Jos on sellainen tilanne, että voi todella pahoin eikä pysty hoitamaan esikoista, saako jostain kotiapua? Olin esikoista odottaessa monta viikkoa sairaalassakin tiputuksessa. Nyt saatan olla taas raskaana ja pelottaa kovin. Tiedän että se hirveä pahoinvointi alkaa taas viikolla 6-7 :(
Mistä kotiapua?
esmeralda_81
29601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
voi ymmärtääkseni olla täysin erilaisia, että ei kai sitä voi tietää.
Mutta tarvittaessa yhteys kaupunkisi kotihoitoon.
Kannattaa puhua neuvolassa. Pakkohan sinulle on jotakin apua järjestää?
Useimmat kunnat eivät auta lapsiperheitä, semmoinen on meininki nykyaikana. Edes syöpää sairastavat yksinhuoltajat eivät saa kotiapua vaan heille ehdotetaan lapsen tilapäistä huostaanottoa tai vastaavaa järjestelyä:o Veikkaan että tulevat ehdottamaan hoitopaikan hommaamista lapselle, mikä minusta olisi ihan järkeenkäypä vaihtoehto, jos lapsen isä pystyy auttamaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Sinänsä minusta on ihan turha murehtia tuollaista etukäteen, sitä ei tosiaan voi tietää tuleeko sitä pahoinvointia edes yhtenäkään päivänä, raskaudet voivat olla todella erilaisia.
sulla ole lähipiirissä ketään joka voisi auttaa? kotiavun saaminen kun on todella vaikeaa. tai tietenkin sitä saa yksityisten sektorien kautta mutta on todella kallista. esim mannerheimin lastensuojeluliitosta saa tilattua lastenhoito palveluja.
onko sun mies töissä päivät ja kuinka pitkään? eikö siitä olisi apua?
tai sitten haet esikoiselle päiväkotipaikkaa jossa on sen ajan kuin isä on töissä.
Mies tekee vuorotöitä pitkissä epäsäännöllisissä vuoroissa. En voi hankkia hoitopaikkaa koska menettäisin kotihoidontuen joka ainoa tulonlähteeni! Ja hoitopaikan hakemiseen menisi kauan. Työttömäksi en voi lähteä tietenkään ja kelakaan ei tietääkseni maksa minulle mitään sairasrahaa kun ei ole ollut työtuloja pariin vuoteen. Ja viimeksikin oli niin hankalaa yrittää saada sairaslomaa viikkoa pidempää aikaa.
Asumme kaksiossa, joten tänne ei ketään voi edes pyytää pidemmäksi aikaa (siis esim. äitiäni). Ja ketään lähisukua/tuttua ei asu niin lähellä että voisi päivisin autella. Kaikilla on omat työnsä ja menonsa.
Missä päin asustat? Itse asun tampereella ja olen täältä saanut kodinhoitajan joka vie aamuisin esikoiseni eskariin ku oon itse jo niin loppu!
Toivoin apua sillointällöin mutta kertaakaan ei ole tarvinnut lähteä itse muutamaan viikkoon kun on apua tarjottu =)
Mieheni menee töihin niin aikaisin että hän ei ole pystynyt viemään. Odotan lapsen syntymaa kun kuuta nousevaa että saan taas oman kroppani takas ja jaksan hoitaa päivän rutiinit normaalisti =)
Ja eikös kotihoidontuki ole aika pieni? Työkkäri on noin parisataa isompi ja tuskin sinua heti työllistetään, varsinkaan ku raskaus etenee pidemmälle.
Tai kodinhoitaja väärä sana, siis perhetyöntekijän =)
Kotihoidontuki lisineen on n. 500 euroa. En viitsi sanoa tarkemmin missä asun. Työttömänä mut voitaisiin työllistää tai ainakin joutuisin ravaamaan erilaisissa haastatteluissa ja ainakin siellä työkkärissä (sekin on hankalaa pahoinvoinnin aikana).
No, katsotaan miten käy. Puhun asiasta neuvolassa.
