Elämän Syleily !

Minä toivun tieltä murheiden
kannan arat haavat kyynelten,
mikä ei täällä tapa, saa kestämään
ja hiljaa kävelemään.

Monta kertaa kiitin mielessäin
miten matkalla kohtaankaan elämäin ?
Kunnes ilta toi uudet kyyneleet
näkyi tuskien tantereet.

Oli sanat nuo valmiina huulillain
mitä lausun ? Kun jälleen iskun sain,
jos eeltä ain`tietäisi ihminen
kun lyödään kumartaen.

Oli uskoni huvennut ihmisiin
en jaksanut edes kyyneliin,
valui tiimani kipu pisteeseen
kunhan pääsisin huomiseen .

Aamu toi auringon tullessaan
valaisten mieleni synkän maan,
siinä hän seisoi vierelläin
minun kaivattu ystäväin.

Tuli luokseni, ihan vierellein
kun luulin että jo loppua tein ?
Tunsin lämpöisen käden poskellain
niin elämän uskoni sain.

Lausui kauniisti mulle sanat nää
hyvä ystävä, tässä ei elämän pää,
paljon annettavaa vielä on
tällä tiellä kohtalon.

Sinä edessä monet haasteet näät
myös särkyneet pitkospuiden päät,
silti käydä ei tarvitse horjuen
kun näät valon myös huomisen.

Jokin värähti silloin sisälläin
ystävän silmistä senkin näin,
miten kohosi kyyneleet ystävän
poskille elämän.

Meidät Luoja tänne kerran loi
vaikka tunnekuohuja olla voi,
silti lahja tää suuri on elämän
myös silmissä itkevän.

Siitä kiitänkin että syntyä sain
myös tuskista täällä kohdallain,
ne kasvattaa ihmistä elämään
ja hiljaa kävelemään.
8332
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

"Päivä vain ja
hetki kerrallansa..."
Kiitosvirren sanat sydämelleni tuli
kun runoasi
jotenkin niin raskasta luin

Tahtoisin sinulle ojentaa mä tyynyn pehmeän
johon painaa voisit pääs
siinä levätä
ja voimia koota
on elämänmyrskyt
joskus aaltoja
niin suuria..

mutta enenpää ei sulle anneta kuin jaksat sä kantaa
ne kaikki ain.
Ystäväni J pyhäpäivää,joka lepopäivä on

Äänestä
  • Aloittaja

    pehmeäll' tyynyllä onkin kiva
    levätä kun myrskyt heiluttaa
    elonpurtta.

    Hyvää alkavaa viikkoa. J.

    Äänestä

- Mutta myös valoa
- toivoa...

Tiettyjä asioita ei
voi kiiruhtaa,
nehän pitää käydä
läpi surren
- välillä hammasta purren

Elonpurren aallokoissa
on suunta joskus täysin poissa
Kun silmät peittyy kyynelvesiin
ei tule edes tähdet esiin
Niistä voisi löytää suunnan
-miettiä; nyt reitin muunnan

Tyyntyi myrsky - laantui tuuli
ystävä Sun toiveen kuuli
Hymyyn taittui murhemieli
karvaan surun palan nieli
Eespäin keveemmästi kuljit
surusta osan taakses suljit

Valo ja ilo pimeyden voittaa
uusi aika myöskin koittaa :))

Valoa, lämpöä ja iloa tiellesi...

Äänestä
  • Aloittaja

    kauniista vastarunostasi.

    Oikein hyvää kevään odotusta Sinulle.

    J.

    Äänestä

liian paljon tuskaa. Mutta Luoja ei aseta meille
enempää kannettavaksi, kuin minkä jaksamme kantaa.
Kiitos elämälle, kiitos myös ohdakkeista. Joku virsihän
muistaakseni niin on sanoitettu.

Sinulle myös kiitos siitä, että olet olemassa. Että puet
karikkosi näin koskettaviin säkeisiin.

Äänestä
  • Aloittaja

    kun niistä puhuu,
    ja onneksi on hyviä ystäviä
    niin kuin Sinä linda.

    Kiitos palautteestasi. J.

    Äänestä

... laulunsanat,
ja yritinkin siihen

miljoona miljoona miljoona ruusua... miljoona miljoona..............

mutta ei se siihen rimmannut!

Tämä on kyllä hyvä,
olet varmaan kirjoitellut laulunsanoja ennenkin,

ei paha!
Kirjoita lisää!

Äänestä
  • Aloittaja

    taipuu helposti lauluksikin,
    kun vain löytää nuotit.
    Itse en osaa säveltää.

    Olen tehnyt jokusia
    laununsanojakin.

    Kiitos Sinulle.

    Jatketaan toki !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bacgal kirjoitti:

Minä toivun tieltä murheiden
kannan arat haavat kyynelten,
mikä ei täällä tapa, saa kestämään
ja hiljaa kävelemään.

Monta kertaa kiitin mielessäin
miten matkalla kohtaankaan elämäin ?
Kunnes ilta toi uudet kyyneleet
näkyi tuskien tantereet.

Oli sanat nuo valmiina huulillain
mitä lausun ? Kun jälleen iskun sain,
jos eeltä ain`tietäisi ihminen
kun lyödään kumartaen.

Oli uskoni huvennut ihmisiin
en jaksanut edes kyyneliin,
valui tiimani kipu pisteeseen
kunhan pääsisin huomiseen .

Aamu toi auringon tullessaan
valaisten mieleni synkän maan,
siinä hän seisoi vierelläin
minun kaivattu ystäväin.

Tuli luokseni, ihan vierellein
kun luulin että jo loppua tein ?
Tunsin lämpöisen käden poskellain
niin elämän uskoni sain.

Lausui kauniisti mulle sanat nää
hyvä ystävä, tässä ei elämän pää,
paljon annettavaa vielä on
tällä tiellä kohtalon.

Sinä edessä monet haasteet näät
myös särkyneet pitkospuiden päät,
silti käydä ei tarvitse horjuen
kun näät valon myös huomisen.

Jokin värähti silloin sisälläin
ystävän silmistä senkin näin,
miten kohosi kyyneleet ystävän
poskille elämän.

Meidät Luoja tänne kerran loi
vaikka tunnekuohuja olla voi,
silti lahja tää suuri on elämän
myös silmissä itkevän.

Siitä kiitänkin että syntyä sain
myös tuskista täällä kohdallain,
ne kasvattaa ihmistä elämään
ja hiljaa kävelemään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu