Venenäyttelyssä X42, tosin pappavene
Istumalaatikonpöytä tukki koko avotilan. Eikä mitään tukia merenkäynnissä, ilmeisesti vene on ajateltu pappaveneilijöille hollannin iselmeerillä, ei tarkoitustakaan purjehtia. X-Yachts alkaa pehmetä?
Istumalaatikonpöytä tukki koko avotilan. Eikä mitään tukia merenkäynnissä, ilmeisesti vene on ajateltu pappaveneilijöille hollannin iselmeerillä, ei tarkoitustakaan purjehtia. X-Yachts alkaa pehmetä?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Oli tosi hieno puinen kansanvene.
Eikö vain.
Jaaha, kutsuvierasjoukossakin on moisia puupäitä. Kenen luulet olevan kiinnostunut sinun mielipiteestäsi X:stä?
Olihan tuo mielenkiintoisempi mielipide kuin omasi.
on mielenkiintoista kuulla kriittisiä mielipiteitä, koska suomalainen venelehdistö ei niitä jakele. toisaalta tämä mielipide saattoi olla perujaan tälle palstalle avautuvalta Vene-lehden toimittajalta, olisko kenties Wilenin Kari tai peräti Inkinen?
mielipiteeni pohjautui naisystävääni, mainittu avotilanpöytä tosiaan tukkii koko avotilan
yvät bavaa. Vanhoissa vara parempi.
Siis joku muukin purjehtija käynyt messuilla. Puhuit täyttä asiaa. Kiinteä istumalaatikon pöytä on liki käsittämätön keksintö purjeveneessä. Siitä tuulilasista voisi keskustella, itse jättäisin sen lisävarusteeksi.
venelehti varmaan kehuu maasta taivaaseen
tai sitten rantalelujen kysyntä hiipuu ja pitää tehdä oikeita purjeveneitä.
Kaikenlaisille veneille on asiakaskuntansa ja X-Yachtsilla varmaankin on laajentumispyrkimyksiä. Yhdet kun tykkää tyttäristä, toiset isoäideistä ja äideillekin jää vielä fanittajansa siihen väliin. Melkoisen oikeita purjeveneitähän X-Yachts on enimmäkseen ikänsä tehnyt.
Venehän on Xc-42 eli cruiser. Maahantuojan sivuilla sanottua: "Matka-/kilpapursimalleista tuttu laatu ja suorituskyky näkyvät myös matkapursimallistossamme, mutta PÄÄPAINO on asetettu matkapurjehtijoiden vaatimuksille." Ottaa vaan sitä saatanan moottorisahaa handuun ja tempasee pois. Sitten vaan askartelee paskartelee jonkun kokoontaitettavan muovihärpäkkeen siihen. Luulempa, että sielä X-Yachtsin suunnittelupöydän takana on huomattu, mitä cruisereiden ostajat haluavat. Löytyyhän puulaakilta malleja ilman tätä suurta pöytääkin eli TOSI purjeveneitä.
Koetko, että MATKApurjehtijoita on taas loukattu, vieläpä tarkoituksella, kun kaikki eivät täysin pidä veneestä, jonka tuotemerkissä in ihan peräti c? Hanki elämä
purressa on näppärästi siirrettävissä puinen kajuutan pöytä alumiini jalkoineen avotilaan. Kajuutan ja avotilan lattiassa on samanlainen hela, johon pöydän jalka työnnetään.
Että on X-Yachtissa ideat ja kopintikyvyt heikkoja jos moista ei ole älytty. Alkaa Nielsin ikä näkyvä veneissäkin, harmi.
näyttää siltä, että KILPApurjehtijoita harmittaa, että X-Yachts pyrkii laajentamaan asiakaskuntaansa oikeiden veneilijöiden suuntaan.
