HBL, käännös:
"Vapaavuori kannustaa ministeritovereitaan käyttämään ruotsia. 07/02 00:00
Tuoreessa kirjeessään houkuttelee Jan Vapaavuori ministerikolleegoitaan pyyhkimään tomua ruotsintaidoistaan.
– Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja ensi vuonna ja silloin keskitymme yhteisen kielen tarpeeseen. Pohjoismaisen yhteistyöministerin roolissa Jan Vapaavuori(kokoomus) on lähettänyt kirjeensä, 20.1.2010, ministerikollegoilleen. Mukaan on laitettu myös pieni kirjanen tittelillä "Att förstå varandra i Norden". (Että ymmärtää toisiaan Pohjolassa")
–Viime vuonna olemme me pohjoismaisessa yhteydessä intensiivisesti keskustelleet yhteisen kielen merkityksestä. Englanti dominoi yhä enemmän ja se luo ongelmia maiden välisessä ymmärtämisessä. Kirje on tulosta tästä keskustelusta.Sävy kirjeessä on tietoisen kannustava; että jahtaisi kolleegoitaan taskulampun kanssa, sitä Vapaavuori ei aio tehdä.
– Kaikilla on välttämättömät perustiedot ruotsista, on vaan kyse niiden tomuttamisesta ja uskaltamisesta käyttää ruotsia keskustelussa pohjoismaisissa yhteyksissä. On joitain yksinkertaisia niksejä, joita voi ottaa esiin, jos vaan tahtoa on. Pohjoismaiset maat, ja niistä erityisesti ongelmalapset Suomi, Islanti ja Tanska, ottavat kielikysymyksen vakavasti, vakuuttaa Vapaavuori.
– Islanti on aloittanut huomattavan kielikampanjan lapsille ja nuorille. Tanska, nykyinen puheenjohtajamaa ministerineuvostossa, järjestää suuren kielikonfrenssin toukokuussa.Suomessa olemme jo päättäneet, että kieli tulee olemaan etusijalla meidän puheenjohtajuutemme aikana 2011, mutta millä tavalla, sitä emme ole vielä päättäneet.
Mikä vika on englannin käyttämisessä?
–Ei mitään, mutta menetämme paljon, jos käytämme sitä pohjoismaisissa yhteyksissä, joissa rakennamme sen päälle, että meillä on yhteinen historia, kulttuuri, samanlainen yhteiskunta ja aika pitkälle sama kieli.Se vetää ihmiset lähemmäksi toisiaan toisella tavalla kuin jos käyttäisimme kolmatta kieltä. Niin se vaan on, se on tärkeää tunnetasolla, sanoo Vapaavuori, jonka äiti tuli Ruotsista.
Patrik Hadenius, Ruotsin kielilehden päätoimittaja, on sanonut, että pääministeri Vanhasen pitäisi käyttää suomea ja tulkkia, Reinfeldtin kanssa, ollakseen tasavertaisella pohjalla.
– Jos hyväksyy tuon näkemyksen, täytyy sitten puhua suomea kaikissa yhteyksissä, ja sen en usko olevan erityisen tarkoituksenmukaista.Sitä paitsi käsittelevät ministerit harvoin pohjoismaisissa yhteyksissä kysymyksiä, joissa täytyy olla jokainen vivahde oikein.
Liike-elämässä käytetään englantia.
– Juu, mutta sielläkin osaa aina yksi paremmin kuin toinen.
Meneekö tie lisääntyneeseen ymmärrykseen ruotsia kohtaan Suomessa peruskoulun pakkoruotsin kautta?
– Joskus vaikuttaa siltä, kuin me Suomessa luulisimme, että olemme ainoa maa maailmassa, jossa lasten täytyy oppia kahta kieltä. Niin ei luonnollisesti ole, on monta maata usealla kansalliskielellä. Että meillä on pakkoruotsi koulussa perustuu perustuslakiimme ja oikeuteen saada palvelua kahdella kielellä ja niin tulee olla.
– Hankalaksi asian tekee se, että monet käsittävät ruotsin kielen oppimisen pakkona: kukaan ei puhu pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta. Haasteena on siis lisätä ymmärrystä ruotsin kielen opetusta kohtaan, ja saada lapset ja nuoret näkemään ruotsin osaamisen arvo. Siinä suhteessa uskon enemmän kannustukseen kuin pakkometodeihin.
Kuinka niin?
– Ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jos sellaisia olisi, olisi ne jo viety läpi. Uskon, että tarvitaan eri tyyppisiä iihmisiä eri yhteiskunnan sektoreilla, jotka puhuvat sen puolesta, miksi on nokkelaa osata ruotsia. Erityisesti iloitsen Ahtisaaren kirjoituksesta syksyllä.
Mitä luulet ruotsin tulevaisuudesta Suomessa?
–-Uskoa, että kaikki suomenmaalaiset osaisivat sujuvaa ruotsia joskus tulevaisuudessa, ei ole relistista. Mutta se huolestuttaa minua, että se määrä suomenkielisiä, jotka pitävät ruotsia tärkeänä, vaikuttaa vähenevän. Jokaisessa sukupolvessa on ollut aina ollut nordisteja, mutta nyt on riski, että se malli on murtunut.
Miksi luulet niin?
– Huippupoliitikkojen joukossa en huomaa mitään huononnusta, useimmat osaavat ruotsia ja heillä on positiivinen asenne ruotsiin. Mutta olen huolestunut nuorisosta ja virkamiehistöstä.
Ensi vuonna on eduskuntavaalit. Näetkö raon itsellesi ja puolueellesi profiloitua ruotsin kielen ja siitä Ruotsalaissuomessa käydyn riehuvan keskustelun pohjalta?
– Antakaa minun sanoa näin: Vihreät ovat pitkään nähneet, että luonto ei pelastu pitämällä asiaa monopolinaan.Sama koskee ruotsin asemaa Suomessa: pahinta ruotsille on, jos RKP luulee omaavansa monopolin kielikysymykseen.
Luuleeko RKP niin?
–RKP:llä näyttää olevan hieman vaikeaa luopua monopoliajattelustaan. Toisaalta RKP-läiset ymmärtävät, nokkelina ja älykkäinä ihmisinä, että he tarvitsevat enemmistön mukaansa pönkittääkseen ruotsin kieltä, toisaalta he eivät halua, että muut puhuvat ruotsin kielestä.Se ei ole oikein loogista."
"Vapaavuori kannustaa ministeritovereitaan käyttämään ruotsia. 07/02 00:00
Tuoreessa kirjeessään houkuttelee Jan Vapaavuori ministerikolleegoitaan pyyhkimään tomua ruotsintaidoistaan.
– Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja ensi vuonna ja silloin keskitymme yhteisen kielen tarpeeseen. Pohjoismaisen yhteistyöministerin roolissa Jan Vapaavuori(kokoomus) on lähettänyt kirjeensä, 20.1.2010, ministerikollegoilleen. Mukaan on laitettu myös pieni kirjanen tittelillä "Att förstå varandra i Norden". (Että ymmärtää toisiaan Pohjolassa")
–Viime vuonna olemme me pohjoismaisessa yhteydessä intensiivisesti keskustelleet yhteisen kielen merkityksestä. Englanti dominoi yhä enemmän ja se luo ongelmia maiden välisessä ymmärtämisessä. Kirje on tulosta tästä keskustelusta.Sävy kirjeessä on tietoisen kannustava; että jahtaisi kolleegoitaan taskulampun kanssa, sitä Vapaavuori ei aio tehdä.
– Kaikilla on välttämättömät perustiedot ruotsista, on vaan kyse niiden tomuttamisesta ja uskaltamisesta käyttää ruotsia keskustelussa pohjoismaisissa yhteyksissä. On joitain yksinkertaisia niksejä, joita voi ottaa esiin, jos vaan tahtoa on. Pohjoismaiset maat, ja niistä erityisesti ongelmalapset Suomi, Islanti ja Tanska, ottavat kielikysymyksen vakavasti, vakuuttaa Vapaavuori.
– Islanti on aloittanut huomattavan kielikampanjan lapsille ja nuorille. Tanska, nykyinen puheenjohtajamaa ministerineuvostossa, järjestää suuren kielikonfrenssin toukokuussa.Suomessa olemme jo päättäneet, että kieli tulee olemaan etusijalla meidän puheenjohtajuutemme aikana 2011, mutta millä tavalla, sitä emme ole vielä päättäneet.
Mikä vika on englannin käyttämisessä?
–Ei mitään, mutta menetämme paljon, jos käytämme sitä pohjoismaisissa yhteyksissä, joissa rakennamme sen päälle, että meillä on yhteinen historia, kulttuuri, samanlainen yhteiskunta ja aika pitkälle sama kieli.Se vetää ihmiset lähemmäksi toisiaan toisella tavalla kuin jos käyttäisimme kolmatta kieltä. Niin se vaan on, se on tärkeää tunnetasolla, sanoo Vapaavuori, jonka äiti tuli Ruotsista.
Patrik Hadenius, Ruotsin kielilehden päätoimittaja, on sanonut, että pääministeri Vanhasen pitäisi käyttää suomea ja tulkkia, Reinfeldtin kanssa, ollakseen tasavertaisella pohjalla.
– Jos hyväksyy tuon näkemyksen, täytyy sitten puhua suomea kaikissa yhteyksissä, ja sen en usko olevan erityisen tarkoituksenmukaista.Sitä paitsi käsittelevät ministerit harvoin pohjoismaisissa yhteyksissä kysymyksiä, joissa täytyy olla jokainen vivahde oikein.
Liike-elämässä käytetään englantia.
– Juu, mutta sielläkin osaa aina yksi paremmin kuin toinen.
Meneekö tie lisääntyneeseen ymmärrykseen ruotsia kohtaan Suomessa peruskoulun pakkoruotsin kautta?
– Joskus vaikuttaa siltä, kuin me Suomessa luulisimme, että olemme ainoa maa maailmassa, jossa lasten täytyy oppia kahta kieltä. Niin ei luonnollisesti ole, on monta maata usealla kansalliskielellä. Että meillä on pakkoruotsi koulussa perustuu perustuslakiimme ja oikeuteen saada palvelua kahdella kielellä ja niin tulee olla.
– Hankalaksi asian tekee se, että monet käsittävät ruotsin kielen oppimisen pakkona: kukaan ei puhu pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta. Haasteena on siis lisätä ymmärrystä ruotsin kielen opetusta kohtaan, ja saada lapset ja nuoret näkemään ruotsin osaamisen arvo. Siinä suhteessa uskon enemmän kannustukseen kuin pakkometodeihin.
Kuinka niin?
– Ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jos sellaisia olisi, olisi ne jo viety läpi. Uskon, että tarvitaan eri tyyppisiä iihmisiä eri yhteiskunnan sektoreilla, jotka puhuvat sen puolesta, miksi on nokkelaa osata ruotsia. Erityisesti iloitsen Ahtisaaren kirjoituksesta syksyllä.
Mitä luulet ruotsin tulevaisuudesta Suomessa?
–-Uskoa, että kaikki suomenmaalaiset osaisivat sujuvaa ruotsia joskus tulevaisuudessa, ei ole relistista. Mutta se huolestuttaa minua, että se määrä suomenkielisiä, jotka pitävät ruotsia tärkeänä, vaikuttaa vähenevän. Jokaisessa sukupolvessa on ollut aina ollut nordisteja, mutta nyt on riski, että se malli on murtunut.
Miksi luulet niin?
– Huippupoliitikkojen joukossa en huomaa mitään huononnusta, useimmat osaavat ruotsia ja heillä on positiivinen asenne ruotsiin. Mutta olen huolestunut nuorisosta ja virkamiehistöstä.
Ensi vuonna on eduskuntavaalit. Näetkö raon itsellesi ja puolueellesi profiloitua ruotsin kielen ja siitä Ruotsalaissuomessa käydyn riehuvan keskustelun pohjalta?
– Antakaa minun sanoa näin: Vihreät ovat pitkään nähneet, että luonto ei pelastu pitämällä asiaa monopolinaan.Sama koskee ruotsin asemaa Suomessa: pahinta ruotsille on, jos RKP luulee omaavansa monopolin kielikysymykseen.
