä sdp on asiassa oikea kohde. Vastustavat henkeen ja vereen huonompiosaisten työttömien ja köyhien aseman parantamista. Kaiken kyllä olisivat ottamassa omilleen ja köyhistä viis veisataan.

    Vastustivat työmarkkinatuen parantamista ja SATA-komitean esityksiä, joilla oli tarkoitus parantaa huono-osaisten asemaa. MIKSI?

    Miksi mainitset kirjoituksessasi jopa varallisuusveron poistamisen, minkä teki sdp. Ei oikein voi luottaa kirjoitukseesi kun yrität tahallaan vääristellä asioita.

    LA 40/2004 vp - Juhani Sjöblom, Kokoomus:
    Laki varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnalle

    Lakialoitteessa esitetään, että varallisuusverolaki vuodelta 1992 kumotaan. Varallisuusvero kohdistuu verovelvollisella verovuoden päättyessä olevaan nettovarallisuuteen. Veroa suoritetaan 0,9 prosenttia nettovarallisuuden 185 000 euroa ylittävältä osalta.

    Varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomatuloverotuksen veropohjan tiivistyttyä ja kiinteistöveron tultua voimaan. Varallisuusveroa maksaa noin yksi prosentti veronmaksajista, mutta heidän omistuksessaan on merkittävästi pääomaa. Vuonna 2001 kotitalouksien yhteensä 112,5 miljardin euron verotettavasta bruttovarallisuudesta 78 prosenttia muodostui kiinteistöistä, asunto-osakkeista sekä maa- ja metsätalouden varallisuudesta. Loppuosa muodostuu pääosin arvopapereista, joista pääosa on osakkeita.

    Varallisuusveron piiriin vuoden 2001 verotuksessa kuului yhteensä 38 870 (116 160 000 euroa) henkilöä, joista palkansaajia oli 11 169 (42 475 000 euroa), maatilatalouden harjoittajia 6 324 (9 781 000 euroa), liikkeen- tai ammatinharjoittajia 1 729 (20 934 000 euroa), eläkeläisiä 9 712 (32 939 000 euroa), muita luonnollisia henkilöitä 8 799 (24 187 000 euroa) ja kuolinpesiä 1 137 (3 844 000 euroa). Varallisuusveron tuotto oli valtiolle kaikkiaan vain 116 miljoonaa euroa, joten vaikutuksen kompensointia ei ole tarpeen erikseen osoittaa, koska hallitus arvioi osinkoverotuksen tuottavan 130-180 miljoonan euron verran lisätuloja valtiolle.

    Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Kaikilla varallisuusverovelvollisilla ei kuitenkaan ole korkeita tuloja. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän ns. kattosäännöstä huolimatta vähätuottoisiin osakkeisiin kohdistuvan tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä voi ylittää 100 prosenttia osinkotulosta, jos verovelvollisella on muita tuloja siten, että verovelvollisen kaikkien verojen osuus kaikkien tulojen yhteismäärästä jää alle 70 prosentin. Verovelvollisen rahojen pitäisi riittää verojen maksamiseen, ettei omaisuudesta pitäisi luopua varallisuusveron vuoksi. Ei tuloveroakaan kerätä, ellei ole tuloja.

    Kun verotusta pohtinut selvitysmies Arvelan työryhmä esitti paluuta osinkojen täydelliseen kaksinkertaiseen verotukseen, niin se päätyi samalla esittämään varallisuusverosta luopumista. Varallisuusveron korvaamiseksi työryhmä päätyi esittämään korotusta kiinteistöveroon, jolloin veron perusteena ei olisi asuminen, vaan kiinteistön sijainti. Kiinteistöveron tuotolla olisi merkitystä myös kuntien rahoitusosuuden kannalta.

    ...

    OECD-maista varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain Espanjassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Virta vie varallisuusverosta väistymisen suuntaan, minkä päätöksen ovat tehneet Itävalta, Tanska ja Saksa. Saksassa varallisuusverosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, minkälaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa on esitetty varallisuusveron puolittamista. Ruotsissa on myös esitetty tästä mennyttä maailmaa edustavan kateusveron poistamista. Verotuksen rakennetta tulisi muuttaa paremmin verokilpailun haasteita vastaavaksi, ja sen tulisi vastata muita OECD-maita.

    Vanhasen hallituksen yritysverouudistuksen pohjana oleva, jaetun voiton osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen perustuva osinkovero lisää painetta varallisuusveron poistamiseen. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osingonjakopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden osakkeiden kohdalla. Ehdotuksen mukaan osinkojen kokonaisverorasitus nousee nykyisestä 31 prosentista 47,6 prosenttiin. Heikohkon talouskasvun oloissa on esitetty vaatimuksia investointien lisäämisestä osingonjaon kasvattamisen sijasta.

    ...

    Edellä olevan perusteella ehdotan,
    että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
    Laki
    varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
    1 §
    Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta annettu varallisuusverolaki (1537/1992 ).
    2 §
    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
    _______________

    Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2004
    Juhani Sjöblom /kok

    Äänestä

  • Kokoomus vaati kirjoitti:

    LA 40/2004 vp - Juhani Sjöblom, Kokoomus:
    Laki varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnalle

    Lakialoitteessa esitetään, että varallisuusverolaki vuodelta 1992 kumotaan. Varallisuusvero kohdistuu verovelvollisella verovuoden päättyessä olevaan nettovarallisuuteen. Veroa suoritetaan 0,9 prosenttia nettovarallisuuden 185 000 euroa ylittävältä osalta.

    Varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomatuloverotuksen veropohjan tiivistyttyä ja kiinteistöveron tultua voimaan. Varallisuusveroa maksaa noin yksi prosentti veronmaksajista, mutta heidän omistuksessaan on merkittävästi pääomaa. Vuonna 2001 kotitalouksien yhteensä 112,5 miljardin euron verotettavasta bruttovarallisuudesta 78 prosenttia muodostui kiinteistöistä, asunto-osakkeista sekä maa- ja metsätalouden varallisuudesta. Loppuosa muodostuu pääosin arvopapereista, joista pääosa on osakkeita.

    Varallisuusveron piiriin vuoden 2001 verotuksessa kuului yhteensä 38 870 (116 160 000 euroa) henkilöä, joista palkansaajia oli 11 169 (42 475 000 euroa), maatilatalouden harjoittajia 6 324 (9 781 000 euroa), liikkeen- tai ammatinharjoittajia 1 729 (20 934 000 euroa), eläkeläisiä 9 712 (32 939 000 euroa), muita luonnollisia henkilöitä 8 799 (24 187 000 euroa) ja kuolinpesiä 1 137 (3 844 000 euroa). Varallisuusveron tuotto oli valtiolle kaikkiaan vain 116 miljoonaa euroa, joten vaikutuksen kompensointia ei ole tarpeen erikseen osoittaa, koska hallitus arvioi osinkoverotuksen tuottavan 130-180 miljoonan euron verran lisätuloja valtiolle.

    Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Kaikilla varallisuusverovelvollisilla ei kuitenkaan ole korkeita tuloja. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän ns. kattosäännöstä huolimatta vähätuottoisiin osakkeisiin kohdistuvan tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä voi ylittää 100 prosenttia osinkotulosta, jos verovelvollisella on muita tuloja siten, että verovelvollisen kaikkien verojen osuus kaikkien tulojen yhteismäärästä jää alle 70 prosentin. Verovelvollisen rahojen pitäisi riittää verojen maksamiseen, ettei omaisuudesta pitäisi luopua varallisuusveron vuoksi. Ei tuloveroakaan kerätä, ellei ole tuloja.

    Kun verotusta pohtinut selvitysmies Arvelan työryhmä esitti paluuta osinkojen täydelliseen kaksinkertaiseen verotukseen, niin se päätyi samalla esittämään varallisuusverosta luopumista. Varallisuusveron korvaamiseksi työryhmä päätyi esittämään korotusta kiinteistöveroon, jolloin veron perusteena ei olisi asuminen, vaan kiinteistön sijainti. Kiinteistöveron tuotolla olisi merkitystä myös kuntien rahoitusosuuden kannalta.

    ...

