joka herättäisi heidät tästä pahasta unesta, jossa maa ajautuu selvitystilaan ja nälkä uhkaa suurinta osaa kansasta. Eikös niille ole vieläkään selvinnyt, että tästä lamasta ei Suomi enää nouse. Teollisuus lähtee ja vienti tyrehtyy, lopullisesti.
Hallitus odottaa ihmettä
tulispa jo joku
258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
19.09.2008 Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) arvio tilanteen vakavuudesta oli lievimmästä päästä: edessä on hitaamman kasvun kausi. Taantumaa, lamasta puhumattakaan, valtiovarainministeri ei odota, talous on vain ”alavireinen”.
23.07.2008 13:52 Pääministeri Matti Vanhasen mukaan puukaupan määräaikaisella verohuojennuksella turvataan paitsi metsäteollisuuden puunsaanti, myös alan työpaikat.
Hallitus patistelee suomalaisia puukaupoille ja esittää, että vuosina 2008–2010 myytävän puun myyntivoittoveroa huojennetaan merkittävästi.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan määräaikaisella toimenpiteellä on tarkoitus turvata metsäteollisuuden puunsaanti, kun Venäjän korotetut puutullit tulevat todennäköisesti voimaan vuoden vaihteessa. Näin hallitus haluaa turvata myös metsäteollisuuden työpaikkoja.
Verohuojennuksella hallitus haluaa viestittää kaikille puukaupan osapuolille, että meidän pitää pystyä kansallisesti tekemään kaikki mahdollinen, jotta teollisuus saisi raaka-ainetta myös ensi vuoden vaihteen jälkeenkin, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus esittää, että huhtikuun alusta ensi vuoden loppuun mennessä myytävän puun myyntituloista 50 prosenttia on verovapaata tuloa. Vuonna 2010 huojennus on 25 prosenttia.
Katainen: Piristyvä kauppa supistaa veromenetykset
Vanhasen mukaan hallitus ei ole kuitenkaan saanut takeita metsäyhtiöiltä, että verohuojennuksen ansiosta ne pidättäytyisivät uusista tuotannon supistamistoimista.
Yhtiöt tekevät omat ratkaisunsa. Meillä ei ole mitään ennakkotietoa, Vanhanen sanoi.
Verohuojennuksen hintalappu on ensi vuonna 170 miljoonaa euroa. Kun huojennus astuu voimaan takautuvasti huhtikuun alusta, veromenetykset ovat tänä vuonna hieman pienemmät. Vuonna 2010 veroja menetetään noin 85 miljoonaa euroa
J 27.4.2007 Jaakko Kiander arvioi Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman keskeisiä kohtia.
Hallituksen työllisyystavoite vaalikauden aikana on 80.000 – 100.000 uuden työpaikan syntyminen. Tavoite on hyvä ja tarpeellinen, ja sen toteutuminen on mahdollisuuksien rajoissa. Työvoiman ulkopuolella on edelleen runsaasti työikäisiä. (työpaikkoja onkin kadonnut jo 150.000 ja vaje on siis jo 250.000 työpaikkaa)
Julkisen talouden osalta hallitus asettaa tavoitteeksi kuntatalouden tasapainon ja valtiontalouteen ylijäämätavoitteeksi 1 % bkt:sta vuonna 2011. Tämä merkitsee ylijäämän supistumista vuoden 2006 tasosta, joka oli noin 1,5 %. Finanssipolitiikan linja on kuitenkin neutraali. Ohjelma on vaitelias sen suhteen, kuinka paljon työeläkerahastojen pitäisi kasvaa. VM:n arvion mukaan hallituksen vero- ja menolinja johtaa siihen, että valtiontalous kääntyy vaalikauden aikana alijäämäiseksi. Arvio perustuu kuitenkin pessimistiseen kasvuoletukseen eikä välttämättä osu oikeaan.
Hallitusohjelma sisältää useita veronkevennyksiä, joiden ajoitus jää kuitenkin avoimeksi. Verokevennysten yhteismäärä on 2,1 mrd euroa eli hieman vähemmän kuin Vanhasen I hallituksen aikana toteutetut kevennykset. Tämän summan lisäksi on tiettävästi luvattu, että ansiotason noususta johtuva verotuksen kiristyminen kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotusta kevennetään keskimäärin noin 1,5 %-yksikköä, mutta tarkemmasta kohdentumisesta ei ole vielä tietoa. Ruoan alv-kantaa alennetaan 12 %:in, mikä maksaa 450 milj. Tämän lisäksi alennetaan hyvätuloisten eläkeläisten verotusta (pienituloiset eläkeläiset eivät nytkään maksa veroja), perintöverotusta ja osinkoverotusta. Viimeksi mainitut hyödyttävät yrittäjiä ja keskimääräistä varakkaampia kotitalouksia. Pienituloisten nuorten työnantajamaksuihin kaavaillaan alennusta. Lisäksi suunnitteilla on perusvähennyksen nosto, jossa hyötyjinä olisivat työssä käymättömät pienituloiset.
Ohjelmaan sisältyy myös välillisten verojen kiristyksiä. Polttoaine-, sähkö- ja alkoholiveroja on tarkoitus kiristää yhteensä noin 300 miljoonalla, mikä suurelta osin kumoaa ruoan alv-kannan alentamisen ostovoima- ja tulonjakovaikutuksen.
Ohjelmaan sisältyy eräiden tulonsiirtojen korotuksia, elinkeinotukien ja koulutusmenojen lisäyksiä sekä varauksia myöhemmin päätettäviä menojen lisäyksiä varten. Tulonsiirtojen osalta ohjelmassa ovat kansaneläkkeiden korotus (20 euroa/kk), opintorahan korotus (15 %) sekä eräiden lapsilisien kertakorotus. Lapsilisäkorotukset kohdistuvat monilapsisiin (> 2) perheisiin ja yksinhuoltajiin. Suurin osa perheitä jää siten vaille korotusta. Lapsilisiin ei myöskään ole tulossa kokoomuksen ennen vaaleja lupaamaa indeksointia. Kansaneläkkeiden korotus on pieni (+4 % nelivuotiskauden aikana) ja johtaa siihen, että niiden taso jää edelleen jälkeen yleisestä tulotasosta.
Hallitusohjelman meno- ja veropolitiikkaa voidaan osin luonnehtia jakopolitiikaksi, joka hyödyttää lähinnä omistajia ja erityisesti maatalousyrittäjiä. Tämä on tietysti hallituspohjan huomioon ottaen luontevaa.
Toimin pienyrittjänä ja työllistän kymmenkunta ihmistä. En tunnista yhtään toimenpidettä jotka auttaisivat mahdollisuuksiani yrittäjänä ja työllistäjänä. Päinvastaisia toimia on runsaasti. Esim nyt esillä olevat oy:n verouudistuukset ovat sellaisia jotka toteutuessaan johtavat minun yritystoimintani alasajoon. Uusi verotili, pelkkää harmia ja lisäpyrökratiaa. Työelämän laadulliset uudistukset, taas lasku meikämiehellä. Palkat nousee, kustannukset nousevat, mutta tuotteet pitäis pystyä myymään entistä halvemmalla. Vaatimusta vaatimuksen päälle. Tästä ei tule mitään, motivaatio on loppu.