- kiintiöt korkeakouluissa (kauppatieteissä 20%), esim. ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsee yli 60% hakijoista
- helpompi pääsy lukioihin (alemmilla keskiarvoilla)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa, enemmän kouluja
- kyläkoulut ala-asteella (=enemmän kouluja, pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja ja lähempänä kotia
Eli kaikki sellaisia asioita, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Luulisi, että nämä kiinnostaisivat poliitikkoja ja kansaa eli meitä siten, että asiasta kirjoitettaisiin lehdissä, uutisissa jne.
- helpompi pääsy lukioihin (alemmilla keskiarvoilla)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa, enemmän kouluja
- kyläkoulut ala-asteella (=enemmän kouluja, pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja ja lähempänä kotia
Eli kaikki sellaisia asioita, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Luulisi, että nämä kiinnostaisivat poliitikkoja ja kansaa eli meitä siten, että asiasta kirjoitettaisiin lehdissä, uutisissa jne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sururjen halu ylläpitää pakkoruotsitusta ja keinotekoista kaksikielisyyttä perustuu juuri niiden tuomiin etuihin, ei mihinkään kielellisiin oikeuksiin tai huoleen ruotsin kielestä sinänsä.
että saan olla ruotsinkielinen tässä maassa. Todella lottovoitto!
"- kiintiöt korkeakouluissa (kauppatieteissä 20%), esim. ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsee yli 60% hakijoista"
Mistä tuo tieto kauppatieteiden paikkajakaumasta on muuten peräisin? Ja mihin ruotsinkieliseen korkeakouluun pääsi yli 60% hakijoista?
"- helpompi pääsy lukioihin (alemmilla keskiarvoilla)"
Missä ja milloin?
"- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa, enemmän kouluja"
Vähemmistökielisten koulujen suhteellinen lukumäärä voi luonnollisesti olla suurempi kuin enemmistökielisten. Koulun kokohan ei sinänsä liene mikään arvo?
"- kyläkoulut ala-asteella (=enemmän kouluja, pienemmät opetusryhmät)"
Käsittääkseni on olemassa myös suomenkielisiä kyläkouluja.
"- enemmän päivähoitopaikkoja ja lähempänä kotia"
Mitenkähän mahtaa olla? Arvelisin, että esimerkiksi Helsingin päiväkotiverkostosta on suomenkielisen perheen keskimäärin helpompi löytää lähempänä kotiaan olevan päivähoitopaikaan kuin ruotsinkielisen.