    OECD-maista varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain Espanjassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Virta vie varallisuusverosta väistymisen suuntaan, minkä päätöksen ovat tehneet Itävalta, Tanska ja Saksa. Saksassa varallisuusverosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, minkälaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa on esitetty varallisuusveron puolittamista. Ruotsissa on myös esitetty tästä mennyttä maailmaa edustavan kateusveron poistamista. Verotuksen rakennetta tulisi muuttaa paremmin verokilpailun haasteita vastaavaksi, ja sen tulisi vastata muita OECD-maita.

    Vanhasen hallituksen yritysverouudistuksen pohjana oleva, jaetun voiton osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen perustuva osinkovero lisää painetta varallisuusveron poistamiseen. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osingonjakopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden osakkeiden kohdalla. Ehdotuksen mukaan osinkojen kokonaisverorasitus nousee nykyisestä 31 prosentista 47,6 prosenttiin. Heikohkon talouskasvun oloissa on esitetty vaatimuksia investointien lisäämisestä osingonjaon kasvattamisen sijasta.

    ...

    Edellä olevan perusteella ehdotan,
    että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
    Laki
    varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
    1 §
    Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta annettu varallisuusverolaki (1537/1992 ).
    2 §
    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
    _______________

    Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2004
    Juhani Sjöblom /kok

    so what? demarit poistivat varallisuusveron. Mahtaa tehdä kipeää olla kusettajien puolueen kannattaja. Ainakin minua tekisi. Näyttää tekevän pahaa sinullekin kun jaksat asiasta jauhaa turhan takia. Ellet saa mitään maksua asiasta niin sua on kusetettu totaalisesti. So long SUCKER.

    Äänestä

  • Kokoomus vaati kirjoitti:

    LA 40/2004 vp - Juhani Sjöblom, Kokoomus:
    Laki varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnalle

    Lakialoitteessa esitetään, että varallisuusverolaki vuodelta 1992 kumotaan. Varallisuusvero kohdistuu verovelvollisella verovuoden päättyessä olevaan nettovarallisuuteen. Veroa suoritetaan 0,9 prosenttia nettovarallisuuden 185 000 euroa ylittävältä osalta.

    Varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt pääomatuloverotuksen veropohjan tiivistyttyä ja kiinteistöveron tultua voimaan. Varallisuusveroa maksaa noin yksi prosentti veronmaksajista, mutta heidän omistuksessaan on merkittävästi pääomaa. Vuonna 2001 kotitalouksien yhteensä 112,5 miljardin euron verotettavasta bruttovarallisuudesta 78 prosenttia muodostui kiinteistöistä, asunto-osakkeista sekä maa- ja metsätalouden varallisuudesta. Loppuosa muodostuu pääosin arvopapereista, joista pääosa on osakkeita.

    Varallisuusveron piiriin vuoden 2001 verotuksessa kuului yhteensä 38 870 (116 160 000 euroa) henkilöä, joista palkansaajia oli 11 169 (42 475 000 euroa), maatilatalouden harjoittajia 6 324 (9 781 000 euroa), liikkeen- tai ammatinharjoittajia 1 729 (20 934 000 euroa), eläkeläisiä 9 712 (32 939 000 euroa), muita luonnollisia henkilöitä 8 799 (24 187 000 euroa) ja kuolinpesiä 1 137 (3 844 000 euroa). Varallisuusveron tuotto oli valtiolle kaikkiaan vain 116 miljoonaa euroa, joten vaikutuksen kompensointia ei ole tarpeen erikseen osoittaa, koska hallitus arvioi osinkoverotuksen tuottavan 130-180 miljoonan euron verran lisätuloja valtiolle.

    Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Kaikilla varallisuusverovelvollisilla ei kuitenkaan ole korkeita tuloja. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän ns. kattosäännöstä huolimatta vähätuottoisiin osakkeisiin kohdistuvan tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä voi ylittää 100 prosenttia osinkotulosta, jos verovelvollisella on muita tuloja siten, että verovelvollisen kaikkien verojen osuus kaikkien tulojen yhteismäärästä jää alle 70 prosentin. Verovelvollisen rahojen pitäisi riittää verojen maksamiseen, ettei omaisuudesta pitäisi luopua varallisuusveron vuoksi. Ei tuloveroakaan kerätä, ellei ole tuloja.

    Kun verotusta pohtinut selvitysmies Arvelan työryhmä esitti paluuta osinkojen täydelliseen kaksinkertaiseen verotukseen, niin se päätyi samalla esittämään varallisuusverosta luopumista. Varallisuusveron korvaamiseksi työryhmä päätyi esittämään korotusta kiinteistöveroon, jolloin veron perusteena ei olisi asuminen, vaan kiinteistön sijainti. Kiinteistöveron tuotolla olisi merkitystä myös kuntien rahoitusosuuden kannalta.

    ...

    OECD-maista varallisuusveroa peritään Suomen lisäksi vain Espanjassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Virta vie varallisuusverosta väistymisen suuntaan, minkä päätöksen ovat tehneet Itävalta, Tanska ja Saksa. Saksassa varallisuusverosta luovuttiin, kun perustuslakituomioistuin totesi sen kohtelevan verovelvollisia epätasapuolisesti riippuen siitä, minkälaista varallisuutta nämä omistavat. Norjassa on esitetty varallisuusveron puolittamista. Ruotsissa on myös esitetty tästä mennyttä maailmaa edustavan kateusveron poistamista. Verotuksen rakennetta tulisi muuttaa paremmin verokilpailun haasteita vastaavaksi, ja sen tulisi vastata muita OECD-maita.

    Vanhasen hallituksen yritysverouudistuksen pohjana oleva, jaetun voiton osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen perustuva osinkovero lisää painetta varallisuusveron poistamiseen. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osingonjakopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden osakkeiden kohdalla. Ehdotuksen mukaan osinkojen kokonaisverorasitus nousee nykyisestä 31 prosentista 47,6 prosenttiin. Heikohkon talouskasvun oloissa on esitetty vaatimuksia investointien lisäämisestä osingonjaon kasvattamisen sijasta.

    ...

    Edellä olevan perusteella ehdotan,
    että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
    Laki
    varallisuusverolain kumoamisesta
    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
    1 §
    Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta annettu varallisuusverolaki (1537/1992 ).
    2 §
    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
    _______________

    Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2004
    Juhani Sjöblom /kok

    Hallitus ottaa ulkomaan velkaa paljon ja nopeasti. Velanmaksu jää tulevalle hallitukselle, korkoineen. Niinistö perää demareita velanmkasuun ja leikkaamaan, jotta kansa voisi taas - sinun tavoin - syyttää demareita senjälkeen kun hallitus on tehnyt mahtavat tulonsiirrot köhyhiltä ja keskituloisilta rikkaille, omille intressiryhmilleen.

    Kansa on jakautunut kahtia, Suomessa on yli 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä. Tänä vuonna hallitus ottaa lähes 400 % enemmän ulkomaan velkaa kuin viimevuonna. Hallitus sai noususuhdanteen jäljiltä hyvin hoidetun kansantalouden, ulkomaan velkaa piti ryhtyä lyhentämään - eikä lisäämään suunnattomasti.

    Demarit ovat olleet oppositiossa vuodesta 1997, jolloin Vanhanen II hallitus aloitti toimensa. Sata-komiteaan ei huolitu demareita lainkaan.

    Sinä höpiset jotain demareiden ottamisesta omilleen. Miksi ihmeessä.
    Demarit ja/tai vasemmistopuolueet eivät ole olleet enemmistönä eduskunnassa ainakaan vuode 1990 jälkeen (aikaisempia eduskunnan kokoonpanoja en ole tarkistanut). Eduskunta on ollut, myös demareiden ollessa hallitusvastuussa, oikeistoenemmistöinen. Sauli Niinistö, kok, toimi Lipposen hallitusten aikana valtiovarainministerinä ja kepulla oli ministerinsä (enimmäkseen Hemilä) ammattiministerinä Lipposen hallituksissa.

    Siinä olet oikeassa, että enempään olisi vasemmistopuolueiden pitänyt pystyä hallituksessa ollessaan. Enemmän olisi pitänyt köyhien ja pienituloisten hyväksi. Esim. toimeentuloturvaa ei olisi pitänyt Sauli Niinistön antaa leikata.

    Esko Ahon lamahallituksen jäljiltä Suomi oli ylivelkaantunut. Työttömyys oli kasvanut valtaviin mittasuhteisiin, leipäjonot tulivat jäädäkseen, asuntovelalliset olivat jääneet kahden asunnon loukkuun, konkurssiaalto oli valtava jne.

    Paavo Lipposen I hallitus aloitti elvytyksen kokoomuksen kanssa yhteistyössä. Mukana elvyttivät RKP ja vas., vihr. ja ammattiministeri (maa- ja metsätalousministeri) . Elvytystä jatkoi Paavo Lipposen II hallitus jälleen kokoomuksen kanssa eduskunnan ollessa oikeistoenemmistöinen. Hallitukset olivat tasan oikeisto/vasemmisto, kun ammattiministeri oli kepulainen.

    Miten Sata-komitea ehdottaa pienituloisten aseman parantamista ja köyhyyden poistamisesta?
    Miten paljon 500 €:n perusturvaa pitäisi Sata-komitean mukaan korottaa, jotta se olisi riittävä?
    Mistä perusturvan parantamiseksi tarvittavat verorahat otetaa, kun rikkaita ei kannata kokoomuksen mukaan verottaa. Matti Vanhasen ehdotusta, jota rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengessä" tulevat viisi vuotta, kokoomus ei kommentoinut mitenkään.

    Mitä jos miettisit nykyisen hallituksen tekemiä verolinjauksia ja välinpitämättömyyttä huono-osaisista.

    Espoon piispa, Mikko Heikka, Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja kirjoitti HS:ssa, että vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja. Kirkon diakoniatyö kirjasi noin 150.000 taloudellisiin ongelmiin liittyvää yhteydenottoa.

    Piispa Heikan mukaan syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin. Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
    Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä. Toinen ryhmä ei osaa hakea apua. Kolmanteen ryhmän kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin. Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

    Mitä tätä päivää ja köyhyyden ja huono-osaisuuden nopeaa kasvua,
    mieti myös sitä mitä nykyhallitus on tehnyt huono-osaisuuden poistamiseksi

    Köyhät ja pienituloiset eivät saa tarvitsemaansa apua yhteiskunnalta. Hyvinvointivaltiosta ei voida enää puhua ja silti hallitus aikoo leikata, leikata, leikata köyhiltä sekä pieni- ja keskituloisilta.
    Suomesta on tullut nykyisen kokoomus-kepu-johtoisen hallituksen toimesta PAHOINVOINTIVALTIO, jossa huono-osaiset on jätetty yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Valitettavasti.

    Pääministeri Matti Vanhanen toi oman näkemyksensä köyhyys-keskusteluun. Hän kielsi toimittajia kirjoittamasta köyhyydestä ja kehotti tiedottamaan hyväosaisten asioista eli niistä, joilla menee hyvin. Suomessa hallituksen intressiryhmillä menee hyvin.

    Äänestä

Et sinä muuta tarvitsekkaan! Lojut vaan vanhempiesi riesana ja elätettävänä -laiskuri!

Äänestä
  • Lojut syojatyöpaikassa, lojuminen aina päälimmäisenä?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jo riittää kirjoitti:

Työmarkkinatuen taso on liian pieni eikä sillä tule toimeen. 410 eurolla ei Suomessa pärjää. Vaadimme työmarkkinatuen nostamista 120 eurolla vuoden 2010 alusta. Sosiaalidemokraatit ja ay-liikkeet hävetkööt, kun vastustavat köyhien työttömien toimeentulon eli eli työmarkkinatuen parantamista.

Ay-liikkeiden kovat mielipiteet asiasta on muutettava. Tämä on todella härski asenne köyhiä työttömiä kohtaan.

Jos täällä on oikeamielisiäkin demareita, niin viekää viestiä ammattiliittoihinne ja yrittäkää saada vastustus loppumaan. Voipi olla, että tulee suuri jäsenkato SAK:sta, jollette mitään tee köyhien hyväksi ja vielä kehtaatte vastustaa asiaa.

Miksi korotuksia pitäisi jakaa vain hyvätuloisille ansiosidonnaista päivärahaa saaville?

Allekirjoita vetoomus täällä
http://www.eiriita.fi/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu