Havaitsin, että tänään (06.02.2010) televisiossa eduskunnan puhemies Sauli Niinistö viittasi Saksaan ja siellä joku aika sitten vallassa olleeseen "suuren koalition" hallitukseen. Niinistö tähdensi sitä, että Saksan hallituksen laaja pohja ei aiheuttanut uhkaa demokratialle Saksassa. On huomionarvoista, että Niinistö valikoi käyttöönsä nimen omaan termin "demokratia" eli kansanvalta. Hän ei käyttänyt ilmausta "parlamentarismi".
Kun meillä Suomessa Kokoomus kaikein kärkevimmin on vaatinut tasavallan presidentin valtaoikeuksien vähentämistä, karsimista, jolloin "vallattoman" presidentin valintaakaan ei olisi enää tarkoituksenmukaista suorittaa suoralla kansanvaalilla, niin tätä kaiken vallan keskittämistä eduskunnalle on Kokoomus pitänyt tärkeänä nimen omaan parlamentarismin edistämisen kannalta.
Suomen tasavallan presidentin suora kansanvaali valintamenettelynä on kiistattomasti demokratiaa. Kun Kokoomus hengenheimolaisineen on vaatnut tuon demokraattisen toimituksen karsimista pois Suomen valtiojärjestelmästä, niin se on tosiaankin nähty "tarpeellisena" muuutoksena, jotta parlamentarismi pääsisi kukoistamaan entistä keskeisemmin ainoana mahtina maassamme.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kohdalla parhaillaan meneillään olevassa vastakkainasettelussa on siis kyseessä joko toisaalta laaja demokraattisuus, kansanvaltaisuus maassamme tai toisena mahdollisuutena demokratian, kansanvallan typistäminen ja vallan keskittäminen eduskunnalle eli siis parlamenrismin korostaminen demokratian, kansanvallan kustannuksella.
Kun Niinistö käytti tänään demokratia-termiä, niin siinä nimenomaisessa yhteydessä Saksan liittopäivien eli sikäläisen Saksan parlamentin kohdalla hän kuitenkin halusi käyttää sanaa demokratia. Hän ei sanonut, että saksalainen parlamentarismi ei ollut uhattuna suuren koalition hallitessa.
Kun meillä Suomessa puhutaan perustuslain uudistamisesta, niin näitä demokraattisuuden ja parlamentarismin käsitteitä ja niitten merkityksiä, niitten kattavuutta ei yleensä tuoda esille. Ei siis tuoda esille demokratian ja parlamentarismin käsitteitten eroavuutta. Lyhyesti sanottuna parlamentarismi on sekin demokratiaa eli demokratia on käsitteenä jaajempi ja kattavampi termi kuin parlamentarismi. Myöskin kansanäänestykset kuuluvat demokraattisuuteen, kansanvaltaisuuteen. Eipä ole ihmettelemistä siinäkään havainnossa, että eduskunta selkeästi vieroksuu, karsastaa myös kansanäänestyksiä eli sitä suoran kansanvallan ilmentymää. Näköjään kaikkinainen suora kansanvalta, demokratia on "vaarallista" niille tahoille, jotka pyrkivät keskittämään kaiken vallan eduskunnalle parlamentarismin edistämisen varjolla.
Kun meillä Suomessa Kokoomus kaikein kärkevimmin on vaatinut tasavallan presidentin valtaoikeuksien vähentämistä, karsimista, jolloin "vallattoman" presidentin valintaakaan ei olisi enää tarkoituksenmukaista suorittaa suoralla kansanvaalilla, niin tätä kaiken vallan keskittämistä eduskunnalle on Kokoomus pitänyt tärkeänä nimen omaan parlamentarismin edistämisen kannalta.
Suomen tasavallan presidentin suora kansanvaali valintamenettelynä on kiistattomasti demokratiaa. Kun Kokoomus hengenheimolaisineen on vaatnut tuon demokraattisen toimituksen karsimista pois Suomen valtiojärjestelmästä, niin se on tosiaankin nähty "tarpeellisena" muuutoksena, jotta parlamentarismi pääsisi kukoistamaan entistä keskeisemmin ainoana mahtina maassamme.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kohdalla parhaillaan meneillään olevassa vastakkainasettelussa on siis kyseessä joko toisaalta laaja demokraattisuus, kansanvaltaisuus maassamme tai toisena mahdollisuutena demokratian, kansanvallan typistäminen ja vallan keskittäminen eduskunnalle eli siis parlamenrismin korostaminen demokratian, kansanvallan kustannuksella.
Kun Niinistö käytti tänään demokratia-termiä, niin siinä nimenomaisessa yhteydessä Saksan liittopäivien eli sikäläisen Saksan parlamentin kohdalla hän kuitenkin halusi käyttää sanaa demokratia. Hän ei sanonut, että saksalainen parlamentarismi ei ollut uhattuna suuren koalition hallitessa.
Kun meillä Suomessa puhutaan perustuslain uudistamisesta, niin näitä demokraattisuuden ja parlamentarismin käsitteitä ja niitten merkityksiä, niitten kattavuutta ei yleensä tuoda esille. Ei siis tuoda esille demokratian ja parlamentarismin käsitteitten eroavuutta. Lyhyesti sanottuna parlamentarismi on sekin demokratiaa eli demokratia on käsitteenä jaajempi ja kattavampi termi kuin parlamentarismi. Myöskin kansanäänestykset kuuluvat demokraattisuuteen, kansanvaltaisuuteen. Eipä ole ihmettelemistä siinäkään havainnossa, että eduskunta selkeästi vieroksuu, karsastaa myös kansanäänestyksiä eli sitä suoran kansanvallan ilmentymää. Näköjään kaikkinainen suora kansanvalta, demokratia on "vaarallista" niille tahoille, jotka pyrkivät keskittämään kaiken vallan eduskunnalle parlamentarismin edistämisen varjolla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.