Onko tästä kyse? Höpinä kirjoitusta piisaa vuositolkulla.
Tutkimus ongelmaa ei ole12.2.2010 08:55 411 Aine- ja toiminnalliset riippuvuudet
Riippuvuus voi kehittyä päihteiden ohella myös erilaisiin välitöntä tyydytystä tuottaviin toimintoihin, joihin ei liity minkään kemiallisen aineen nauttimista. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi uhkapelaaminen, jatkuva sukupuolikumppanien vaihtaminen tai seksipuhelimien ylenpalttinen käyttö, buliminen syöpöttely, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuottavat tekemiset.
Päihderiippuvuuden tavoin toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy voimakasta halua tai pakkoa, kyseisen toiminnan hallinnan heikkenemistä ja sen lopettamisen vaikeutta. Tyypillistä on myös, että toimintaa jatketaan sen tuottamista suuristakin haitoista huolimatta. Vaikka toiminnallisissa riippuvuuksissa ei nautita mitään kemiallista ainetta, aivojen välittäjäaineiden tasolla niiden tuottamat reaktiot ovat samansuuntaisia kuin päihteitä nautittaessa.
Toiminnallisia riippuvuuksia verrataan usein pakkoneuroottiseen käyttäytymiseen. Yhteistä molemmissa on niiden pakonomaisuus, toistuvuus ja se missä määrin ne dominoivat ihmisen muuta toimintaa. Haitoista huolimatta kummastakin on myös vaikea päästä eroon. Mutta toiminnalliset riippuvuudet myös eroavat pakkoneuroottisesta käyttäytymisestä monissa suhteissa. Ensinnäkin, riippuvuus on yleensä mielihyvähakuista, kun taas pakkotoiminnoissa on kyse lyhyistä, kaavamaisesti toistetuista toimintasarjoista, jotka eivät itsessään tuota mielihyvää, vaan niiden avulla pyritään vain välttämään oletettuja negatiivisia kokemuksia. Näin ollen kun pakkoneurootikkoa estetään toteuttamasta hänelle ominaisia rituaaleja (esim. jatkuva käsien pesu, siivoaminen), hän kokee ahdistusta tai suoranaista paniikkia. Riippuvuudesta kärsivät taas kokevat saman tilanteen lähinnä turhauttavana tai suututtavana. Vaikka riippuvuuskin on tiukasti sidottu kohteen saavuttamiseen, keinot päämäärään pääsemiseksi voivat vaihdella hyvinkin joustavasti. Pakkotoimintoihin ei myöskään liity riippuvuuksille ominaista toleranssin kasvua ja vieroitusoireita.
Toiminnalliset riippuvuudet palvelevat muiden riippuvuuksien tavoin monenlaisia tarpeita. Joku tavoittelee niiden avulla turvallisuutta, toinen seikkailua tai jännitystä, kolmas yhteyttä muihin ihmisiin jne. Toiminnallisten riippuvuuksien kasvualusta ja niistä irtautuminen voivat kuitenkin vaihdella riippuvuuden lajin mukaan. Esimerkiksi bulimia on huomattavasti tyypillisempää naisille kuin miehille. Useissa tutkimuksissa sukupuolten suhde on ollut noin 10:1 naisten hyväksi. Päihderiippuvuudet taas ovat yleisempiä miesten kuin naisten keskuudessa, samoin uhkapelaaminen. Toiminnalliset riippuvuudet eivät tavallisesti lyö kovin näkyvää leimaa ihmisen fyysiseen olemukseen. Niistä irtautumisen prosessissakin saattaa näin ollen ilmetä olennaisia eroja suhteessa esimerkiksi päihderiippuvuuksista irtautumiseen. Esimerkiksi seksiaddikteja löytyy yhteiskunnan kaikista kerrostumista, eikä tämä riippuvuus välttämättä suista ihmistä sosiaalisesti heikompaan asemaan tai johonkin omaan alakulttuuriinsa samalla tavalla kuin esimerkiksi huumeriippuvuus usein tekee. Bulimiakin jää usein yksilön salaisuudeksi. Useimmilla riippuvuuksilla on kuitenkin siinä mielessä samansuuntaisia seurauksia, että hävettävinä ja salattavina käyttäytymismalleina ne yleensä eristävät ihmistä - elleivät fyysisesti niin ainakin henkisesti - sellaisista kanssaihmisistä, joilla kyseistä ongelmaa ei ole.
Anja Koski-Jännes
sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
Tutkimus ongelmaa ei ole12.2.2010 08:55 411 Aine- ja toiminnalliset riippuvuudet
Riippuvuus voi kehittyä päihteiden ohella myös erilaisiin välitöntä tyydytystä tuottaviin toimintoihin, joihin ei liity minkään kemiallisen aineen nauttimista. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi uhkapelaaminen, jatkuva sukupuolikumppanien vaihtaminen tai seksipuhelimien ylenpalttinen käyttö, buliminen syöpöttely, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuottavat tekemiset.
Päihderiippuvuuden tavoin toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy voimakasta halua tai pakkoa, kyseisen toiminnan hallinnan heikkenemistä ja sen lopettamisen vaikeutta. Tyypillistä on myös, että toimintaa jatketaan sen tuottamista suuristakin haitoista huolimatta. Vaikka toiminnallisissa riippuvuuksissa ei nautita mitään kemiallista ainetta, aivojen välittäjäaineiden tasolla niiden tuottamat reaktiot ovat samansuuntaisia kuin päihteitä nautittaessa.
Toiminnallisia riippuvuuksia verrataan usein pakkoneuroottiseen käyttäytymiseen. Yhteistä molemmissa on niiden pakonomaisuus, toistuvuus ja se missä määrin ne dominoivat ihmisen muuta toimintaa. Haitoista huolimatta kummastakin on myös vaikea päästä eroon. Mutta toiminnalliset riippuvuudet myös eroavat pakkoneuroottisesta käyttäytymisestä monissa suhteissa. Ensinnäkin, riippuvuus on yleensä mielihyvähakuista, kun taas pakkotoiminnoissa on kyse lyhyistä, kaavamaisesti toistetuista toimintasarjoista, jotka eivät itsessään tuota mielihyvää, vaan niiden avulla pyritään vain välttämään oletettuja negatiivisia kokemuksia. Näin ollen kun pakkoneurootikkoa estetään toteuttamasta hänelle ominaisia rituaaleja (esim. jatkuva käsien pesu, siivoaminen), hän kokee ahdistusta tai suoranaista paniikkia. Riippuvuudesta kärsivät taas kokevat saman tilanteen lähinnä turhauttavana tai suututtavana. Vaikka riippuvuuskin on tiukasti sidottu kohteen saavuttamiseen, keinot päämäärään pääsemiseksi voivat vaihdella hyvinkin joustavasti. Pakkotoimintoihin ei myöskään liity riippuvuuksille ominaista toleranssin kasvua ja vieroitusoireita.
Toiminnalliset riippuvuudet palvelevat muiden riippuvuuksien tavoin monenlaisia tarpeita. Joku tavoittelee niiden avulla turvallisuutta, toinen seikkailua tai jännitystä, kolmas yhteyttä muihin ihmisiin jne. Toiminnallisten riippuvuuksien kasvualusta ja niistä irtautuminen voivat kuitenkin vaihdella riippuvuuden lajin mukaan. Esimerkiksi bulimia on huomattavasti tyypillisempää naisille kuin miehille. Useissa tutkimuksissa sukupuolten suhde on ollut noin 10:1 naisten hyväksi. Päihderiippuvuudet taas ovat yleisempiä miesten kuin naisten keskuudessa, samoin uhkapelaaminen. Toiminnalliset riippuvuudet eivät tavallisesti lyö kovin näkyvää leimaa ihmisen fyysiseen olemukseen. Niistä irtautumisen prosessissakin saattaa näin ollen ilmetä olennaisia eroja suhteessa esimerkiksi päihderiippuvuuksista irtautumiseen. Esimerkiksi seksiaddikteja löytyy yhteiskunnan kaikista kerrostumista, eikä tämä riippuvuus välttämättä suista ihmistä sosiaalisesti heikompaan asemaan tai johonkin omaan alakulttuuriinsa samalla tavalla kuin esimerkiksi huumeriippuvuus usein tekee. Bulimiakin jää usein yksilön salaisuudeksi. Useimmilla riippuvuuksilla on kuitenkin siinä mielessä samansuuntaisia seurauksia, että hävettävinä ja salattavina käyttäytymismalleina ne yleensä eristävät ihmistä - elleivät fyysisesti niin ainakin henkisesti - sellaisista kanssaihmisistä, joilla kyseistä ongelmaa ei ole.
Anja Koski-Jännes
sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toivottavasti nämä multipersoonarasistit ymmärtää tämän ja tekee siintä johtopäätökset.
Minä kyllä epäilen sitä.
Me muut olemme kyllä tehneet johtopäätökset, jonka edellä oleva kirjoitus vahvistaa.
Hän on Kervinen
-thought 7.2.2010 10:41
Hän on Kervinen ei enempää te häntä moittikaa, vaan ei käskyjään hän kaukaa enää saa, hän sa ne sinulta ja minulta oi veljet huomatkaa, näin ei saada sotaa koskaan loppumaan
Niin on ei ne tule ymmärtämään. Tuskin edes lukee sitä, kun sieltä puuttuu ne pari nimeä.
Mikäs sairaus se sitten on kun on pakko painaa hommia simonaan siis pakko jotta pystyy elämään.
pakko mennä tiettyinä kellon aikoina jopa yöksikin vaikkei haluttaisi pätkääkään. Pakonomainen
tarve siis minulla tehdä työtäni pakonomaisesta työajasta johtuen vaikka pidemmät lomatkin oisi kivoja mutta se ei ole ollut mahdollista. Pakonomaista sairauttahan sekin on kaikinpuolin?