Minä vuonna?

En nyt laita päätä pölkylle tässä asiassa, mutta jotenkin muistelisin että 1973 tuli nopeusrajoitukset maanteille.

Lähinnä öljykriisin (raakaöljyn saatavuuden heikkenemisen ja maailmanmarkkinahintojen äkillisen kohoamisen) johdosta mutta myös mukamas liikenneturvallisuussyistä säädetty yleinen 80 km/h "kattonopeus" astui voimaan 21.12.1973.

Tätä šokkihoito-ensivaihetta kesti seuraavaan kesään: 1.7.1974 lähtien kattonopeus-käsitteen tilalle tuli termi "perusnopeus" (sama 80 km/h) ja paremmille teille sallittiin taas tätä korkeampiakin nopeuksia.

Tiekohtaiset nopeusrajoitukset vakiinnutettiin 1.7.1978.

Talvinopeusrajoituksia sovellettiin ensi kertaa 1.11.1987 lähtien.

Kiitos paljon vastauksista. Tulipahan tuokin asia selväksi.

Tässä tekstiä liikenneturvan sivuilta:

Nopeus
Saatujen kokemusten perusteella
otetaan myöhemmin pohdittavaksi olisiko
aiheellista mennä siihen,että liikenteen
nopeutta rajoitettaisiin ainakin viikonlop-
puina.Yleistä nopeusrajaa ei toistaiseksi
ole suunniteltu.
Näin lehdessä kerrottiin Länsi-Saksas-
sa käyttöön otetuista uusista nopeusmäärä-
yksistä vuonna 1960. Niiden mukaa kysei-
sen vuoden helluntaina ja myös joinakin
muina liikenteellisesti vilkkaina kesäkuun
juhlapäivinä määrättiin korkeimmaksi no-
peudeksi moottoriteillä 100 km/t ja muilla
teillä 80 km/t.Suunnitelmia pysyvämmistä
nopeusrajoituksista ei vielä ollut tehty,tiesi
lehti kertoa.(3/1960,s.16)
Vuonna 1962 lehdessä kerrotaan mais-
ta, joissa oli myös kokeiltu lyhytaikaisia
nopeusrajoituksia. Tällaisia olivat Länsi-
Saksan lisäksi ainakin Ranska,Belgia,
Itävalta,Tanska ja Ruotsi.(1/1962,s.2-8)
Myös Ahvenanmaalle suunniteltiin 80 km/h
nopeusrajoitusta.
Vielä saman vuoden aikana kerrottiin
lehdessä,että Turun ja Porin,Hämeen sekä
Uudenmaan lääneissä oli aloitettu kesäkuun
alusta syyskuun loppuun kestävä kokeilu,
jossa suurin sallittu nopeus oli 90 km/t.
Ensimmäiset tulokset kertoivat,että tielii-
kenneonnettomuuksissa oli kuollut ennak-
kotietojen mukaan kokeilulääneissä 10 %
vähemmän kuin vuotta aikaisemmi,Talja
kuitenkin varoitteli tekemästä pitkälle me-
neviä johtopäätöksiä,koska kysymyksessä
oli vielä tarkistamattomat väliaikatiedot
ja kokeiluaikaa vielä runsaasti jäljellä.(4/
1962,s.4)
Loppuvuoden lehdessä vastattiin
niihin väitteisiin,joita jotkut lehdet olivat
esittäneet siitä,että Talja olisi jo kokeilun
tässä vaiheessa ottanut lopullisen kannan
kattonopeuskokeilusta:Tällaista kannan-
ottoahan ei ole tapahtunut siitä yksinker-
taisesta syystä,että lopullista tulosta tästä
kokeilusta ei vielä tiedä kukaan.Tämän
kokeilun yhteydessä kerätty tutkimusmate-
riaali oli niin runsas,että yksinomaan sen
käsittely kestää pitkälle ensi vuoden puolel-
la.(6/1962,s.1)
Vuonna 1966 lehti julkaisi lopulliset
tulokset vuoden 1962 nopeusrajoituskokei-
lusta.Kyselytutkimus osoitti,että
-80 %piti kokeilua tarpeellisena,
-18 %piti sitä tarpeettomana ja
-2 %ei osannut sanoa.
Tieliikenneonnettomuudet vähenivät
koko rajoitusalueella paikalliset nopeusra-
joitusalueet mukaanluettuina 6,1 %:lla.
Loukkaantuneet vähenivät 7,9 %:lla ja
kuolleet 10,1 %:lla,kun vertailuperusteena
käytettiin rajoitusalueen ulkopuolisia aluei-
ta sekä edellisen ja seuraavan vuoden lii-
kenneonnettomuuksia.(1/1966,s.14)
Vielä saman vuoden lehdessä tiedettiin
kertoa,että Yhdysvaltojen moottoriteille
oli määrätty pysyvä kattonopeus.(2/1966,
s.24)
Vuonna 1971 lehti kertoi pääkirjoi-
tuksessaan liikenneministerin yllättävästä
ehdotuksesta.Kulunutta sanontaa käyttäen
tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta liiken-
neministeri Veikko Saarron lausunto,jonka
mukaan maahan suunnitellaan yleisen
nopeusrajoituksen toimeenpanoa.Hiukan
sekavalta tuntuneen lehtitiedon mukaan
maahamme harkittaisiin tieluokitukseen
perustuvaa differentioitua rajoitusjärjestel-
mää,ilmeisesti suunnilleen samanlaisena
kuin se Ruotsissa on toteutettu.Lehden
mukaan Taljan tarkistettu kanta kysymyk-
sessä oli täysin selvä.Se oli määritellyt sen
syksyllä 1968 silloiselle kulkulaitosten ja
yleisten töiden ministeriölle antamassaan
lausunnossa ja se oli edelleen sama.Koko
maata koskeva yleinen nopeusrajoitus au-
toistumisen nykyvaiheessa,huomioon otta-
en maamme laajuuden,tieverkon osien eri-
laisuuden,liikennetiheyden vaihtelut yms.
tekijät ei ole mielekäs ratkaisu.Sen sijaan
Taljan käsityksen mukaan olisi asetettava
Talja muistutti,että kokeilun aikana oli kaik-
kialla maassa voimassa lain määräämäät
ajoneuvokohtaiset suurimmat sallitut nopeudet.
Taljan ohjeiden mukaan ohittaminen muodostui
turvalliseksi,kun edellä ajaja lain mukaisesti
hiljentää nopeuttaan ja tarvittaessa jopa py-
sähtyy.Ohittamisen sai luonnolliseti suorittaa
vain sellaisissa tien kohdissa,missä näkyvyys
oli riittävän pitkälti esteetön ja missä se voi
tiekohtaisia rajoituksia sellaisille tieosuuk-
sille,joissa erityisen suuri onnettomuusti-
heys tekee sen tarpeelliseksi.(1/1971,s.3)
Vuoden 1972 kesällä oli otettu käyt-
töön uusien autoilijoiden 80 km/h nope-
usrajoitus.
Vuonna 1973 lehdessä kerrottiin
uudesta nopeusrajoituskokeilusta.Tiekoh-
tainen,porrastettu nopeusrajoituskokeilu
oli voimassa 1.8.1973 alkaen,ja kokeilu
kestäisi kolme vuotta.(3/1973,s.16)
Vuoden 1978 keväällä kerrottiin no-
peusrajoituskokeilun päättymisestä.Samas-
sa yhteydessä todettiin,että liikenneminis-
teriö oli vakinaistanut kokeiltavana olleen
järjestelmän 1.7.1978 alkaen.Ainoa muutos
oli se,että ammattimaisessa liikenteessä
olevien linja-autojen suurin sallittu nopeus
moottoriteillä ja Lapin läänissä tulisi ole-
maan 100 km/h.(2/1978,2.kansi)
Vuonna 1980 lehti esitteli tekniikan
tohtorin Markku Salusjärven väitöskirjaa,
jossa hän ehdotti tehtäväksi joitakin muu-
toksia voimassa olleeseen nopeusrajoitus-
järjestelmään.Hänen mielestään 120 km/h
nopeusrajoituksesta olisi luovutta kaikissa
olosuhteissa.Myös 100 km/h nopeuksia
olisi alennettava osalla teistä 90:een ja
osalla 80:een km/h,ja sorateiden 80 km/h
perusnopeus olisi alennettava 70:een km/h.
Pimeimpien ja liukaskelisimpien talvikuu-
kausien ajaksi rajoitustasoa tulisi kauttaal-
taan alentaa.(2/1980,s.8)
Vuonna 1986 lehdessä tiedettiin ker-
toa,että Vakuutusyhtiöiden liikenneturvalli-
suustoimikunta VALT oli ehdottanut liiken-
neministeriölle,että tämä antaisi TVH:lle
tehtäväksi valmistella ja toteuttaa nopeus-
rajoitusten alentamis-ja nostamiskokeilun
valituilla tienosilla.(6/1986,s.24)
Vuonna 1987 kerrottiin TVH:n
aloittaneen ehdotetunlaisen kaksivuotisen
talvinopeusrajoituskokeilun.Talvinopeudet
olivat voimassa marraskuun alusta helmi-
kuun loppuun.(5/1987,s.19)
Vuoden 1988 keväällä sai lehti jo ker-
rottavakseen ensimmäisiä tuloksia kokei-
lusta.Ensimmäisen talven jälkeen keskino-
peudet olivat noin 9 km/h alemmat kuin
lokakuussa.Vertailuteillä ne alenivat 3 km/
h.(2/1988,s.28)
Vuoden 1989 lopulla lehdessä kerrot-
tiin,että liikenneministeriö oli jo päättänyt
jatkaa nopeuksien alentamista talvikaudeksi
1989-90 alentamalla moottoriteiden nope-
uksia 100:aan km/h ja noin 4000 kilometrin
matkalla kaksikaistaisten teiden nopeuksia
100:sta 80:een km/h.Hallituksen todettiin
seuraavan liikenneturvallisuuden kehitystä
syyskaudella ja tarvittaessa harkitsemaan
yleisen 80 km/h nopeusrajoituksen mää-
räämistä seuraavana talvena muille kuin
moottoriteille.Samalla päätöksessä edel-
lytettiin olosuhteiden mukaan muuttuvien
nopeusrajoituksien kokeilun aloittamista.
(4/1989,s.15)
Vuonna 1989 lehdessä tiedettiin ker-
toa,että nopeusrajoituksen alentaminen
talveksi 100:sta 80:een km/h vähensi on-
nettomuuksia 14 %.Eniten onnettomuudet
vähenivät,kun rajoitus alennettiin leveällä
suorahkolla tiellä,jossa oli paljon liikennet-
tä ja raskaita ajoneuvoja.(5/1990,21)
Vuoden 1991 lopulla todettiin,että tal-
viajan nopeusrajoitukset otetaan pysyvästi
käyttöön.(5/1991,s.10-13)
Vuonna 1992 kerrottiin,että 100 km/h
–tieosuuksia kuitenkin lisätään.Talviajan
nopeudet ovat voimassa koko maassa
marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Tielaitos voi paikallisten olojen mukaan
alentaa rajoituksia lokakuun alusta lukien
ja vastaavasti pidentää voimassaoloaikaa
maaliskuun loppuun.(2/1992,s.23)
Vuoden 1994 lehdessä kerrottiin
liikenneministeriön hyväksyneen aloit-
teen,jolla vähennetään nopeusrajoituksia
Pohjois-Suomessa.Liikenneturvalle ei jää-
nyt ministeriön päätöksen jälkeen muuta
mahdollisuutta kuin painottaa pohjoisessa
autoilevien omaa vastuuta ajaa nopeuksilla,
joita turvallisuus erilaisissa olosuhteissa
edellytti.(6/1994,s.8)
Vuonna 1995 kerrottiin seuraavan
vuoden alussa voimaan tulevasta uudesta
päätöksestä,jolla poistettiin uusien kuljet-
tajien 80km/h nopeusrajoitus.(6/1995,s.7)
Vuonna 1997 lehdessä kerrottiin,että
Suomen ja Ruotsin autoilijoita edustavat
keskusjärjestöt olivat eri mieltä taajamien
yleisnopeusrajoituksesta.Suomessa ei
haluttu alempaa yleisnopeusrajoitusta taa-
jamiin,Ruotsissa tällaista taas peräänkuu-
lutettiin.(4/1997,s.24)
Vuonna 2000 lehti kertoi,että Ruot-
siin on tulossa uusi automaattinen nopeus-
valvontajärjestelmä.Tällaista oli kokeiltu
jo kymmenisen vuotta aikaisemmin,mutta
siitä ei saatu niin myönteisiä kokemuksia
kun Suomessa.Nyt sitä tultaisiin siis kokei-
lemaan uudelleen.(5/2000,s.23)
Seuraavassa lehdessä kerrottiin valtio-
neuvoston uudesta liikenneturvallisuus-
suunnitelmasta.Siinä todettiin,että julki-
suudessa eniten kritiikkiä oli saanut
yleisrajoituksen alentaminen 70:een km/h.
Se oli julkisuudessa haluttu ymmärtää siten,
että se koski kaikkia nykyisin 80 km/h ra-
joitusalueita eli koko yleisten teiden tie-
verkkoa.Tosiasiassa se ei lehden mukaan
kuitenkaan koskisi pääteitä eli valta-ja
kantateitä,joilla oli tiekohtaiset rajoitukset.
(6/2000,s.10)