OLEN YMMÄRTÄNYT, ETTÄ PERHETYÖNTEKIJÄT TYÖSKENTELEVÄT LASTENSUOJELUPERHEISSÄ. MINULLA ON OIKEA KÄSI KIPSISSÄ, ENKÄ OLE SAANUT KOTIAPUA, VAIKKA OLEN HAKENUT. OLETKO JOUTUNUT LASTENSUOJELUN ASIAKKAAKSI, VAI MITEN OLET SAANUT APUA?
saanut minäkään vaikka lapsia ennestää kuusi ja todella paha pavoinvointi synnytykseen asti. Kuljin oksennusastia kourassa lasteni perässä ja hoidin yksin jokaikinen päivä. Mies oli töissä eikä edes tajunnut olotilaani. Lääkäri määräsi päivähoitoon ´kaksi pienimpää, sillä pelättiin että tämä maha asukas tulee ennenaikeisena, hoitopaikkaa ei järjestynyt. Vastaus oli, että jos joku perhe muuttaa paikkakunnalta pois niin sitten ehkä voitte saada, mutta olettehan tuota pärjänneet tähänkin asti. Samaan aikaan miehen vejen perheen ainoa lapsi sai pysyvän hoitopaikan samastapaikasta. Hakivat yhtäaikaa. Äiti oli koko ajan työtönnä kotona. Että tämmöistä.... Nyt odotan seitsemättäni, eikä tulisi mieleenikään enää edes yrittää hoitoapua. Kaippa se on tarkoitettu vain kaikista raasuimmille ja onnettomimmille ruikuttajille ja luulosairaille.
Kuulostatpa katkeralta..
ole kellekkään katkera. Miksi olisin, kun hyvin olen selvinnyt ilman apujakin;=)
viestistä sai sen käsityksen että katkeruutta ja kateuttakin on ilmassa. Ja miten voit nyt odottaa seitsemättä jos edellisessä raskaudessa pah.vointi kesti SYNNYTYKSEEN asti ja silloin jo kotona oli 6 lasta?!
Eikös tämä nyt sitten ole kahdeksas?
"Empä Oma apu paras apu12.2.2010 09:31
saanut minäkään vaikka lapsia ennestää kuusi ja todella paha pavoinvointi synnytykseen asti."
"Samaan aikaan miehen vejen perheen ainoa lapsi sai pysyvän hoitopaikan samastapaikasta. Hakivat yhtäaikaa. Äiti oli koko ajan työtönnä kotona. Että tämmöistä..." Mitä tämä muuta on kuin katkeruutta..
tästä puhumattakaan
. "Kaippa se on tarkoitettu vain kaikista raasuimmille ja onnettomimmille ruikuttajille ja luulosairaille."
no, provohan tuo kirjoituksesi lienee...
NO HOh hoijaa. Onpa piristävä viesti. Jos voisin kulkea oksennusastian kanssa niin kulkisin. Mutta kun katsos en pysty olemaan pahoimpaan aikaan kuin vaakatasossa. Eikä mikään pysy sisällä jos olen pystyssä, ei edes vesi. Olen aika hoikka jo muutenkin niin hengenvaarallista vauvalle jos en viikkoihin syö mitään, saati juo kunnolla. Ravintoni tuli pahimpaan aikaan tippaletkun kautta sairaalassa, ymmärrätkös? Jos et ole edes sairaalaan joutunut tai ollut tiputuksessa, et tiedä pahoinvoinnista vielä mitään! Pyörryin joka kerta kun yritin esim. vessaan ja hoitaja minua sinne talutti kunnes pistivät katetrin. Jotta meinaatko että pystyisin kanniskelemaan vauvaa kainalossa... pyörtyisin välillä ja jatkaisin taas? Pehmustaisin pään jotta se ei saisi kallonmurtumaa?
hankit kersoja, jos olet noin infa??
Ihmeessä laskemaan miten monta lasta on. Jokaikinen kirjoittamani sana on kyllä todistettavasti totta. Ei minulla ole aikaa provoja kirjoitella. Sitäpaitsi olen joutunut itsekin olemaan tiputuksissa melkein joka raskaudessa, että kyllä tiedän mistä puhun. Sinä varmaan et oisi minuna kommentoinut tähän kirjoitukseen milläänlailla, ethän? Onko niin, että vain joillakin etuoikeutetuilla on oikeus edes avata suunsa sanoakseen mitä itse on kokenut. Nykyisin vain on niin kummallista,ettei kotiapua sitä tarvitseville juurikaan ole tarjolla. Omat keinot on pakko keksiä, jos mielii pärjätä. Käskevät laittaa esikoisen hoitoon, miten laitat jos hoitopaikkaa tai hoitajaa ei löydy??? Jospa tämä sinun nykyinen raskautesi/mikäli olet raskaana (sain käsityksen, että vasta epäilit) onkin aivan toisenlainen. Ei raskaudetkaan ole aina samallakaavalla meneviä, et ehkä edes tarvi apua (äläkä taas ymmärrä väärin...) Turha etukäteen murehtiminen saa vain sairaaksi ja varmasti lisää pahoinvoinnintunnetta. Ja viimeisin kommenntini tulee täysin siitä, mitä neuvolan terveydenhoitaja sanoi minulle, kun kerroin lapsen synnyttyä etten saanut mitään hoitoapua/ hoitopaikkaa lapsille. Ja kaippa se oli tavallaan tarkoitettu vain epäonnistuneeksi rohkaisuksi jatkaa yksin eteenkinpäin. Että näin. Sori, nyt kun sulle tälläistä mielipahaa menin aiheuttamaan, mutta minkäs voit kun tuli tarve kertoa omakoht. kokemus. Toivotaan, että raskautesi olisi vähemmän hankala kuin ensimmäistäsi odottaessa (siis alkup. kirjoittajan...) ja;=)
Lapsia olisi kahdeksan, yksi tuli kesken pois.. Toivottavasti, et tästäkin keksi jotain ivaamista
Mistähän olisin ekalla kerralla voinut ennustaa miten käy?? Kun ei suvussakaan kukaan ole moisesta kärsinyt ja jokainen raskaus on kuulemma erilainen. Nyt olen viikolla 5 2 ja odotellaan miten käy kun istukkahormoonin pitoisuus nousee.... Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin tämä on pilleriraskaus. Ja yhtäkään pilleriä en liuskasta unohtanut. Siinä on viikonpäivät.
kaikki menee sulla hyvin etkä joudu kärsimään pahoinvoinnista. mulla esikoista odottaessa ei ollut hytään pahoinvointi, ei sitten kertaakaan.
ja nyt toista odottaessa, nyt viikolla 11, mulla on ollut niin kauhea pahoinvointi joka on totaalisesti kaatanut sänkyyn ja oksennus on lentänyt päivittäin ja aamusta iltaan. kaikki apu mitä olen läheisiltä saanut olen ottanut/ joutunut ottamaan kun itse en olisi pärjännyt. en ole onneksi joutunut kuin kerran olemaan pari päivää tiputuksessa, mutta monta kertaa olen ajatellut taasko täytyy lähtee mutta olen onneksi saanut sinniteltyä kotona.
mulla on kaikki myötätunto sun kohdalla ja toivon todellakin ettet joutuisi kärsimään pahoivoinnista.
toivottavasti joskus lääketiege keksii tähänkin vaivaan tehokkaan hoidon.
Kyllä minä jotenkin ymmärrän tuon kunnankin kannan asioihin, perhe jolla on jo valtavasti lapsia ennestään, pitäisi kyllä tietää mihin ovat ryhtymässä kun uusia ovat hankkimassa ja miettiä miten tulevat pärjäämään. Oma valintahan se kuitenkin on...
Itse olen viisilapsisesta perheestä, joten siten ei mitään suuria perheitä vastaan...
kyllä voit olla varma,että on tiedetty mihin on ryhdytty, eikä sitä surrakaan. Joskus vain suurperheellisetkin voisivat tarvita yhteiskunnan apua, samallalailla mekin veroja maksetaan. Aina lasten tuloon ei itse oikein voi vaikuttaa, on esim. sairaus joka pois sulkee ehkäisykeinot. Mutta enpä ala enempää asiasta kertomaan, tulee muuten vain lisää hyviä neuvoja ja turhaa mielipahaa. Jokatapauksessa jokainen lapsi on ollut yhtä odotettu ja rakas ja jokainen pahanolon / väsymyksenaika on moninverroin korvattu lapsen syntymän jälkeen. Voimia kaikille odotukseen ja ajatelkaa, ettei eiliseen voi enää vaikuttaa, koska se on mennyt, huomista emme tiedä, on siis elettävä vain tätä päivää. Turha murehtiminen vain hankaloittaa elämää entisestään. Hyvää ystävänpäivää;=)
Maksasairaus voi sulkea pois hormonaaliset ehkäisykeinot, mutta esim. kondoomia voi kyllä käyttää tai tehdä sterilisaation jos ei enää lapsia halua! Itselleni ei sovi edes kierukka! kondomi ollut jo 14 v. keino. Olen vielä kumiallerginen nii erikoisvalmisteisia pitää olla.
Käypä sulkemassa piuhat ettet katkeroidu lisää! Tuskin se ukkosi kumia viitsii käyttää kun niin löysät paikat ettei tuon lapsilauman jälkeen mikään tunnu missään. Jos ilkeilee niin saa kyllä takaisin samalla mitalla! Millaisia lapsistasikin mahdat kasvattaa. Keskity nyt niihin lapsiin mitä sulla on ja hoida parisuhdetta (jotenkin tuntuu että sulla on tosi paska mies... sori nyt vaan... ja vaikket siitä mitään kertonutkaan).
Ketjun aloittajalle jaksamista ja toivottavasti tämä raskaus ei ole yhtä rankka kuin edellinen. Itse olin esikoista odottaessa useaan otteeseen tiputuksessa, mutta toinen raskaus meni yhdellä tiputuskerralla ja pahoinvointi loppui jo viikolla 16. Kaksi lasta riittää meille, sillä useammalle ei riittäisi aikaa enkä halua olla tiuskiva riipparintainen yliväsy äiti.
sinähän se kaiken tiedät! Mutta pidä luulosi ja ole onnellinen. en ala sinun kanssasi millekään.
Mistä tällaisia ihmisiä tulee??? Saunalahdeltako??? Oisko syytä mennä terapiaan....
kaikenmaailman uusavuttomia tahvoja!!! Hakisivat apua omankuntansa kautta, eivätkä valittaisi surkeuttaan yleisöpalstoilla. Jospa ne ottaa huostaan sen ekan pennun, niin mami voi lepäillä koko raskausajan sängyssä, ettei tuu pahaolo.
Tarkoitin lähinnä sinun kaltaisiasi vittupäitä.
Luulin että viestini olisi jo painunut unholaan,mutta täällähän yhä kiistellään.
Kävin tänään varhaisultrassa ja siellä tarkentui viikot eli nyt mennään 6 2. Syke näkyi :) ja kaikki pitäisi olla hyvin. Olen kahtena aamuna oksentanut, mutta olo ei vielä ole kovin huono.
Joku tuolla taas kommentoi miksi täällä kyselen tällaisia kotiapujuttuja. Tämähän on kysymys ja keskustelupalsta. En tuolloin ollut varma vielä olenko raskaana edes ja toki netti on eka josta neuvoja hain kun neuvolan puhelinpalvelu ei ollut auki. Ja en sinne viitsinyt soittaa "olen EHKÄ raskaana". Nyt olen ollut neuvolaan yhteydessä ja tiedän että apua saan ja se apu kuluu kyllä jokaiselle. Mieheni voi kuulemma saada töistä sairaslomaa esikoisen hoitoa varten kun olen sairaalassa, sitä en tiennyt! Mutta seuraillaan tilannetta, en tiedä miten tässä käy.