Olen 16-vuotias tyttö, vielä normaalipainon puolella. Muutaman kilon lisäpaino tarkottaisi aikuisten painoindeksi taulukon mukaan, että olisin lievästi ylipainoinen. Salireenin myötä on kyllä lihastakin tullut, joten siitä varmaan tulee muutama kilo lisäpainoa.
Olen lyhyt ja pienikin ylimääräinen kilo näkyy kropassa.
Haluaisin laihtua kymmenisen kiloa, tietysti vähempikin painonpudotus riittää, kunhan vain olen tyytyväinen vartalooni.
Näen itseni lihavana vaikka muut sanovat, että laihduttamiseen ei ole syytä.
Tiedän hyvin tarkasti ruokien kalorimäärät ulkoa ja osaan vältellä rasvaisia ruokia. Välillä ruokavalioni on täysin kohdallaan, toisinaan paastoan ja tänään tuli taas ahmittua.
Käytän rasvattomia tuotteita ja mahdollisimman vähän kovia rasvoja.
Tänään olen syönyt:
- n. 4 dl suklismannaa
- Peruna
- Puolisen desiä jauhelihakastiketta
- Keitettyjä herneitä ja porkkanoita puolisen desiä
- Porkkanaraastetta puolisen desiä
- 1 myslipatukka
- Maustamaton rahka (lisäsin mansikoita ja mustikoita)
- 4 pientä kanankoipea(ko)
- 2 mukillista kahvia, ilman sokeria ja rasvattomalla maidolla
- Marjoja n. 2 dl
rasvatonta maitoa sekä vettä
Tiedetään, tänään meni syöminen ihan yli.
Kaiken tuon ruokamäärän jälkeen tuli niin suuri itseinho ja katumus, että oksensin.. Ensimmäistä kertaa oksensin syömisen jälkeen.
Miten saan syömiseni hallintaan? En halua jatkaa oksentelua, tuntuu pahalta kun en pysty painoani pudottamaan, kun aina ratkean syömään..
Nyt päätin lähteä rääkkäämään itseäni kunnon lenkillä, jollain on pakko kuluttaa tämän päivän syömiset.
Olen lyhyt ja pienikin ylimääräinen kilo näkyy kropassa.
Haluaisin laihtua kymmenisen kiloa, tietysti vähempikin painonpudotus riittää, kunhan vain olen tyytyväinen vartalooni.
Näen itseni lihavana vaikka muut sanovat, että laihduttamiseen ei ole syytä.
Tiedän hyvin tarkasti ruokien kalorimäärät ulkoa ja osaan vältellä rasvaisia ruokia. Välillä ruokavalioni on täysin kohdallaan, toisinaan paastoan ja tänään tuli taas ahmittua.
Käytän rasvattomia tuotteita ja mahdollisimman vähän kovia rasvoja.
Tänään olen syönyt:
- n. 4 dl suklismannaa
- Peruna
- Puolisen desiä jauhelihakastiketta
- Keitettyjä herneitä ja porkkanoita puolisen desiä
- Porkkanaraastetta puolisen desiä
- 1 myslipatukka
- Maustamaton rahka (lisäsin mansikoita ja mustikoita)
- 4 pientä kanankoipea(ko)
- 2 mukillista kahvia, ilman sokeria ja rasvattomalla maidolla
- Marjoja n. 2 dl
rasvatonta maitoa sekä vettä
Tiedetään, tänään meni syöminen ihan yli.
Kaiken tuon ruokamäärän jälkeen tuli niin suuri itseinho ja katumus, että oksensin.. Ensimmäistä kertaa oksensin syömisen jälkeen.
Miten saan syömiseni hallintaan? En halua jatkaa oksentelua, tuntuu pahalta kun en pysty painoani pudottamaan, kun aina ratkean syömään..
Nyt päätin lähteä rääkkäämään itseäni kunnon lenkillä, jollain on pakko kuluttaa tämän päivän syömiset.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lopeta elämäsi ja kehosi kiusaaminen heti alkuunsa ja mene puhumaan koulun terkkarille vaikka ensimmäisenä asiasta. Shistä on erittäin vaikeaa päästä itsekseen eroon ja ne istuvat pääkopassa hyvin sitkeästi ja levistyen siellä ollessaan, minkä vuoksi ilman avunhankintaa koko elämäsi on pian pelkkää syömishäiriötä. Tämän johdosta koulu alkaa menemään (enemmän) päin peetä, kaverit ei tajua sua eikä siksi jaksa enää katsella ja kaiken lisäksi olet niin huonon itsetuntosi syövereissä, että hädin tuskin uskaltaudut neljän seinän sisästä ulos.
Psyykkisten ongelmien lisäksi tulet oppimaan kaikkea uutta ihmiskehon toimivuudesta, tai no, toimimattomuudesta. Hiukset ohenevat, väsyt pelkästä istumisesta, hampaat kuluvat ja hajoilevat, naama levistyy ja kehon säästärillä olo tekee vielä alituisesti kiukkuiseksi. Lisäksi tulet kokemaan paljon muita yksilökohtaisia epämiellyttävyyksiä.
Hae apua NYT vielä kun tahdot olla päästämättä elämääsi turhantuntuiseen ja arvottomaan tilaan! TSEMPPIÄ!
Kellä tytöllä ei olisi hieman vääristynyt suhde ruokaan? -.- Sun painoisellesi on ihan ok laihduttaa, turha alkaa romantisoimaan jollain sh:lla. Syöt 1500 kcal päivässä, liikut kunnolla ja lopetat kaikkien sh-juttujen ajattelemisen, niin lopputuloksena on hyvä kroppa ja terve mieli. Mitä enemmän näitä juttuja ajattelee, sitä helpommin sairastuu.
Tiedän kyllä, että lähes kaikki nuoret tytöt ajattelevat jossain määrin omaa syömistään ja painoaan, mutta se nyt on kuitenkin ihan normaalia.
En kesälomalla suostunut edes lähtemään kotoa pois, koska pelkäsin liikaa sitä, mitä muut ihmiset minun vartalostani ajattelee.
En kehtaa myöskään syödä julkisilla paikoilla vaan tyydyn seuraamaan vierestä, kun kaverit syövät. Koulussa syön erittäin vähän ja siitä aina huomautellaan, että miten jaksan aamu kahdeksasta neljään asti sellaisella ruokamäärällä, kaverini kun ottavat vielä kouluruoan lisäksi eväitä mukaan tai ostavat koulusta välipalan.
Terveydenhoitajalle ilmoitin terveystarkastuksessa syöväni ihan normaalisti vaikka näin ei kuitenkaan ole. Hänen mielestään minulla ei ole syytä pudottaa painoa ja tällä liikuntamäärällä, mitä harrastan ei painonkaan pitäisi nousta.
Harrastan siis 5-6 kertaa viikossa lenkkeilyä. Tähän päälle vielä kotona tehdyt lihaskuntoharjoitukset ja hyötyliikunta.
Kysyin vain muiden mielipidettä, mitä mieltä he ovat. En ole missään vaiheessa ilmoittanut, että minulla syömishäiriö olisi, joten en sillä ala romantisoimaan.
Yleensä syön päivän aikana todella vähän, mutta niinkuin sanoin, välillä on päiviä että syöminen menee niin yli, että tekee vaan mieli oksentaa kaikki pois.
Minulla on todella alhainen itsetunto, mutta olen tästä huolimatta sosiaalinen ja puhelias ihminen. Osaan peittää todella hyvin huonon itsetuntoni.
Minulla on erittäin suuri kynnys mennä juttelemaan tästä ongelmastani kenellekkään enkä keksi mitään tapaa, millä saisin itseni menemään keskustelemaan asiasta, enkä edes oikein tiedä onko siihen tarvetta niin kuin tämä yksi totesi "Sun painoisellesi on ihan ok laihduttaa" ..
Mutta sanokaa nyt muutkin ihmiset mielipiteitänne..
Tilanteesi kuulostaa erittäin tutulta. Syömishäiriöt syntyvät aina pikkuhiljaa, eikä sairautta välttämättä huomaa, ennen kuin todellakin on syömishäiriö. Jos itse on sitä mieltä, ettei oma syöminen ole normaalia, on hyvä puhua jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Jos joku avautuu omista ongelmistaan, asiaan pitäisi aina suhtautua vakavasti. (esim. kommenteista "älä viitsi", "no hah hah", "kuvittelet vain", ei ole apua. Päin vastoin.)
Itse olen kärsiny bedistä n. kolme vuotta. Välillä syömisen suhteen ei ole mitään ongelmaa. Syön suht.koht. terveellisesti ja harrastan liikuntaa joka päivä. Mutta tulee ajanjaksoja jolloin ahmiminen alkaa ja tuntuu että mikään ei suju. Itsetunto pirstaleina ja ihmissuhteet kärsivät, eikä joskus kykene tekemään edes arkipäiväisiä asioita. Osaan kuitenkin peittää tunteeni hyvin, eikä kukaan ole huomannut...
Päätän aina ryhdistäytyä ja ottaa elämäni hallintaani, ja jonkin aikaa tuntuu että pääsen irti. Sama kierre kuitenkin jatkuu, ja bedin rinnalle on tullut bulimia. Nyt bulimiaa reilu puoli vuotta takana.
Sh lähtee aina omasta pääkopasta. Joten, jos tahtoo parantua, on ensin luotettava itseensä ja päätettävä pystyvänsä siihen. Älä mieti mitä muut ajattelevat. Mieti mitä ITSE ajattelet.
Tyttäreni kertoi, että yksi syy hänen sairastumiseensa oli seuraavanlainen. Hän oli tyytymätön painoonsa ja alkoi seurata lehdistä ym. miten sitä painoa voisi vähän pudottaa. Lehdet olivat täynnä laihdutusneuvoja ja lukuja siitä, miten saat kulutettua suklaapatukan kalorit jne. Hän sanoi, että hänellä oli ihan ihmeellinen ajatus siitä, miten elimistö toimii. Hän sanoi ajatelleensa, että ihminen lihoo aina, kun laittaa jotakin suuhunsa, ellei jollakin tavalla saa sitä eliminoitua. Hän ei tiennyt, että pelkkä hengittäminen ja makaaminen kuluttaa 1600 kaloria päivässä. Hän ajatteli, että lähdetään nollasta, syödään ja sitten yritetään päästä takaisin nollaan ja mieluusti siitä ali. Voi ei! Missään ei ollut lukuja tai määriä mitä voi syödä lihomatta.
Tuo, mitä sinä tänään söit vaikuttaa aika monipuoliselta. Leipä kyllä puuttuu kokonaan. En viitsi laskea siitä kaloreita, mutta yli ei mene missään nimessä. Oksentaminen oli todella huono juttu ja pilasi paljon. Se, jos mikä saa elimistön raiteiltaan. Hae kirjastosta kirja Gisela van der Ster: Lupa syödä. Se on lohduttavaa luettavaa kaikille syömäkammoisille.
Toinen asia on sitten kokonaan se, miksi et ole tyytyväinen itseesi. Tunnet varmaan kaikenkokoisia ihmisiä, jotka vaikuttavat onnellisilta koostaan huolimatta. Sinun olisi tärkeä miettiä niitä asioita, mitkä juuri tällä hetkellä stressaavat sinua ja saavat aikaan tyytymättömyyttä. Mitä huolia sinulla on? Joskus on niin helppo ratkaisu ajatella, että kaikki olisi hyvin, jos olisin laihempi .. mutta onkohan kuitenkaan näin.
Mitä? Ei tuo nyt ollenkaan ylensyönniltä vaikuttanut. Ihan hyvä syönti yhdelle päivälle. Varsinkin jos tuo suklismanna ei liittyisi joka päivä syömisiin, mutta sen kanssa ei myöskään yhtään huono. Ei ole paha!
Kiitos paljon kaikille vastanneille!
En ole vielä kenellekkään uskaltanut puhua tästä ongelmastani, mutta ehkä se helpottaisi kun kertoisi jollekkin, vaikka ihan vaan läheisimmille ystäville.
Niin ja suklismanna ei siis kuulu jokapäiväiseen ruokavaliooni, ylipäätänsä syön todella harvoin herkkuja, koska pelkään lihoamista. Muille tykkään kyllä kokkailla ja leipoa kaikenlaista, mutta itse en syö.
Olen nyt yrittänyt syödä aamupalan aina kun ehdin. Sanotaan, että aamupala olisi päivän tärkein ateria, mutta ensinnäkään minulla ei ole aikaa aamuisin ruveta keittelemään puuroa tai ylipäätänsä tekemään mitään aikaa vievää aamupalaa. Olen syönyt joko hedelmän tai lasten pilttihillon, toisinaan maustamatonta jogurttia marjojen kanssa, yleensä aamupalaani sisältyy myös kahvi.
Koulussa olen yrittänyt syödä vähän enemmän ja olen myös lisännyt leivän kouluruoan lisukkeeksi. Kotiin tullessa on yleensä kamala nälkä ja silloin syön yleensä välipalaksi hedelmän, marjoja tms. Päivällisen syön satunnaisesti, mutta iltapalan syön siinä 19-21 välillä.
Oksentamisen olen lopettanut ennen kuin ehdin sitä edes kunnolla aloittamaan ja parempi näin. =)
Ehkä vielä joskus voin pitää vartalostani sellaisena kuin se on.
Mun mielestä sun painoiselle laihduttaminen ei ole mikään paha asia, koska olet kuitenkin lähes ylipainon puolella. Voin sanoa, ettei kukaan painostaan huolimatta ole itseensä tyytyväinen jokaikinen päivä. Esim. vaikka mä oon mitoiltani 176/54 kg, en siltikään aina ole tyytyväinen itseeni (mulla on joskus pömppis ja reisissä tuntuu olevan ylimääräistä jne). On ihan tavallista tuntea noin joskus.
Mun mielestä sun pitää vain saada sun syömiset tasapainoon. Eli siis syöt aamupalan, kouluruoan, välipalan, illlallisen ja iltapalan ((: Tottakai sun tekee mieli ahmia kuin hullu, jos jätät puolet päivän ruoista syömättä ja korvaat ne iltamässäilyllä.
Toi oksentaminen on ainoo, mikä kuulostaa hieman huolestuttavalta. Mut, jos oot lopettanut sen jo, niin hyvä (: