Kemijoki on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Tornion rajalla. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
Pohjolan Voimalla on Kemijoessa kaksi voimalaitosta, yhtiön suurin sekä Kemijoen ensimmäinen voimalaitos Isohaara Kemissä sekä Jumiskon voimalaitos Kemijärvellä. Isohaaran teho on 106 megawattia ja putouskorkeus 12,2 metriä. Isohaaran voimalaitoksen 3. ja 4. koneiden rakentaminen vuonna 1993 nosti laitoksen tehoa 54 megawatilla. Investointi oli suuruudeltaan 42 miljoonaa euroa.
Jumiskon voimalaitoksen suunnitelma oli aikoinaan 1950-luvulla täysin uudenlainen. Voimalaitos suunniteltiin vesistön pohjoispäähän, jonne vesi louhittiin uutta reittiä 28 kilometrin matka, tunneleita yhteensä 7,5 kilometriä. Jumiskon vesivoimalaitoksen teho on 30 megawattia ja putouskorkeus huikeat 96,0 metriä. Vesivoiman putouskorkeus on saatu sijoittamalla voimalaitoksen koneisto kallion sisälle 100 metrin syvyyteen.
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 21 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
Pohjolan Voimalla on Kemijoessa kaksi voimalaitosta, yhtiön suurin sekä Kemijoen ensimmäinen voimalaitos Isohaara Kemissä sekä Jumiskon voimalaitos Kemijärvellä. Isohaaran teho on 106 megawattia ja putouskorkeus 12,2 metriä. Isohaaran voimalaitoksen 3. ja 4. koneiden rakentaminen vuonna 1993 nosti laitoksen tehoa 54 megawatilla. Investointi oli suuruudeltaan 42 miljoonaa euroa.
Jumiskon voimalaitoksen suunnitelma oli aikoinaan 1950-luvulla täysin uudenlainen. Voimalaitos suunniteltiin vesistön pohjoispäähän, jonne vesi louhittiin uutta reittiä 28 kilometrin matka, tunneleita yhteensä 7,5 kilometriä. Jumiskon vesivoimalaitoksen teho on 30 megawattia ja putouskorkeus huikeat 96,0 metriä. Vesivoiman putouskorkeus on saatu sijoittamalla voimalaitoksen koneisto kallion sisälle 100 metrin syvyyteen.
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 21 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi sitten vaadittu päästöllistä energiaa.
Kysymys lähinnä eliitti vihreille.
Miksei olemassa oleva vesivoima sovi ? parannettuna ?
Vähän hämmästyttää.
Jokin kokoomuslainen sanoo käyvänsä vuotoksella valokuvaamassa, hänelle ei siksi sovi ?