Hätäkeskusongelmaan ratkaisu

Jonkinlainen tahallinen avuttomuus kyllä leimaa näitä ruotsinkielisiä. Eivät ymmärtäneet hätäkeskuksessa ruotsia -> siispä lisää pakkoruotsia suomalaisille.

Ei näin. Pitäisi istua rauhassa alas ja miettiä, miten tarvittaessa saisi ruotsinkielistä palvelu hätäkeskuksesta. Pakkoruotsi ei ole asiaa auttanut, joten sen voi unohtaa. Ehkäpä jokin tekninen ratkaisu?

Mitäpä jos vaikka jokainen hätäkeskuksen työntekijä ympäri maata "loggautuu" sisään aloittaessaan työvuoronsa puhelinlinjan ääressä. Hätäkeskuksen tietokannassa olisi tieto jokaisen työntekijän TODELLISESTA kielitaidosta. Sitten olisi oma numero, vaikka 113, joka ohjautuisi lähimmälle ruotsia osaavalla työntekijälle. Myös numeroon 112 soitettu puhelu voitaisiin helposti ohjata numeroon 113, jos toisessa päässä puhuttaisiin vain närpiötä.

Ruotsia osaavat työntekijät ottaisivat suomenkielisiä puheluita vasta sitten, kun kaikki suomenkieliset työntekijät ovat varattuja, jotta ruotsinkielisiä työntekijöitä olisi suurimmalla mahdollisella todennäköisyydellä käytettävissä, kun tarve vaatii.

Mutta tämä olisi aivan liian helppo, halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Kannattaa ennemmin opettaa pakolla jokaiselle suomalaiselle ruotsia, eikö niin?
394
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Erilaiset numerot vain lisäävät sekaannusta, tekniikka mahdollistaa toisia ratkaisuja.

Esim. hätäkeskuksen tietokanta tutkii sekunneissa MISTÄ ja mahdollisesti KENELTÄ puhelu tulee, jos on suuri todennäköisyys, että soittaja puhuu suomenruotsia tai ruotsia, ohjautuu puhelu automaattisesti henkilölle jolla on paras kielitaito asian hoitamiseksi.

Samaa periaatetta voi käyttää muutenkin, jos puhelu tulee Turun Varissuolta, hätäkeskuksen on syytä olettaa, että soittaja ei todennäköisesti osaa suomea kovin hyvin, jos lainkaan.

Tietenkin kaikkein selkein ja kustannustehokkain tapa on se, että:
1)suomi on kaikkien ykköskieli
2)osoitteiden tuplanimistöstä luovutaan

Äänestä
  • Juu, tämä oli vain yksi ensin mieleen tullut ajatus. Mutta kun asiaa ei kukaan virallinen taho suostu pohtimaan, koska ainoa oikea ratkaisu on pakkoruotsi ja vielä aikaistettuna ala-asteelle.

    Nimiasia on kyllä tärkeä pointti. Se on sekä hankaloittava (kartat äärimmäisen sekavia, kun kadut kahdella kielellä) että vaarallinen (hätäpuhelujen epäselvyydet). Nimi on nimi, eikä sitä käännetä kuin omassa mielessä. Ei tuota mitään vaikeuksia puhua Tukholmasta, mutta jokainen tiedämme, mikä sen virallinen nimi on. Miksi suruille olisi niin äärimmäisen vaikeata kääntää kadunnimiä mielessänsä?

    Jos kaupungissa on >50% suomenkielisiä, niin vain ja ainoastaan suomenkieliset nimet ovat virallisia. Ja päin vastoin, jos ruotsinkielisiä >50%, niin kyltit vain ja ainoastaan ruotsiksi.

    Äänestä

  • ja vi kan kirjoitti:

    Juu, tämä oli vain yksi ensin mieleen tullut ajatus. Mutta kun asiaa ei kukaan virallinen taho suostu pohtimaan, koska ainoa oikea ratkaisu on pakkoruotsi ja vielä aikaistettuna ala-asteelle.

    Nimiasia on kyllä tärkeä pointti. Se on sekä hankaloittava (kartat äärimmäisen sekavia, kun kadut kahdella kielellä) että vaarallinen (hätäpuhelujen epäselvyydet). Nimi on nimi, eikä sitä käännetä kuin omassa mielessä. Ei tuota mitään vaikeuksia puhua Tukholmasta, mutta jokainen tiedämme, mikä sen virallinen nimi on. Miksi suruille olisi niin äärimmäisen vaikeata kääntää kadunnimiä mielessänsä?

    Jos kaupungissa on >50% suomenkielisiä, niin vain ja ainoastaan suomenkieliset nimet ovat virallisia. Ja päin vastoin, jos ruotsinkielisiä >50%, niin kyltit vain ja ainoastaan ruotsiksi.

    Eiköhän palvelu ruotsiksi ja vieläpä kadunnimien käännöskin olisi teknisesti nopeasti ratkaistavissa.

    On hyvä huomio tuo, ettei mitkään pakkoruotsit ole kyenneet palvelua takaamaan - ei niin tule käymään jaktossakaan.

    Pyytäisinkin palstan ruotsinkielisiä kommentoimaan, miksi pidetään kiinni vanhasta toimimattomasta mallista, joka aiheuttaa niin suurta epäsopua suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Miksi pakollinen ruotsi on niin tärkeä ruotsinkielisille, vaikka se tuottaa vain suomenkielisille kielitaidon laskua kautta linjan eikä sen avulla voida muuttaa todellisuutta, sitä että suomenkielisen on aina järkevämpää käyttää suomea tai englantia ruotsia puhuvien kanssa, koska noilla kiellillä keskinäinen vuoropuhelu sujuu parhaiten - molempien mielestä?

    Siis miksi pakkoruotsi on niin tärkeä - kun sillä ei voiteta mitään todellista? Mikä on se pakkoruotsin luoma illuusio, joka on arjen toimivuutta tärkeämpi?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja vi kan kirjoitti:

Jonkinlainen tahallinen avuttomuus kyllä leimaa näitä ruotsinkielisiä. Eivät ymmärtäneet hätäkeskuksessa ruotsia -> siispä lisää pakkoruotsia suomalaisille.

Ei näin. Pitäisi istua rauhassa alas ja miettiä, miten tarvittaessa saisi ruotsinkielistä palvelu hätäkeskuksesta. Pakkoruotsi ei ole asiaa auttanut, joten sen voi unohtaa. Ehkäpä jokin tekninen ratkaisu?

Mitäpä jos vaikka jokainen hätäkeskuksen työntekijä ympäri maata "loggautuu" sisään aloittaessaan työvuoronsa puhelinlinjan ääressä. Hätäkeskuksen tietokannassa olisi tieto jokaisen työntekijän TODELLISESTA kielitaidosta. Sitten olisi oma numero, vaikka 113, joka ohjautuisi lähimmälle ruotsia osaavalla työntekijälle. Myös numeroon 112 soitettu puhelu voitaisiin helposti ohjata numeroon 113, jos toisessa päässä puhuttaisiin vain närpiötä.

Ruotsia osaavat työntekijät ottaisivat suomenkielisiä puheluita vasta sitten, kun kaikki suomenkieliset työntekijät ovat varattuja, jotta ruotsinkielisiä työntekijöitä olisi suurimmalla mahdollisella todennäköisyydellä käytettävissä, kun tarve vaatii.

Mutta tämä olisi aivan liian helppo, halpa ja yksinkertainen ratkaisu. Kannattaa ennemmin opettaa pakolla jokaiselle suomalaiselle ruotsia, eikö niin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu