Bipo kerran elämässään?

Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa vain kerran elämässään, ja sitten se ikäänkuin "katoaa"?

Ystävälläni oli nuorempana tämä mielialahäiriö, mutta en näe tyypillisen maanisen kauden tunnusmerkkejä hänen elämässään. Masennuskausia hänellä on kylläkin ollut kaksi viimeisen 8 vuoden aikana. Lähinnä hän on "muuten vaan" elämässä hieman sekaisin, ei osaa sitoutua (takana lyhyitä suhteita ja pitkän pisti poikki pelkojen takia, uusi on helppo aloittaa) ja vetäytyy omaan rauhaansa eikä osaa olla rento oma itsensä vaan ahdistuu jos joku vaikka asustaa hänen kanssaan pitempään.
Millaisia merkkejä tuo sairaus jättää elämään, voiko sellainen "omalaatuinen" käytös koskien normaalia elämää koskevia ratkaisuja kohtaan olla yhteydessä tuohon mielialahäiriöön vai onko se vain hänen persoonaansa?

Itse hän sanoo ettei sairasta mielialahäiriötä enää. Voiko siitä tosiaan parantua loppuelämänsä ajaksi? Lääkitystä hänellä ei ole.
6408
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Bipoa tosiaan sairastetaan vain kerran elämässä. Siitä lähtien, kun sairastuu, siihen asti, että kuolee. Biposta ei parane. Bipo voi olla oireeton lääkitsemättömänäkin pitkiäkin aikoja, mutta sairaus ei mihinkään katoa. Ystäväsi käytös voi kuvauksesi perusteella liittyä bipoon, mutta voi se olla vain hänen persoonaansakin. Eihän esimerkiksi hypomaanisesta bipoilusta suurin osa ole suurestikaan normaalista poikeavaa, jos oireita on vähän. Vasta, kun niitä on useita samanaikaisesti ja pitkäkestoisesti, voidaan puhua episodista.

Äänestä
  • Yksi yleisimmistä sairauden monista muodosta on sellainen että maaninen tai hypomaaninen vaihe on esiintynyt vain yhden ainoan kerran. Ystäväsi bipos on ilmeisesti tätä tavanomaisinta tyyppiä.
    Mainitsemasi masennuskaudet ovat selkeästi bipon oireita nuo muut piirteet voisivat olla olemassa muutenkin, mutta arvelen, että sairaudella on niihin osansa.

    Omalta kohdaltani uskon että tasaavat auttavat vain tiettyyn rajaan saakka, ne kyllä pitävät oireita kurissa mutta tuollaisia epämääräisempiä "oireita" esiintyy. Jos lääkitystä ei olisi noista kehittyisi ehkä maniakin.

    Äänestä

50% tekee itsarin.

Äänestä

Hei vain,

Olen popo, ja elämäni on suht rauhallista, kun ei tarvitse mennä töihin sairaslomalla, millä olen ollut 2 vuotta. Bipo sairauteni tulee esiin, jos töissä prässätään ja komennellaan. Olen itse sitä mieltä, että kaikki ihmiset tekee työssä parhaimpansa - joten määräily ja pakottaminen on minulle liikaa ! Nähtävästi ystävääsi ei painosteta, eikä kiusata töissä - eikä muutenkaan, joten hän pysynee terveenä, kun voi tehdä omia valintoja (kunhan rahat riittää). Toiset ihmiset tai työ aiheuttaa minulle pahoja - ns kiihtymystiloja - milloin tuntuu, että menen ihan sekaisin. Kirjoitan kolmea blogia, yhdessä olen terve (perhe asiat) toisessa sairas (sairaat kaverit) ja yhdessä taiteilen (hassuja kuvia). Käy tutustumassa blogiini :
http://darkanilin.blogspot.com/

Äänestä

Unohdin kertoa, että usein bipoilta sairaudentunne puuttuu, eli omasta mielestään he on aivan terveitä. Jos he ajautuvat vaarallisiin suhteisiin (hyväksi käyttöä tms) tai tuhlaa omaisuutensa, juopottelee, on hyvä jos ystävänä seuraat tilannetta - voit vaikka ilmoittaa hoitavalle lääkärille, missä mennään. Tässä mielessä aviossa olevat bipot pärjää paremmin, kun puoliso pitää elämän raiteillaan.

Äänestä
  • Siis mitä! Jos bipo ottaa niskalenkin omasta paskaolostaan ja vetää lärvit, pitää ilmoittaa viranomaiselle?
    Älä kuule ala itsareita viljelemään. Liikakuormitusta hoidetaan monella tapaa, yksi kertoilee, toinen hulluilee ja se kolmas vetää nupin turvoksiin ja nukkuu pahimman yli.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Huolestunut ystävä kirjoitti:

Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa vain kerran elämässään, ja sitten se ikäänkuin "katoaa"?

Ystävälläni oli nuorempana tämä mielialahäiriö, mutta en näe tyypillisen maanisen kauden tunnusmerkkejä hänen elämässään. Masennuskausia hänellä on kylläkin ollut kaksi viimeisen 8 vuoden aikana. Lähinnä hän on "muuten vaan" elämässä hieman sekaisin, ei osaa sitoutua (takana lyhyitä suhteita ja pitkän pisti poikki pelkojen takia, uusi on helppo aloittaa) ja vetäytyy omaan rauhaansa eikä osaa olla rento oma itsensä vaan ahdistuu jos joku vaikka asustaa hänen kanssaan pitempään.
Millaisia merkkejä tuo sairaus jättää elämään, voiko sellainen "omalaatuinen" käytös koskien normaalia elämää koskevia ratkaisuja kohtaan olla yhteydessä tuohon mielialahäiriöön vai onko se vain hänen persoonaansa?

Itse hän sanoo ettei sairasta mielialahäiriötä enää. Voiko siitä tosiaan parantua loppuelämänsä ajaksi? Lääkitystä hänellä ei ole.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu