Pakollinen kuntouttava työtoiminta

Kuka käskee tekemään täyttä työpäivää ilmaiseksi? Minä en todellakaan suostu tekemään, kuin sen PAKOLLISEN alarajan 4 tuntia. Olen sen verran ovela, etten edes ns. työpaikkaan toimita ylimääräisiä lippuja ja lappuja, joissa lukee, että "työtunnit toteutetaan työpaikan työajan puitteissa". Vien työsopimukset ja sanon jo alussa, että teen sitten sen 4 tuntia. Hyvin on mennyt läpi ja tulee menemään, valitsen sellaiset paikat, missä ei tarvitse niska limassa tehdä palkatta töitä.

Pakkokurssitettava kirjoitti:

Kuka käskee tekemään täyttä työpäivää ilmaiseksi? Minä en todellakaan suostu tekemään, kuin sen PAKOLLISEN alarajan 4 tuntia. Olen sen verran ovela, etten edes ns. työpaikkaan toimita ylimääräisiä lippuja ja lappuja, joissa lukee, että "työtunnit toteutetaan työpaikan työajan puitteissa". Vien työsopimukset ja sanon jo alussa, että teen sitten sen 4 tuntia. Hyvin on mennyt läpi ja tulee menemään, valitsen sellaiset paikat, missä ei tarvitse niska limassa tehdä palkatta töitä.

Kansalaisjärjestöt ovat tehneet hyvää työtä työllistämällä työttömiä vaikeina lamavuosina. Nousukaudella ne ovat osaltaan huolehtineet sen väestön tukityöllistämisestä, jolle ei ole löytynyt työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Tukityöllistämisen merkitystä on korostanut valtion ja kuntien tukityöllistämisen supistuminen viime vuosina.

Kokemukset työllistämistoiminnasta ovat olleet pääosin hyvin myönteiset. Järjestöt ovat halunneet olla helpottamassa vaikeaa työttömyysongelmaa ja saaneet vastaavasti hyvää työvoimaa edullisesti. Yhdistykset ovat kokeneet toiminnan haasteeksi ja uuden oppimisen paikaksi. Ne ovat voineet tarjota työttömille mielekästä tekemistä, sosiaalisen verkoston ja työyhteisön. Tämä on korostunut pienillä paikkakunnilla, joissa on työllistetty naapuri, sukulainen, ystävä tai muu tunnettu henkilö. Toiminta ei ole ollut kasvotonta.

Työllistäminen on sujunut pääosin ilman suurempia ongelmia, vaikka se ei olekaan helppoa vapaaehtoistoimijoille. Palkanmaksuun ja tukien hakemiseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia.

Hyvistä tuloksista huolimatta toiminnassa on ilmennyt monia ongelmia. Suurin epäkohta on työllistämisen lyhytkestoisuus. Työttömät ovat työllistyneet lyhyiksi jaksoiksi, mistä on ollut haittaa sekä työllistetyille että työnantajayhdistyksille. Lyhytkestoisuus on vaikuttanut ratkaisevasti myös siihen, että tukityöjakson jälkeen vain hyvin pieni osa on saanut määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen ko. yhdistyksessä. Näin tukityöllistämisen perimmäinen tavoite, työllistyminen, ei ole riittävästi toteutunut.

Työllistymisen motivoivuus kaipaa myös parantamista. Työllistetyn palkka jää tukityössä liian alhaiseksi. Se ei kannusta riittävästi hakeutumaan työsuhteeseen, vaikka avoimilta työmarkkinoilta ei ole löytynytkään työpaikkaa. Ns. tuloloukkuongelma on vaikeuttanut myös kansalaisjärjestöjen työllistämistä.

Kolmas kehittämistä vaativa kokonaisuus on työllistämisen laatu. Siinä on kansalaisjärjestöissä vielä parantamisen sijaa. Työllistettyjen perehdyttäminen työhönsä on jäänyt liian vähäiseksi. Työllistettyjen koulutusta pitää myös lisätä ja työllistettyjen ohjaus tukityöjakson aikana saada nykyistä systemaattisemmaksi. Jonkin verran ongelmia on ollut myös asenteissa. Me ja tuo työllistetty -mentaliteettia on esiintynyt, vaikka asenneongelmat julkisella ja yksityisellä sektorilla lienevät kansalaisjärjestöjä suurempi ongelma. Työn laaduntamista tarvitaan, mutta se ei ole helppoa, koska työllistäminen vaikeutuu koko ajan. Helposti työllistettävät alkavat loppua työttömistä työnhakijoista.

Neljänneksi ongelmia on esiintynyt hallintokäytäntöjen osaamisessa, esimerkiksi palkan sivukulujen tilittämisessä, joskin nämä ongelmat ovat selkeästi vähentyneet työllistämisen tultua aikaisempaa tutummaksi. Samalla kun järjestötoimijoiden osaamista hallintokäytännöissä tulee lisätä, pitää käytäntöjä myös yksinkertaistaa nykyisestä.

