Vuotosta parempi ratkaisu. Tuleehan senkin rannoille kesämökkipaikkoja, kuten monet haavelivat Vuoksenkin kanssa.
Onkohan
monikäyttöallas
3156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tulisikos siitä yhtä "komea" järvi kuin noista tekoaltaista ja Kemijoki Oy:n säännöstelemästä Kemijärvestä?
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinrantakok.gif
http://www.vapaavuotos.fi/galleria/albums/userpics/10001/ilmarapa1.gif
http://www.ahven.net/kuvapankki/kuvat/011b04i.jpg
Jokos Uunolla olisi myydä mökkitontteja noin "hienon" järven rannalta?
Onkos Uunolla antaa jotain vinkkiä mökin ostajalle siitä, että miten mökkisaunasta pääsee parhaiten uimaan kun tekoallas on laskettu alapintaan ja mökkirannasta pitää kävelle jopa 10 kilometriä mutaista vesijättömaata ennen kuin uimaan pääsee? Eli onko se 10 kilometriä paras kontata vesijättömaata vai kävellä kumisaappaissa? Vai toimiiko lumikengät parhaiten tuollaisella uintireissulla?
Mitäs se Uuno aikoo vastata siihen mökin ostajan kysymykseen, että miksi ostaa mökki jonkun säännöstellyn rapa-altaan laidalta, jossa kalastokin muodostuu jostain särjistä ja matojen ja loisten täyttämistä peledsiioista sen sijaan että ostaisi mökin jostain kirkasvetisen järven tai joen rannalta, jossa kalatkin ovat taimenia ja lohia ja jollaisia lapissa riittää taatusti kaikille mökkitontin ostosta kiinnostuneille?
Onkos se Uuno miettinyt tätä "mökkipisnestään" nyt ihan loppuun saakka? Aikookos se Uuno joskus laajentaa "pisneksiään" esimerkiksi siihen suuntaan, että alkaisi kaupustella idiooteille omakotitalotontteja jostain kaatopaikalta?
Ammattikalastajat saavat sitten Vuotoksella töitä kuten Lokan altaallakin.
Viriää voimakas merikotkakanta kuten Lokallakin...
Kesämatkailu elpyy.
Muun hyvän lisäksi.
> Ammattikalastajat saavat sitten Vuotoksella töitä kuten Lokan altaallakin.
Lokan ja Porttipahdan tekoaltaisiin istutettiin vuodesta 1972 alkaen Peled-siikaa, joka ei kuulu Suomen luontoon. Vuosina 1992-1993 peled-siiasta saatiinkin 150 tonnin vuosisaaliita. Tuolloin peled-siikaa markkinoitiin nimellä polarmuikku. Luontaisen lisääntymisen päätyttyä saalismäärä on romahtanut. Esimerkiksi vuonna 1999 vuosisaalis jäi ainoastaan neljään tonniin. Peled-siika on aiheuttanutkin lähinnä vain ongelmia Lokassa ja Porttipahdassa.
Sen lisääntymistä ei ole voitu kontrolloida, kalat kääpiöityivät ja niitä markkinoitiin harhaanjohtavasti supermuikkuina. Kalastajien tulot vähenivät johtaen konkursseihin ja velkasaneerauksiin. Lokan altaan rannalle valtion rahoilla synnytetyistä matkailuyrityksistä usea on päätynyt konkurssiin.
Uusin käänne Lokan tekoaltaan surkeassa tarinassa ovat loisten iskeminen kaloihin. Asia selviää seuraavasta jutusta:
"Lapin suurten tekojärvien ammattikalastus tukehtuu matoihin. Haukimato kalvaa Lokan ja Porttipahdan vaellussiikaa niin pahoin, että miltei puolet kauppaan aiotuista fileistä on myyntikelvottomia.
Loisvyöryn yhtenä syynä on särkikannan raju kasvu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL arvioi, että särkien osuus tekojärvien kalamassasta on jo 60 prosenttia. ..,"
(koko juttu osoitteessa http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/10/725225 )
> Viriää voimakas merikotkakanta kuten Lokallakin.
Suurin Lokan tekoaltaan alle jääneistä aapasoista oli Posoaapa. Se oli maamme suurin yksittäinen aapasuo, joka oli noin 16 km pitkä ja jonka pinta-ala oli noin 7 000 ha. Lokan tekojärven alle jääneestä laajasta Posoaavasta on nykyisin jäljellä vain rippeitä. Linnustollisesti Posoaapa oli Skandinavian arvokkain suo. Tekoallas tuhosi alueelta kymmenien erittäin uhanalaisten lintujen elinalueet.
Siinä ei paljoa muutama elohopean maustama merikotka lämmitä kun alueelta tuhottiin lukuisia paljon uhanalaisempia alkuperäisiä lintulajeja. Merikotka ei edes Kuulu kyseisen alueen luontoon.
> Kesämatkailu elpyy.
Tekoaltaat ja vesivoimalat eivät todellakaan elvytä matkailua vaan tuhoavat sen täydellisesti. Tätä vesivoimaloiden aiheuttamaa joukkotuhoa voi "ihailla" vaikka Kemijokivarressa, missä Kemijoki Oy on tuhonnut koko jokivarren ja sen matkailun. Vuoteen 1949 saakka Kemijoki oli Euroopan paras lohijoki. Pelkkä lohen arvo olisi alueen kunnille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa - edelyttäen tietenkin ettei Kemijoki Oy olisi tappanut sitä sukupuuttoon.
Esimerkiksi Pelkosenniemellä matkailu on tärkein elinkeino ja tänäänkin se työllistää satoja ihmisiä. Saa olla melko sekaisin jos uskoo, että hukuttamalla Pelkosenniemen tekoaltaan alle turistit tulisivat ihailemaan jotain tuhottua luontoa Pelkosenniemelle. Varmaan Vuotoksen tekoallaskin olisi riittänyt korvaamaan Pyhätunturilta katoavan matkailun, vai mitä Uuno? Saa olla jo harhainen jos uskoo, että Kittälässäkin Leville rakennettava tekoallas korvaisi ne tuhannet työpaikat mitä Levin matkailu kerrannaisvaikutuksineen tuo Lappiin? Ei muuta kuin joku Loukisen tekoallas vaan Leville Ounasjokeen ja hukutetaan koko Levi ja Kittilä tekoaltaan alle, niin tämä elvyttää alueen matkailun? Joopa joo.