Luuleeko RKP niin?
–RKP:llä näyttää olevan hieman vaikeaa luopua monopoliajattelustaan. Toisaalta RKP-läiset ymmärtävät, nokkelina ja älykkäinä ihmisinä, että he tarvitsevat enemmistön mukaansa pönkittääkseen ruotsin kieltä, toisaalta he eivät halua, että muut puhuvat ruotsin kielestä.Se ei ole oikein loogista."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiitos.
Artikkelista puuttuu siis maininta siitä, että Vapaavuori on kasvanut ruotsinkielisessä kodissa. Hänen näkökulmansa asioihin nyt kertakaikkiaan on suomenruotsalaisen näkökulma, vaikkei hän asiaa tuokaan esiin.
Tähän asti HBL on julkaissut myös suomenkielisiä kommentteja, mutta nyt on linja vaihtunut. Kaikki suomenkieliset kommentit on otettu pois.
HBL:ään tuli Turun suunnalta käsky poistaa suomenkieliset kannanotot.
Nyt ne on poistettu.
HBL on olevinaan puolueeton lehti.
Eihän se ole.
Keskustelu on aivan toisenlainen, kun siinä on vain ruotsinkielisiä, Vapaavuorta ylistäviä kommentteja.
Toinen näkökulma, joka aina pitää journalismissa ottaa huomioon, ei ole nyt näkyvillä.
olla niin, että hänen taustansa ei ole suomenruotsalaisuus. Äitinsä taitaa olla aito ruotsalainen.
"olla niin, että hänen taustansa ei ole suomenruotsalaisuus. Äitinsä taitaa olla aito ruotsalainen. "
Jos suomalainen muuttaa ruotsiin hänestä tulee ruotsinsuomalainen, mutta jos ruotsalainen muuttaa suomeen, hänestä ei tulekaan suomenruotsalaista ;)
Yleensä suomalaiset sotalapset tunnettii Ruotsissa turaanipaskoina.
Svekko olisi halunnut, että Stalin olisi samalla tavalla murhannut suomalaiset kuin Hitler murhasi puolalaiset ja juutalaiset.
–Ei mitään, mutta menetämme paljon, jos käytämme sitä pohjoismaisissa yhteyksissä, joissa rakennamme sen päälle, että meillä on yhteinen historia, kulttuuri, samanlainen yhteiskunta ja aika pitkälle sama kieli.Se vetää ihmiset lähemmäksi toisiaan toisella tavalla kuin jos käyttäisimme kolmatta kieltä. Niin se vaan on, se on tärkeää tunnetasolla, sanoo Vapaavuori, jonka äiti tuli Ruotsista.
Tässä ensimmäisessä esimerkissä Vapaavuoren mielestä menetämme paljon jos käytetään englantia pohjoismaissa yhteyksissä mutta sitten Patrik Hadeniuksen artikkeliin vastaten taas siinä ei ole mitään vikaa ellei kaikkia "vivahteita" osaakaan.
Patrik Hadenius, Ruotsin kielilehden päätoimittaja, on sanonut, että pääministeri Vanhasen pitäisi käyttää suomea ja tulkkia, Reinfeldtin kanssa, ollakseen tasavertaisella pohjalla.
– Jos hyväksyy tuon näkemyksen, täytyy sitten puhua suomea kaikissa yhteyksissä, ja sen en usko olevan erityisen tarkoituksenmukaista.Sitä paitsi käsittelevät ministerit harvoin pohjoismaisissa yhteyksissä kysymyksiä, joissa täytyy olla jokainen vivahde oikein.
Ei hemmetti noita svekoja! Taas tuli se perustuslaki-argumentti, vaikka kyseinen laki ei todellakaan velvoita pakkoruotsitukseen.
Huomaatteko! Kun puhutaan pohjoismaisesta kielestä, niin se on svekojen mielestä aina automaattisesti ruotsi.
Ihmisen identiteetti muotoutuu toisenlaiseksi, jos hän omaksuu kotonaan sujuvan ruotsin kielen. Hänestä useimmiten tulee illusorisen Norden-valtioliiton kansalainen. Hän kokee "kansallisuustunteita" Nordenia kohtaan ja kielellistä yhteyttä siihen.
Vrt. "pohjoismaisissa yhteyksissä, joissa rakennamme sen päälle, että meillä on yhteinen historia, kulttuuri, samanlainen yhteiskunta ja aika pitkälle sama kieli.Se vetää ihmiset lähemmäksi toisiaan toisella tavalla kuin jos käyttäisimme kolmatta kieltä. Niin se vaan on, se on tärkeää tunnetasolla, sanoo Vapaavuori, jonka äiti tuli Ruotsista."
Suomalaiselle tämä on mahdotonta. Suomalaiselle on olemassa vain Suomi, se suomenkielinen, joka on sinnitellyt läpi Ruotsin vallan aikojen, Venäjän vihojen, nälkävuosien ja terrorin, sodista puhumattakaan.
Suomenkielisen suomalaisen identiteetti on erilainen, eikä se ole muuttumassa. Ei tarvitse tuijottaa menneeseen. Elämä muuttuu ja Suomi muuttuu. Mutta Suomi ei ole matkalla kohti kaksikielisyyttä ja Nordenia vaan kohti yksikielistä mutta monia kulttuureita ymmärtävää Suomea yhdentyvässä Euroopassa. Suomen kieli ja vapaus käyttää sitä ovat edelleen suuria aarteita.
Ketään ei haluta syrjiä eikä sortaa, mutta suomenkielinen suomalaisuus on arvo ylitse muiden. Kaikella kunnioituksella erilaisia vähemmistöjä kohtaan.
No hyvä. Ruotsihan ei toisessa maailmansodassa taistellut.
Tiesitköt, että Eric von Rosen oli varsin tunnettu.
Göringin vaimo Carin Fock oli ruotsalainen jota Hermanni pani joka päivä niin, että persereikä tuli kipeäksi?
herra Vapaavuori mennä sanomaan tanskalaisille ja islantilaisille, että he ovat pohjoismaiden ongelmalapsia
kielensä suhteen, koska suomalaisiahan ovat aina saaneet svekomaanit ja suomenruotsalaiset mollata, mutta muita pohjoismaalaisia vain aniharvoin.
Suurin osa vapaavuoren argumenteistä eivät kestä lähempää tutkiskelua sitten ollenkaan.
– Huippupoliitikkojen joukossa en huomaa mitään huononnusta, useimmat osaavat ruotsia ja heillä on positiivinen asenne ruotsiin. Mutta olen huolestunut nuorisosta ja virkamiehistöstä.
Aivan samaan tapaan entisessä Neuvostoliitossa pelättiin vainoharhaisesti neuvostovastaisuutta.
Aivan käsittämätöntä roskaa kaikkienko pitäisi suoraan sanoen rakastaa ruotsin kieltä eikä nähdä
mitään outoa siinä, että 95 prosentin on opeteltava viiden prosentin kieltä pakollisena kouluissa.
– Hankalaksi asian tekee se, että monet käsittävät ruotsin kielen oppimisen pakkona: kukaan ei puhu pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta. Haasteena on siis lisätä ymmärrystä ruotsin kielen opetusta kohtaan, ja saada lapset ja nuoret näkemään ruotsin osaamisen arvo. Siinä suhteessa uskon enemmän kannustukseen kuin pakkometodeihin.
Sieltähän se "legendaarinen" pakkomatematikka-argumentti tulikin valitettavasti matematiikka on
universaali aine, jota opetetaan lähes kaikissa maailman kouluissa pakkoruotsi puolestaan Suomen
koululaitoksen kielipoliittinen kummajainen.
"Jokaisessa sukupolvessa on ollut aina ollut nordisteja, mutta nyt on riski, että se malli on murtunut."
Tuliko yllätyksenä, etteivät kaikki suomalaiset halua väheksyä omaa äidinkieltänsä ja leikkiä
skandinaavia pohjoismaisissa kokouksissa?
Jan Älyvapaavuoren puheet ovat todella vastenmielisiä.