Viidenneksi työllistettävien löytyminen on ollut yllättävän vaikeaa monilla paikkakunnilla. Yhdistelmätuen ehdot pitävät ison osan työttömistä työnhakijoista tukimuodon ulkopuolella, mikä vaikeuttaa selkeästi työllistämistä. Lisäksi osalla työnhakijoista on ollut erilaisia ongelmia mm. alkoholin ja mielenterveyden kanssa. Työttöminä työnhakijoina on tietty määrä henkilöitä, jotka eivät ole käytännössä työkykyisiä. He kuuluisivat paremmin sosiaalitoimen kuin työvoimahallinnon asiakkaiksi.

http://www.alli.fi/uusityo/uudistukset/index.html

ja ongelmista kirjoitti:

Kansalaisjärjestöt ovat tehneet hyvää työtä työllistämällä työttömiä vaikeina lamavuosina. Nousukaudella ne ovat osaltaan huolehtineet sen väestön tukityöllistämisestä, jolle ei ole löytynyt työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Tukityöllistämisen merkitystä on korostanut valtion ja kuntien tukityöllistämisen supistuminen viime vuosina.

Kokemukset työllistämistoiminnasta ovat olleet pääosin hyvin myönteiset. Järjestöt ovat halunneet olla helpottamassa vaikeaa työttömyysongelmaa ja saaneet vastaavasti hyvää työvoimaa edullisesti. Yhdistykset ovat kokeneet toiminnan haasteeksi ja uuden oppimisen paikaksi. Ne ovat voineet tarjota työttömille mielekästä tekemistä, sosiaalisen verkoston ja työyhteisön. Tämä on korostunut pienillä paikkakunnilla, joissa on työllistetty naapuri, sukulainen, ystävä tai muu tunnettu henkilö. Toiminta ei ole ollut kasvotonta.

Työllistäminen on sujunut pääosin ilman suurempia ongelmia, vaikka se ei olekaan helppoa vapaaehtoistoimijoille. Palkanmaksuun ja tukien hakemiseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia.

Hyvistä tuloksista huolimatta toiminnassa on ilmennyt monia ongelmia. Suurin epäkohta on työllistämisen lyhytkestoisuus. Työttömät ovat työllistyneet lyhyiksi jaksoiksi, mistä on ollut haittaa sekä työllistetyille että työnantajayhdistyksille. Lyhytkestoisuus on vaikuttanut ratkaisevasti myös siihen, että tukityöjakson jälkeen vain hyvin pieni osa on saanut määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen ko. yhdistyksessä. Näin tukityöllistämisen perimmäinen tavoite, työllistyminen, ei ole riittävästi toteutunut.

Työllistymisen motivoivuus kaipaa myös parantamista. Työllistetyn palkka jää tukityössä liian alhaiseksi. Se ei kannusta riittävästi hakeutumaan työsuhteeseen, vaikka avoimilta työmarkkinoilta ei ole löytynytkään työpaikkaa. Ns. tuloloukkuongelma on vaikeuttanut myös kansalaisjärjestöjen työllistämistä.

Kolmas kehittämistä vaativa kokonaisuus on työllistämisen laatu. Siinä on kansalaisjärjestöissä vielä parantamisen sijaa. Työllistettyjen perehdyttäminen työhönsä on jäänyt liian vähäiseksi. Työllistettyjen koulutusta pitää myös lisätä ja työllistettyjen ohjaus tukityöjakson aikana saada nykyistä systemaattisemmaksi. Jonkin verran ongelmia on ollut myös asenteissa. Me ja tuo työllistetty -mentaliteettia on esiintynyt, vaikka asenneongelmat julkisella ja yksityisellä sektorilla lienevät kansalaisjärjestöjä suurempi ongelma. Työn laaduntamista tarvitaan, mutta se ei ole helppoa, koska työllistäminen vaikeutuu koko ajan. Helposti työllistettävät alkavat loppua työttömistä työnhakijoista.

Neljänneksi ongelmia on esiintynyt hallintokäytäntöjen osaamisessa, esimerkiksi palkan sivukulujen tilittämisessä, joskin nämä ongelmat ovat selkeästi vähentyneet työllistämisen tultua aikaisempaa tutummaksi. Samalla kun järjestötoimijoiden osaamista hallintokäytännöissä tulee lisätä, pitää käytäntöjä myös yksinkertaistaa nykyisestä.

Viidenneksi työllistettävien löytyminen on ollut yllättävän vaikeaa monilla paikkakunnilla. Yhdistelmätuen ehdot pitävät ison osan työttömistä työnhakijoista tukimuodon ulkopuolella, mikä vaikeuttaa selkeästi työllistämistä. Lisäksi osalla työnhakijoista on ollut erilaisia ongelmia mm. alkoholin ja mielenterveyden kanssa. Työttöminä työnhakijoina on tietty määrä henkilöitä, jotka eivät ole käytännössä työkykyisiä. He kuuluisivat paremmin sosiaalitoimen kuin työvoimahallinnon asiakkaiksi.

http://www.alli.fi/uusityo/uudistukset/index.html

sepostuksia, ei työtön jaksa lukkee tämmösiä juttuja yhteenkyytiin.

liika pitkiä kirjoitti:

sepostuksia, ei työtön jaksa lukkee tämmösiä juttuja yhteenkyytiin.

sinä olet sitten selvästi koulutuksen tarpeessa jos et jaksa lukea muutamaa riviä!

työkaareen siitä kirjoitti:

sinä olet sitten selvästi koulutuksen tarpeessa jos et jaksa lukea muutamaa riviä!

Onko työkaaressa kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja, jossa saa tehdä työtä vaikka olisi lumikola työtä minä saa siitä 9 euroa päivässä ylläpitokorvausta, ja millaista työtä siellä teetetään kunouttavalla työtoiminnalla olevalla työttömällä yleensä?