Tällä iällä on jo vissit vaatimukset seuran suhteen, tietää minkälaista seuraa EI halua...
Jotenkin aina sattuu, että kaikki miehet, jotka tulevat juttusille, valittavat ja tarvivat vain olkapäätä, hoitajaa ja äitiä. Ehkä hoitoalan ammattilaisuus näkyy minussa jo jalkaterän asennosta, mene ja tiedä.
Onhan toki niinkin, että tämän ikäiset vapaat miehet ovat kortilla tai ne jotka ovat vapaita, heissä jotain vikaa ( alkoholismi, luonne, sairaus, ikuisia poikamiehiä, naavärkki ja olemus kuin ladon seinästä... )
Minun exäni edustaa tuota ensimmäistä joukkoa, siksi aikoinaan erosinkin.
Nyt vain tuntuu haikealle, että kunpa jostain löytäisin sellaisen ihanan ihmisen, johon voisin todella ihastua...rakastua...helliä ihan pikkusenkauhiasti...jolta saisin vilpitöntä vastarakkautta...
Muita samoin ajattelevia naisia ? Miten selviätte, jaksatteko luottaa että se joku on vielä jossain ?
Jotenkin aina sattuu, että kaikki miehet, jotka tulevat juttusille, valittavat ja tarvivat vain olkapäätä, hoitajaa ja äitiä. Ehkä hoitoalan ammattilaisuus näkyy minussa jo jalkaterän asennosta, mene ja tiedä.
Onhan toki niinkin, että tämän ikäiset vapaat miehet ovat kortilla tai ne jotka ovat vapaita, heissä jotain vikaa ( alkoholismi, luonne, sairaus, ikuisia poikamiehiä, naavärkki ja olemus kuin ladon seinästä... )
Minun exäni edustaa tuota ensimmäistä joukkoa, siksi aikoinaan erosinkin.
Nyt vain tuntuu haikealle, että kunpa jostain löytäisin sellaisen ihanan ihmisen, johon voisin todella ihastua...rakastua...helliä ihan pikkusenkauhiasti...jolta saisin vilpitöntä vastarakkautta...
Muita samoin ajattelevia naisia ? Miten selviätte, jaksatteko luottaa että se joku on vielä jossain ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse kamppailen samojen ongelmien kanssa, tosin etsin naista. Mieluiten omaa ikäluokkaani ja samanlainen kokemuspohja elämästä yleensäkin.
Hirveen monet naiset, joihin olen tutustunut, ovat pinnallisia, kylmiä ja synkkiä, eivätkä oikein uskalla avautua. Sen sijaan vanhempiin naisiin (n. 30 v.) on kai hieman helpompi tutustua, koska he eivät ole enää sinkkuja (välttämättä) ja uskaltavat olla sellaisia kuin ovat.
Paljon on tullut pettymyksiä ja muutamat naiset ovat käyttäneet minua hyväksikin (edellinen suhde läpikäymättä). Itse en kaipaa todellakaan mitään valittajaa tai alkoholistia rinnalleni, vaan vapaata ja ystävyyteen pystyvää.
Sinä nainen39 kokeile avan uusia harrastuksia, siellä tapaa aivan uudenlaisia ihmisiä ja saa ainakin vaihtelua elämään. Vaihda työpaikkaa, muuta toiselle paikkakunnalle, matkustele. Panosta itseesi, kuntoile, opiskele, helli, osta itsellesi lahjoja... Ravintolat ei ehkä ole paras paikka tai juuri sun ikäiset miehet voi olla tosiaan tuota POHJASAKKAA. Lavatanssipaikoilla on sun ikäisiä miehiä paljonkin (riippuu missä asut).
Itse uskon, että jossakin on joku vielä minullekin. En kuitenkaan halua tyytyä keneen tahansa, ja siksi meidän täytyy vain olla kärsivällisiä.