Kestävyysvaje on hallituksen uusia termejä ja tarkoittaa julkisen talouden kestävyysvajetta.
Aiemmin puhuttiin huoltosuhteesta. Huoltosuhteen heikkenemisestä...
Kestävyysvajetta pitää parantaa "työuria pidentämällä" sanoo hallitus ja leikkaa eläkkeistä... ei kuitenkaan ylisuurista... Tosiasiassa halutaan jälleen kerran pienentää eläkkeitä - ei suinkaan jatkaa työuria. Työurat eivät jatku eläkkeitä myöhentämällä, jos työtä ei ole eikä tule.
Työttömyys kasvaa nopeasti. Suomessa on 300.000 työtöntä ja lisää on tulossa. Työnantajat sanovat ensiksi irti yli 55-vuotiaat työntekijät. Yli 50-vuotiaiden on mahdotonta löytää uutta työpaikkaa. Työvoimareserviä iäkkäissä työntekijöissä on erittäin runsaasti.
Ei ole näköpiirissä, että työnantajat työllistäisivät iäkkäitä työntekijöitä entistä pidempään, jos työttömyysputki poistetaan tai eläkkeistä leikataan. Hallitus yrittää - vetoamalla julkisen sektorin kestävyysvajeeseen - pienentää eläkkeitä, vaikka julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaannu työuria pidentämällä kun työtä ei ole.
Pitäiskö julkisen talouden kestävyysvajetta korjata verottomalla pääomatuloja progressiivisesti kuten palkkatuloja verotetaan. Suomalaiset miljonäärit ottavat ansiotulonsa pääomatuloina matalan tasaveron mukaan - eivätkä maksa lainkaan kunnallisveroja.
Suomalaiset pienituloiset eivät kuluta suomalaisia tuotteita ja osta suomalaisia elintarvikkeita vaan jonottavat leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa ja ostavat saksalaisia halvempia elintarvikkeita Lidl:sta, joten kotimarkkinat eivät vedä, työttömyys kasvaa ja verokertymä vähenee, kun alv:ia ei voida periä tuotteista, joita tarvittaisiin, mutta joita ei ole varaa ostaa.
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei korjata leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta...
- pienistä ja keskisuuristä eläkkeistä leikkaamalla
- työttömyysputken poistamisella
- pieni- ja keskituloisten verotusta kiristämällä
- terveyspalveluja yksityistämällä
- tuloeroja kasvattamalla
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei korjata rikkaiden verohuojennuksilla ja/tai nollaveroilla
- rikkaiden verosuunnittelulla, kun nämä ottavat ansiotulonsa pääomatuloina maksamatta lainkaan kunnallisveroja
- rikkaiden nollaveroilla (listaamattomien yritysten osinkotulot ja varallisuusverojen nollaaminen...)
- maataloustuottajien nollaveroilla (pellonmyyntivoittojen 0-vero, metsänmyyntivoittojen 0-vero ja osuuskuntiien sijoitettujen tuottojen 0-vero, Valioon, Metsäliittoon osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset jne)
- ylisuurilla eläkkeillä ja maataloustuottajien 56-vuotiaina saamilla "eläkkeen kaltaisilla eduilla" heidän luopuessaan yrittäjyydestään
Suomen kansantalouden elvyttäminen edellyttää oikeudenmukaista verokohtelua, jonka perusteena on veronmaksukyky.
Suomen kansantalouden elvyttäminen edellyttää ulkomailta otettavan miljardilainan käyttämista suomalaisten pieni- ja keskituloisten ostovoiman lisäämiseen. Rikkailla on ostovoimaa ollut ja on yhä enemmän ja runsaasti yli oman tarpeen - mikä ei ole kansantaloutta lainkaan kohentanut.
Näin verokertymää ja velkamiljardeja pitäisi käyttää:
- vanhusten hoitoon ja terveydenhoitoon sekä lasten päivähoitopalveluihin
- perusturvan nostaminen siedettävälle tasolle
- eläkeläisten verotus alennettava palkkatulojen tasolle
- takuueläkettä eli kansaneläkettä on nostettava (korotetun perusturvan tasolle)
- ylisuuret eläkkeet kohtuullistettava
- sosiaalietuudet sidottava elinkustannusindeksiin
Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia pitäisi lisätä - eikä vähentää. Työttömien osuuskuntamuotoisia työpajoja pitäisi tukea. Nuorten työllistymismahdollisuuksia pitäisi lisätä. Starttirahoja pitäisi korottaa ja pienyrityksiä tukea. Yrityshautomoita joka kuntaan. Pienyrittämistä pitäisi tukea ulkomaille tuotantoaan siirtävän suurteollisuuden sijaan.
Voivuoren, viljavuoren ja maitomeren kasvattaminen maataloustukiaisten avulla pitää lopettaa. Maatalousyrittäjät samalle lähtöviivalle muiden yrittäjien kanssa. Ei ole oikein, että maatalousyrittäjät saavat tukiaisia yli 200 tukimuodon perusteella (2,1 miljardia euroa vuodessa) - kun taas aloittelevat pienyrittäjät saavat vaatimattoman starttirahan parin vuoden ajalta, siihen se pienyrittäjien yritystuki sitten loppuukin. Pienyrittäjät tarvitsevat monia samoja tukia kuin maatalousyrittäjät - esim. markkinointituki - mutta eivät saa.
Perusturvaa parantamalla lisättäisiin suomalaisten ostovoimaa merkittävästi. Valtio saisi lisää arvonlisäveroja ja leipäjonot poistuisivat.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kansalaisten oikeudenmukainen verokohtelu.
Veronmaksukyvyn pitää olla veron kannon perusteena - ei talvisodan henki (kuten kepu esittää) - eikä veroluokkaan kuuluvien lukumäärä (kuten kokoomus esittää).
Työuria ei voida pidentää ylä- eikä alapäästään - kun töitä ei ole.
Aiemmin puhuttiin huoltosuhteesta. Huoltosuhteen heikkenemisestä...
Kestävyysvajetta pitää parantaa "työuria pidentämällä" sanoo hallitus ja leikkaa eläkkeistä... ei kuitenkaan ylisuurista... Tosiasiassa halutaan jälleen kerran pienentää eläkkeitä - ei suinkaan jatkaa työuria. Työurat eivät jatku eläkkeitä myöhentämällä, jos työtä ei ole eikä tule.
Työttömyys kasvaa nopeasti. Suomessa on 300.000 työtöntä ja lisää on tulossa. Työnantajat sanovat ensiksi irti yli 55-vuotiaat työntekijät. Yli 50-vuotiaiden on mahdotonta löytää uutta työpaikkaa. Työvoimareserviä iäkkäissä työntekijöissä on erittäin runsaasti.
Ei ole näköpiirissä, että työnantajat työllistäisivät iäkkäitä työntekijöitä entistä pidempään, jos työttömyysputki poistetaan tai eläkkeistä leikataan. Hallitus yrittää - vetoamalla julkisen sektorin kestävyysvajeeseen - pienentää eläkkeitä, vaikka julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaannu työuria pidentämällä kun työtä ei ole.
Pitäiskö julkisen talouden kestävyysvajetta korjata verottomalla pääomatuloja progressiivisesti kuten palkkatuloja verotetaan. Suomalaiset miljonäärit ottavat ansiotulonsa pääomatuloina matalan tasaveron mukaan - eivätkä maksa lainkaan kunnallisveroja.
Suomalaiset pienituloiset eivät kuluta suomalaisia tuotteita ja osta suomalaisia elintarvikkeita vaan jonottavat leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa ja ostavat saksalaisia halvempia elintarvikkeita Lidl:sta, joten kotimarkkinat eivät vedä, työttömyys kasvaa ja verokertymä vähenee, kun alv:ia ei voida periä tuotteista, joita tarvittaisiin, mutta joita ei ole varaa ostaa.
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei korjata leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta...
- pienistä ja keskisuuristä eläkkeistä leikkaamalla
- työttömyysputken poistamisella
- pieni- ja keskituloisten verotusta kiristämällä
- terveyspalveluja yksityistämällä
- tuloeroja kasvattamalla
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei korjata rikkaiden verohuojennuksilla ja/tai nollaveroilla
- rikkaiden verosuunnittelulla, kun nämä ottavat ansiotulonsa pääomatuloina maksamatta lainkaan kunnallisveroja
- rikkaiden nollaveroilla (listaamattomien yritysten osinkotulot ja varallisuusverojen nollaaminen...)
- maataloustuottajien nollaveroilla (pellonmyyntivoittojen 0-vero, metsänmyyntivoittojen 0-vero ja osuuskuntiien sijoitettujen tuottojen 0-vero, Valioon, Metsäliittoon osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset jne)
- ylisuurilla eläkkeillä ja maataloustuottajien 56-vuotiaina saamilla "eläkkeen kaltaisilla eduilla" heidän luopuessaan yrittäjyydestään
Suomen kansantalouden elvyttäminen edellyttää oikeudenmukaista verokohtelua, jonka perusteena on veronmaksukyky.
Suomen kansantalouden elvyttäminen edellyttää ulkomailta otettavan miljardilainan käyttämista suomalaisten pieni- ja keskituloisten ostovoiman lisäämiseen. Rikkailla on ostovoimaa ollut ja on yhä enemmän ja runsaasti yli oman tarpeen - mikä ei ole kansantaloutta lainkaan kohentanut.
Näin verokertymää ja velkamiljardeja pitäisi käyttää:
- vanhusten hoitoon ja terveydenhoitoon sekä lasten päivähoitopalveluihin
- perusturvan nostaminen siedettävälle tasolle
- eläkeläisten verotus alennettava palkkatulojen tasolle
- takuueläkettä eli kansaneläkettä on nostettava (korotetun perusturvan tasolle)
- ylisuuret eläkkeet kohtuullistettava
- sosiaalietuudet sidottava elinkustannusindeksiin
Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia pitäisi lisätä - eikä vähentää. Työttömien osuuskuntamuotoisia työpajoja pitäisi tukea. Nuorten työllistymismahdollisuuksia pitäisi lisätä. Starttirahoja pitäisi korottaa ja pienyrityksiä tukea. Yrityshautomoita joka kuntaan. Pienyrittämistä pitäisi tukea ulkomaille tuotantoaan siirtävän suurteollisuuden sijaan.
Voivuoren, viljavuoren ja maitomeren kasvattaminen maataloustukiaisten avulla pitää lopettaa. Maatalousyrittäjät samalle lähtöviivalle muiden yrittäjien kanssa. Ei ole oikein, että maatalousyrittäjät saavat tukiaisia yli 200 tukimuodon perusteella (2,1 miljardia euroa vuodessa) - kun taas aloittelevat pienyrittäjät saavat vaatimattoman starttirahan parin vuoden ajalta, siihen se pienyrittäjien yritystuki sitten loppuukin. Pienyrittäjät tarvitsevat monia samoja tukia kuin maatalousyrittäjät - esim. markkinointituki - mutta eivät saa.
Perusturvaa parantamalla lisättäisiin suomalaisten ostovoimaa merkittävästi. Valtio saisi lisää arvonlisäveroja ja leipäjonot poistuisivat.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kansalaisten oikeudenmukainen verokohtelu.
Veronmaksukyvyn pitää olla veron kannon perusteena - ei talvisodan henki (kuten kepu esittää) - eikä veroluokkaan kuuluvien lukumäärä (kuten kokoomus esittää).
Työuria ei voida pidentää ylä- eikä alapäästään - kun töitä ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
907
ihan hyviä pointteja sulla, ainut mistä en pitänyt niin oli tuo maaseutuväen mustamaalaaminen. nykyään aika marginaalista enää rahamäärät mitä liikkuu. siis maataloudesta voitot vievät systeemin takia kaikki muut paitsi tuottajat. vaikka maajussit antaisivat valmistamansa tuotteet ilmaiseksi niin ruuan hinta ei täälä alene, voitot vie muut. eli näkisin maatalouteen liittyvät tuet ja eläkeratkaisut keinona pitää koko maa asuttuna ja oma ruokatuotanto toiminnassa. mitä sitä kadehtimaan.
mutta pidän erittäin pahana kokoomuksen ajamaa tasaveropolitiikkaa. eipä ne tuloveron alennukset pienissä palkoissa missään tunnu, mutta alv.n korotukset kyllä. sairasta menoa ja köyhien kurjistamista.