Kielelliset valtiorakenteet jotka katosivat
Liioittelua. Pääministeri kiemurtelee totuuden kanssa kun hän väittää hallituksen rakentavan vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita.
Pääministeri Matti Vanhanen (K) järkyttyy väitteistä, että hänen hallituksensa ei riittävissä määrin olisi ottanut huomioon ruotsin kieltä viime vuosien valtiollisissa uudelleenjärjestelyissä.
Viime torstain Spotlight’in osassa, Ylen FST5:ssä sanoi Vanhanen, että hallitus on kaikin puolin yrittänyt katsoa, että ruotsinkielisistä hallintoalueista tulisi niin vahvoja kuin mahdollista mutta, että sekä suomen-, että ruotsinkieliset palvelut tulevat kärsimään kun piireistä tehdään suurempia ja 15000 valtion virkamiestä otetaan pois.
Vanhanen sanoi myöskin, että kansan ”muutosvastustus” ei voi estää hallitusta toteuttamaan täysin välttämättömiä , hallinnollisia uudistuksia. Pääministeri tarjosi jopa aitoa hymyä onnistuneesta sananvalinnastaan.
Oli mallikelpoista reportteri Pekka Palmgreniltä saada pääministeri haarukalle, mutta hän päästi hänet aivan liian helpolla. Mitään pyrkimystä rakentaa vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita ei ylipäätään ole ollutkaan hallituksella ja sen vuoksi leikkaukset koskettavatkin ruotsinkieltä kohtuuttoman suuresti kun valtiohallintoa ohennetaan.
Siinä saivat katsojat mustaa valkoisella ohjelmassa joka mm. osoitti, että hätäkeskus ei ymmärrä ruotsinkielisiä hätäpuheluja ja, että oikeusasiakkaat ovat pakotettuja palkkaamaan asianajajia tulkkaamaan käräjäoikeuksien suomenkielisiä päätöksiä.
Lisää esimerkkejä tarjosi Ylen Vega perjantain Granskat’ussa, joka pääosin pyöri ruotsinkielisten aluemenetysten piirissä, poliisin ja kuntien välinen kommunikointi valtiohallinnon kanssa.
Voidaan lisätä, että pääministeri Matti Vanhasen potentiaalinen seuraaja – hallinto – ja kuntaministeri Mari Kiviniemi – ei vieläkään ole päästänyt ajatusta, että aluehallinnossa Kokkola suuntautuu täyssuomenkieliseen alueeseen pohjoisessa.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Vanhasen uudistukset ovat jo johtaneet tilanteeseen jolloin ruotsinkielisten perusoikeudet ovat kyseenalaistettuja. Monet surut ja koettelemukset odottavat.
Professori Markku Suksen mukaan on 300000 henkilöä kuitenkin väestöpohja joka hyvin riittäisi pitämään yllä yhden hallintokoneiston. Esimerkiksi Islannissa on vastaavalla väestömäärällä valtiollista toimintaa kaikilla välttämättömillä sektoreilla.
.
On siis kysymys ainoastaan poliittisesta tahdosta. Suomessa meillä on nyt kaikki syy alkaa miettimään miksi tätä tahtoa ei ole ollut ja kuinka se voidaan palauttaa.
Spotlight’lla ei ollut tarkoitusta johdattaa katsojia perustuslailliseen syynetsintään ja sellainen tarkoitus ei ehkä ole edes mahdollista yhdessä tv-haastattelussa. Mutta totuus on, että ne ”ruotsinkieliset hallintoalueet” joista Vanhanen puhuu eivät olleet edes poliittisena ideana vuosina 1998-2009 vaan nousivat uudelleen vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon yhteydessä syksyllä 2009.
Nyt pitäisi tiedostaa kaikille, että kielilaki on tyhjä rukkanen ellei sillä ole selvä yhteys perustuslain uudelleen tulkintaan kielellisistä hallintoalueista
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Liioittelua. Pääministeri kiemurtelee totuuden kanssa kun hän väittää hallituksen rakentavan vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita.
Pääministeri Matti Vanhanen (K) järkyttyy väitteistä, että hänen hallituksensa ei riittävissä määrin olisi ottanut huomioon ruotsin kieltä viime vuosien valtiollisissa uudelleenjärjestelyissä.
Viime torstain Spotlight’in osassa, Ylen FST5:ssä sanoi Vanhanen, että hallitus on kaikin puolin yrittänyt katsoa, että ruotsinkielisistä hallintoalueista tulisi niin vahvoja kuin mahdollista mutta, että sekä suomen-, että ruotsinkieliset palvelut tulevat kärsimään kun piireistä tehdään suurempia ja 15000 valtion virkamiestä otetaan pois.
Vanhanen sanoi myöskin, että kansan ”muutosvastustus” ei voi estää hallitusta toteuttamaan täysin välttämättömiä , hallinnollisia uudistuksia. Pääministeri tarjosi jopa aitoa hymyä onnistuneesta sananvalinnastaan.
Oli mallikelpoista reportteri Pekka Palmgreniltä saada pääministeri haarukalle, mutta hän päästi hänet aivan liian helpolla. Mitään pyrkimystä rakentaa vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita ei ylipäätään ole ollutkaan hallituksella ja sen vuoksi leikkaukset koskettavatkin ruotsinkieltä kohtuuttoman suuresti kun valtiohallintoa ohennetaan.
Siinä saivat katsojat mustaa valkoisella ohjelmassa joka mm. osoitti, että hätäkeskus ei ymmärrä ruotsinkielisiä hätäpuheluja ja, että oikeusasiakkaat ovat pakotettuja palkkaamaan asianajajia tulkkaamaan käräjäoikeuksien suomenkielisiä päätöksiä.
Lisää esimerkkejä tarjosi Ylen Vega perjantain Granskat’ussa, joka pääosin pyöri ruotsinkielisten aluemenetysten piirissä, poliisin ja kuntien välinen kommunikointi valtiohallinnon kanssa.
Voidaan lisätä, että pääministeri Matti Vanhasen potentiaalinen seuraaja – hallinto – ja kuntaministeri Mari Kiviniemi – ei vieläkään ole päästänyt ajatusta, että aluehallinnossa Kokkola suuntautuu täyssuomenkieliseen alueeseen pohjoisessa.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Vanhasen uudistukset ovat jo johtaneet tilanteeseen jolloin ruotsinkielisten perusoikeudet ovat kyseenalaistettuja. Monet surut ja koettelemukset odottavat.
Professori Markku Suksen mukaan on 300000 henkilöä kuitenkin väestöpohja joka hyvin riittäisi pitämään yllä yhden hallintokoneiston. Esimerkiksi Islannissa on vastaavalla väestömäärällä valtiollista toimintaa kaikilla välttämättömillä sektoreilla.
.
On siis kysymys ainoastaan poliittisesta tahdosta. Suomessa meillä on nyt kaikki syy alkaa miettimään miksi tätä tahtoa ei ole ollut ja kuinka se voidaan palauttaa.
Spotlight’lla ei ollut tarkoitusta johdattaa katsojia perustuslailliseen syynetsintään ja sellainen tarkoitus ei ehkä ole edes mahdollista yhdessä tv-haastattelussa. Mutta totuus on, että ne ”ruotsinkieliset hallintoalueet” joista Vanhanen puhuu eivät olleet edes poliittisena ideana vuosina 1998-2009 vaan nousivat uudelleen vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon yhteydessä syksyllä 2009.
Nyt pitäisi tiedostaa kaikille, että kielilaki on tyhjä rukkanen ellei sillä ole selvä yhteys perustuslain uudelleen tulkintaan kielellisistä hallintoalueista
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://arenan.yle.fi/audio/731930
Tammisaarelaista sotaveteraania voin palvella ruotsiksi jos tämä sitä haluaa, muttä näpiöläistä rintamakarkurin jälkeläistä en ikinä.
Munsalan soutajien sikiöt voi myös painua vittuun.
Myntti haluaa ruotsinkielen asemasta puhua? Olisi sitten ehkä kannattanut taistella sodissa eikä piileksiä Alpo Marttisen selän takana tai soutaa Ruotsiin.
Svekotoimittaja oikein kehuu, kuinka Suomen pääministeri on saatu "haarukkaan" grillattavaksi.
Ihan kuin Suomen johtajan olisi alistuttava jonkun pikkuvähemmistön pomputettavaksi ja olisi tilivelvollinen muille kuin koko kansalle?
Taas tuo Islanti-asia tuli esille, mutta Mynttikään ei(tarkoituksellisesti) vetänyt asiasta oikeata johtopäätöstä.
Eli miksei surut voi palvella itseään kuten samankokoiset islantilaiset?
Silloinhan suomalaisten pakkoruotsitus on turhaa.
Johtuisikko tämä siitä, että aika monella svekkomaanilla kuten Anna-Maja Henriksson KIVIOJALLA on suomalaisia sukujuuria?
Siksi ei Alexander Setälä alias Alexander Stubb voi palvella itseään. On liian kiusallista leikkiä puhdasta ruotsalaista jos on turaanilaisuutta. Siksi kaksikielisyys ja enemmistön orjuuttaminen on parempi. Sitä Fuhrer Axel Olof Freudenthal haluaisi.
Eli miksei surut voi palvella itseään kuten samankokoiset islantilaiset?
Silloinhan suomalaisten pakkoruotsitus on turhaa. >>
Miksi mennä hätäkeskuksiin tai hoiva-alalle, kun voi mennä ylikiintiössä juristiksi,
ekonomiksi ja muualle bättre folkin bättre töihin..
Hoitakoot ne finnit vaan ne palvelutehtävät..
me surut tyydymme vaatimaan..
Onneksi Vanhanen lähetti sen kirjeen.
Kohta saamme kaikki palvelut palvelufinnien toimesta ruotsiksi.
Siksikö Nils Gustafsson on eläkkeellä oleva linja-autonkuljettaja?
Toisaalta työmuurahaisia svekot ovat.
20 perhettä hallitsee Suomea. Loput ovat näiden komennettavissa.