En ymmärrä kommenttiasi. Venen istuma-aukossa on pöytä, joka ei kaikkia miellytä ja vedät tästä moisen johtopäätöksen? Eikä tämä vene nyt ole edes mitään uutta X:n valikoimissa, onhan heillä muitakin enemmän matkapurjehdukseen suunnattuja veneitä. Taidat olla vähän turhan herkkä, get a life
veneilijät ovat kesämökkeilijöitä, eivät aitoja purjehtijoita. Aito purjehtija on määritelty wikipediassa käsitteellä "purjehdus".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Purjehdus
"Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista veden pinnalla purjeveneellä tai purjelaivalla pääsääntöisesti tuulen voimalla
"
Tuo AC onkin näköjään ihan tynkäkisa. Korkeintaan kolme, todennäköisesti kaksi parin-kolmen tunnin lähtöä vaan, ja niitäkin on lykätty liian kovan tuulen vuoksi, ei saa olla aallokkoa yhtään ja silti pelätään että häkkyrä hajoaa. Tuleepa tähtitieteellisen kalliit käyttötunnit häkkyröille. Mitäköhän niillä tehdään kisan jälkeen?
opettele lukemaan!!!! CRUISER veneissä nämä kiinteät avotilan pöydät ovat tätä päivää - myös X:llä. Taitaa sun pääsi vaan olla niin vitun syvällä perseessäsi, että et tätä ole huomannut. Tästä faktasta sinun ei tarvitse pitää.
Samalla tavalla keskellä istumalaatikkoa oleva pöytä on täydellisen hyödytön ja ainoastaan tiellä merellä, oli vene sitten cruiseri tai raaseri. Se, että niitä nykyään tehdään, ei asiaa muuksi muuta. Satamassa kelluviin kesämökkeihin ne tietysti sopivat oivallisesti. Missä lie oma pääsi, kun et ole tätä huomannut. Ja toki saat pitää pääsi juuri siellä, missä itse tykkäät sitä pitää.
lukiko muotilehdessä niin? : D
väite kyllä kestä päivänvaloa. "Täydellisen hyödytön"? Monet mielellään syövät tai juovat matkan aikanakin ja mielellään avotilassa, kun sää on mukava. Jotkut jopa katselevat paperikarttaa, siinäkin pöydästä on hyötyä. Ja toisaalta irrotettavalle pöydälle pitää sitten olla jossain muualla säilytyspaikka.
"Ainoastaan tiellä"? Se "ainoastaan" tuli nollattua jo tuossa edellä, "tiellä" riippuu veneestä ja käytöstä. Sen verran reippaasti näyttäisi olevan tilaa tuossa XC42:ssa, että tuskin pöytä suuremmin haittaa. Eikä toisaalta normaalisti ole tekemisissä niin kiirekään.
Tuskin niitä tehtäisiin, elleivät käyttäjät niistä pitäisi.
Mikä ettei purjehtiessa voisi syödä avotilassa. Siihen tosin ei pöytää tarvita, eikä reunattomasta pöydästä ole iloa edes kymmenen asteen kallistuksella. Varsinaisesti tarvetta on paikoille, johon voi laskea kädestään lasin tai kaljatölkin. Sama kartan kanssa, pöytä on hyödytön, jos kartasta pitää pitää jatkuvasti kädellä kiinni. Sitäpaitsi käytössä on erittäin vaikea pitää enempää kuin pöydän kiinteä ja kapea keskiosa. Mitä siis jää jäljelle? Pari kevyttuulista kesäpäivää, jolloin mennään parin asteen kallistuksilla seudulla, jossa ei tule aallontekokoneita vastaan. Täällä taas on monella suulla todistettu, ettei tavallinen matkapurjehtija silloin purjehdi, vaan ajaa koneella. Se, onko pöytä istumalaatikossa purjehtiessa tiellä, ei riipu niinkään istumalaatikon koosta, se on aina kulkutiellä. Paljon vaikeampiakin teknisiä ongelmia on veneissä ratkaistu kuin säilytyspaikka pöydälle.
Mutta katsokaapa yleisempää kansaivälistä tapaa käyttää tuon tapaisia veneitä. Sehän tarkoittaa paljolti oleskelua satamassa ja venettä käytetään kesämökkinä ja edustustilana. Siinä kiinteä pöytä säästää vaivaa, muulta osin kyse on pikemminkin muotioikusta, joita tulee ja menee. Jonkun mielestä pöytä on varmaan näyttävän näköinenkin.
vedä sillä klassikollasi sitten jossa on merivesipumppu pentrissä (kyllä kahvet siitäki tulee), tarpeeksi tumma (puinen) sisustus (nostalgia), ei ikkunoita liikaa (olet erakko), umpiperä (turvallisuuden tunne), porta-potta (käyttövarma), ei plotteria (hasardi), iso naviska öljylampulla (ainut oikee), viisto keula (kuuluisat luonnonsatamat), kapea salonki (saa otteen kelissä), levanki ruorin edessä (ei ole kenenkään tiellä, koska olet yksin), 1 ""hupiakku" (liikaa sekin), trangia (paras), homeiset patjat (kotoinen tuoksu), syvä pilssi (jääkaappi), lämmityksenä Origo (makuupussikin menis), tuhdit turkkilevyt (vittu ku tietäis), ei säilytystiloja (turhia, olet edelleem yksin), pitkä köli (vaativa saaristomme), ei kiinteää avotilan pöytää, koska et ole trendipelle vaan tosipurjehtija!!!!
Tämä puusilmä on selvästi kotonaan...aivan metsässä.
lukiko pöydässä noin?
diggaat:
- pestä astiat ämpärissä merivedellä ja kaataa vedet rantapusikkoon toisin kuin moni luonnonsatamalahteen tiskialtaansa tyhjentävä
- valkoisesta helposti ylläpidettävästä gelcoatpinnasta
- helposta veneen ylläpidosta ilman turhia luukkuja
- avoperästä
- vene wc:stä jonka tyhjennyspaikkojen määrä on rajaton
- perinteisestä ja kaikkein turvallisemmasta paperikarttanavigoinnista
- veneistä ilman turhaa navigointipyötää, karttasarja on kätevintä pitää istumalaatikossa
- käydä samalla lailla luonnonsatamissa veneen keulasta rippumatta
- leveästä plaanavasta veneestä
- penkittömästä istumalaatikosta, jonka leveään pohjaan on suoraan ruuvattu levankikisko.
- purjehtia ilman sähköä
- origon/cookmaten huoletonta spriikeitintä
- säyilyttää patjat oikein
- plaanaavasta tasapohjasta ja sen kylmäsäilytysominaisuuksista
- kävellä turkkilevyillä pilssin sijaan
- purjehtia vor 70 tyyliin ilma turhaa sälää
- eväkölistä
- purjehtijoita eikä mökkeilijöitä
ovat mielestäni ok, saisivat vain olla vähän paremmin suojaavat. Noista ei ole mitään hyötyä. Monessa muussakin veneessä tuulilasit ovat liian kaukan edessä eikä niiden läpi voi katsoa, koska ei näe mitään.
Muuten ihmetyttää tuon kiinteän pöydän lisäksi nuo kaksi rattia. Eihän cruisereita ratista ohja kuin satamamanöövereissä. Täällä saaristossa ohjaamisen hoitaa autopilotti ja avomerellä tuuliperäsin. Että mitä hyötyä kahdesta ratista on? Tilaa vaan vievät. Tässä veneessä tosin avattava peräpeili estää tuuliperäsimen asentamisen ilmeisesti kokonaan? Taitaa olla se Ijsselmeer ihan sopiva käyttöalue tälle veneelle.
Kyllä cruisereita ajetaan paljon ihan manuaalisesti.
En kyllä itsekään pidä tuplaruoreista, mutta myönnän, että se perustuu lähinnä jonkinmoiseen tyylinäkemykseen: minusta purjevenettä ajetaan keskilinjalla olevan ruorin takaa.
Sama se, mikä on purjehduksen tarkoitus, ei se ruorimiehen sijaintiin vaikuta. Veneen keskilinjalla taas vain poikkeustapauksessa on ruorimiehen luontainen paikka. Tarvitaan siis yksi iso tai kaksi pienempää rattia, jotta voisi olla mukavasti oikeassa paikassa. Ja moderneilla perän leveyksillä siitä yhdestä ratista tulee aika hervottoman kokoinen, joten kahteen jakaantuu isommassa raaserissakin. Rattien väliin jää mukava kulkuaukko, mikä cruiserissa on merkittävä tekijä. En keksi oikein tyylikysymystä tässä, problematiikka on lähes kokonaan tekninen, eli monimutkaisemman välityksen kitkat.
messujen tyylikkäin vene. Tuonkokoisessa veneessä kaksi rattia alkaa olla jo ihan paikallaan. Mutta jossain Elan 350:ssä se ratkaisu vaikuttaa lähinnä muotitempulta. Isot kannen alle ulottuvat ratit kuuluvat sitten enemmän sporttisten raasereiden imagoon.
Kunnollisia meripunkkia ei X:stä löydy ja tuuliperäsimen asennus on ongelmallista juuri tuon uimatason takia, joten eihän tuo mikään ideaali valtamerivene ole. Satuin muuten kuulemaan, kun joku messuilla hiillosti esittelijää siitä, että uimatikkaita ei voi laskea vedestä käsin. Vastaus oli, että ei kannata pudota veteen! Yksinpurjehdusta oli muuten kyllä ajateltu mm. niin, että ison skuutit tuli kannen alla takavinsseille.
Yksinpurjehtiessa kannattaa pitää valjaat...ei puttoo vetteen asti!
jonniinverran eroa on matka- tai kilpa-asenteiden välillä. Matkaveneilijä todennäköisesti ajaa sen verran rennommin, ettei venettäkään kallisteta kovin paljoa eikä ole niin tarvetta etsiä itselleen luonnotonta roikkuma-asentoa vaan voi istua tai seistä rennosti ruorin takana.
Meikäläisen silmää ne tuplaruorit häiritsevät. Ovat vaan jotenkin asiaankuulumattoman näköiset. En minä mitään asiaperustetta väitäkään tälle antipatialle olevan.
Venenäyttellyssä oon jatellut käydä ensi viikon aikana, joten en oo XC42 vielä nähnyt. Sen verra tämä keskustelu on herättänyt kiinnostusta, ettää kattelin X-yacht sivuilta kuvia XC42. Ainakin kuvien perusteella tuplaruorit vaikuttavat hyvältä ratkasulta. Jos veneen keskellä olisi yksi ruori, sen takaa ei yksinkertaisesti näkisi eteenpäin muutoin kuin seisaaltaan kurotelemalla. Tuplaruori-ratkaisussa molempien ruorien takaa näkee myös "rennosti istuen tai seisten", kuten nim 8-kirjoitti. Toinen toimivavaihtoehto olisi iso, osin kannen alle menevä ruoriratas. Mutta se olisi kilpaveneen ratkaisu, materiaali hiilikuitua, kallis ja sulkisi pitkittäisen kulun istuma-aukossa
Asenteissa on eroa kuin yöllä ja päivällä tietenkin. Mutta miksi asennoissa olisi eroa, ei minulla ainakaan ole? Spinnuajossa ehkä ajelen suoraan ruorin takaa, mutta muulloin en. Keskellä on penkissä kyttyräkin, eikä sen päällä mikään erityisen mukava paikka ole, mutta se tekee tavallisesti käytetyt paikat mukavammiksi. Roikkumiset taas kuuluvat kevytvenepurjehdukseen, gastien laidalla istuskelu kilpailussa on aivan eri juttu. Kallistuksissakaan ei ole mitään eroa kisan ja matka-ajon välillä, miksi ihmeessä olisi.
Joihinkin kilpaveneisiin kaksoisruorit tulivat ensimmäisenä ja America's Cup-veneistä ne tulivat tutuiksi suuremmalle yleisölle. Nythän niitä on aivan yhtä hyvin Bavarian cruising-malleissa.
yksinpurjehtijoiden juttuja, varsinkin saaristossa tuulet siftaa eikä pilotti pysy sifteissä mukana niin hyvin kuin ihminen. Myöskin aallokossa tehokkaasti purjehtiminen vaatii ihmisälyä.
Jos on tunnokas ohjaus, pilotti voittaa a-pilotin
Autopilotti ei osaa kääntää siftiin, joten taitaapa jäädä pahasti jälkeen saaristossa taitavasta pinnamiehestä
Osaa kääntää, jos on siihen suunniteltu. Tästä lisää. Koodisana "windvane"
http://www.windpilot.de/Grafiken/pdf/bookeng.pdf
saariston keveissä keleissä, joopa joo...
Sää et taida mikä on sifti, miten se otetaan ja miten siftit oikein ottamalla pienempi ja hitaampi vene jättää helposti isomman ja nopeamman? Mieti sitä seuraavan kun seuravan kerran saaristossa kryssiessäsi huomaat jonkun jättäneen sinut. Ohittaneen veneen pinnamies ajaa rennosti lomafiiliksissä, tietää ainoastaan milloin kääntyä. Samalla tavalla jää vene, jota autopilotti ohjaa.
Autopilotti ottaa tuulimittarista apparentin tuulen suunnan ja muuttaa suuntaa sen mukaan. Jos niin halutaan. Ei sen ihmeellisempää. Eli osaa muuttaa veneen suuntaa tuulen suunnan muuttuessa ja myös tuulen noepuden (ja sen mukana veneeen nopeuden) muuttuessa.
Sifti on sitä, kun kippari siirtää rupisen perseensä veneen laidalta toiselle, taimitensenytolikaan...
Tässä oli nyt kyse siitä, osaako autopilotti muuttaa veneen suuntaa, jos tuulen suunta muuttuu. Vastaus on edelleen, että osaa, jos se on sellaiseksi suunniteltu ja tehty. Hyvä pinnamies on varmasti edelleenkin parempi kuin autopilotti, sillä muutenhan kisat mentäisiin automatiikalla. Autopilotti sopii erityisen hyvin homeiseen pitkäköliskandiin, sillä nehän ovat tunnetusti suuntavakaita, eikä ollenkaan niin herkkiä kuin nykykonstruktiot. Eikös vain?
Eihän se kovin laajaa instrumentointia vaadi, että tuulikulma pysyy automaattisesti vakiona. Sehän pysyy vakiona myös 180 asteen shiftin sattuessa. Ja sitä ei todellakaan tarkoiteta shiftien ottamisella, ilmeisesti käsite oli täysin vieras. Kuten oli ajatus autopilotista kilpaillessakin. Sen käyttö kun on kielletty, paitsi tietyissä vajaalla miehistöllä purjehdittavissa kilpailuissa, joissa purjehdusohjeissa erikseen muutetaan asiaa koskevaa sääntökirjan kohtaa. Koska tasainen, suunnaltaan vakaa tuuli on harvinainen poikkeus, on autopilottienkin toiminta vain poikkeustapauksissa virheetöntä. Siksi monet pilotit ajavatkin todellisuudessa edelleen kompassisuuntaa käyden vain määrävälein tarkistamassa tuulikulmat. Joissain oloissa taas väsymätön autopilotti on ihmiskättä parempi, osin siksi käyttö on säännöissä kielletty.
Eikö tässä keskusteltu siitä onko pinnaohjaus automaattisesti nopeampi kuin hyvä pinnamies? Vastaus on: on ja ei. Pitkillä legeillä avomerellä pinnaohjaus ihan varmasti hakkaa pinnamiehen. Saaristossa siftailevassa kelissä, tuulen voimakkuuden vaihdellessa pinnamies on nopeampi kahdesta syystä: pinnamies huomaa tuulen suunnan ja voimakkuuden vaihtelut, ja pystyy reagoimaan näihin muuttamalla suuntaa, tarvittaessa tekemällä vendan, säätämällä purjeita tuulen voimakkuuden muuttuessa sekä ajamalla joko alemmas tai ylemmäs - vastaavasti avotuulessa tarvittaessa jiipaamaan ja muuttamaan leikkauskulmaa tuulen voimakkuuden muuttuessa
” Autopilotti sopii erityisen hyvin homeiseen pitkäköliskandiin, sillä nehän ovat tunnetusti suuntavakaita, eikä ollenkaan niin herkkiä kuin nykykonstruktiot. Eikös vain?”
Voi olla toisinkin päin. Nykyveneiden tasapainotettua peräsintä on kevyempi käännellä ja veneet kääntyilevät myös nopeammin. Sähkön kulutukseen vaikuttaa lisäksi asetetun herkkyyden määrä. Selviääkö pitkäkölinen pienemmällä herkkyydellä? Ei sekään ole tutkimatta itsestään selvää.
on mekaaninen laite. En edes avannut tuota linkkiä. Eipä tuo elektorninen systeemi edelleenkään osaa:
- purjehtia
veneestä löytyy tuuliperäsin niin on siinä suurella todennäköisyydellä myös autopilotti koneajoa tai kevyitä tuulia varten. Näiden vahvuusalueet ovat erilaisia, joten ne täydentävät toisiaan. Tuskinpa saaristoväylillä kukaan rupeaa tuuliperäsimellä ajelemaan, silloin käytetään autopilottia tai mennään käsipelillä. Ja siitä autopilotin vaarallisuudesta sanoisin, että yksinpurjehduksessa autopilotti on oikein käytettynä turvallisuustekijä, koska se mahdollistaa suuremman huomion kiinnittämisen navigointiin ja muun liikenteen seuraamiseen.
varmastikin olet oikeassa siinä, että autopilotti mahdollistaa paremman keskittymisen noihin asioihin, niin en ole aivan varma siitä, toimiiko asia käytännössä noin. Se kun mahdollistaa myös sen kabiiniin päivätorkuille tai kahvitauolle painumisen (on kuultu elävässä elämässä, miten tähystyksen laiminlyönyt puolustelee hytissäoloaan kahvitauolla). Herää myös epäilys, että autopilotilla ajava saattaa yksinäänkin unohtaa olevansa myös ruorimies ja vastuussa veneen ajamisesta & tähystyksestä ja keskittyä vaikkapa vain säätelemään purjeita.
Itse käytän autopilottia vain koneajossa. Tosin siinä on uhkansa: kerran tajusin olevani nukahtamaisillani, kun aurinko paistoi mukavasti selkään ja gastitkin torkkuivat.
yksinpurjehtijakin voi turvallisesti pitää kahvitaukoja, lukea kirjaa tai laittaa ruokaa purjehduksen aikana. En koe sitä mitenkään erityisen turvallisuutta vaarantavana. Tietysti asia on tilannesidonnainen, mutta kyllä päivän saaristopurjehduksella on toistaiseksi aina löytynyt joku jakso, jolloin ehtii kahvipannun käydä laittamassa tulelle ja parit voileivät tekemään. Päivätorkut ja suuremmat kokkaamiset säästetään sitten avomerelle.
Ei yksinpurjehdus tarkoita sitä, että pitää pinna kädessä jäkittää 10h avotilassa. Oikeastaan luotettava autopilotti tuo aivan uuden ulottuvuuden pienellä miehistöllä purjehtimiseen, kun sitä jaksaa tehdä pidempiä legejä aivan eri tavalla. Sanoisin, että kokonaisuudessa tarkkavaisuus voi olla jopa parempi, koska purjehtiminen on vähemmän uuvuttavaa automaattiohjauksen kanssa.
sen ajan mitä tarvitaan voileivän tekoon tai keulapurjeen vaihtoon saaristossa purjehdittaessa. Esim. Sun Fast 3200:ssa on sen takia 2 peräsintä, jotta autopilotti ei veisi niin paljon virtaa. Ainiin, koneveneilijät eivät voi tätä ymmärtää...tätätekekokokesätättekekokokesä...
lukitseminen/sitominen on suurempi riski kuin autopilotilla purjehtiminen, koska pienen puuskan jälkeen keula saattaa osoittaa 90 astetta eri suuntaan kuin alunperin oli tarkoitus. Tästä on kokemusta kun pinnapilotti hajosi aikaisemmassa veneessä kesälomareissun ensimmäisenä päivänä ja piti alkaa tutkimaan, että miten vene pysyy suunnassa pinna sidottuna. Tasaiseen vastatuuleen paremmin, puuskittaiseen myötäiseen sitten aika paljon huonommin. Muistan useampia tilanteita, että piti kajuutasta rynnätä ohjaamaan (joskus kesken vessareissun housut kintuissa), kun suunta oli muuttunut sen verran. Totesin sitten, että veneen laittaminen piihin on järkevämpää, jos haluaa käydä vessassa tai keittää kahvit. Mutta kahta ei yksinpurjehtija vaihda: automaattiohjaus ja rullagenoa.
niin, että on aika lopettaa purjehdus, jos ei aivot ja kädet pelitä sen verran, että keulassa on sopivan kokoinen purje.
Monessa nykyveneessä ei muuta voikaan laittaa kuin fokan tai spinaakkerin, esim delhia 28:sta puuttuu genoakisko (ja levankikin).
Uuden veneen mukana tuli läjä laminaattikeulapurjeita, ois hauska jo päästä kokeilemaan kuinka ne foilissa luistavat.
rullagenoan rulla on kannen alla ja alaliikki kiinni kannessa. Purjelautailessa huomaa selvästi, mikä on tehon lisäys, jos alaliikki on kiinni kannessa, arvioin noin 30% -50% purjeen kokonaistehosta.
Oli huono. Parempi olisi ollut vaikkapa "autopilotti, jossa windvane-toiminne".
Kyllä saariston kevyissäkin tuulissa mun veneen tuulimittari osaa näyttää tuulen suunnan oikein jopa alle 1m/sek tuulessa. Ja silloin se autopilotti toimii myös ja osaa ajaa suhteessa tuuleen. Tosin useimmat ei enää tuollaisessa tuulessa purjehdi...
Siftejä se ei osaa ennakoida, mutta ottaa ne kuitenkin paremmin kuin kiinni sidottu peräsin. Aaltojakaan se ei osaa ottaa, mutta kyllä se aika hyvin ajaa virtauslankojen mukaan ...
Mulla on kyllä ahkerassa käytössä tuo pinnapilotti. Yksinpurjehduksissa se käsin ajaminen on harvinaisempaa. Saaristossa en tietenkään mene kannen alle pitkiksi ajoiksi. Yleensä vilkaisu ympärille kertoo sen, onko seuraavan puolen minuutin aikana edes mahdollista kenenkään olla törmäyskurssilla tai oman suunnan muuttua vaaralliseksi. Kannen alla en pidempiä aikoja ihan sisäsaaristossa juuri olekaan.
Mutta turvallisemmaksi minä sen koen, että pilotti ajaa ja voin vapaasti siirtyillä katsomaan myös sinne genoan taakse ja keskittyä kartanlukuun perusteellisemmin, kuin jos ajaisin samalla. Usein menen mastolle seisomaan joksikin aikaa aina välillä. Näkeekin maisemaa ja miten purjeet istuu sieltä paremmin.
joka on mennyt retkuun, valkoiset alcantarat huh huhpurjehtija
XC42 vaikutti hienolta peliltä, mutta yli 400k euron hinta tekee sen ominaisuuksista arvuuttelun turhaksi tällä palstalla.
Halvemmista tarkastin ensin First 31.7, jossa silmiin pisti ensin mainion kokoinen avotila. Siihen jäivätkin positiiviset puolet, koska sisälle laskeutuessani kuttaperkan vahva läsnäolo teki vointini heikoksi. Saattoi syynä olla vetinen messuolutkin, mutta ankea oli tämä paatti. Hintaa messuveneellä oli kuitenkin 100k euroa, joten luulisi saavan edes pienen palan aitoa puuta. Pimeäkin se oli.
Seuraavaksi siirryin uuteen saksalaiseen, eli Dehler 35:een. Vene yllätti todella positiivisesti. Avotila oli toimivan oloinen ja kokoakin oli mukavasti. Avoimen perän kautta oli mukava nousta veneeseen. Sisällä oli aistittavissa laadukas työnjälki ja vielä kun aidon tiikin haju leijaili ympäri paattia, oli oloni miellyttävä.
Messulipun hinnalle sai kivasti vastinetta uutuusveneiden pällistelystä.
X kyllä sävähdytti, siinä ei tarvinnut arvuutella kuten kovin monen muun tuotteen kohdalla, miksi tämä maksaa enemmän kuin tuo toinen. Ja näin siitä huolimatta, että konsepti ei aivan omalta tuntunutkaan. Hyvä niin, sillä onhan hintakin meikäläisen tavoittamattomissa. Dehler oli se vene, jota messuveneistä havittelisin, jos veneen vaihto olisi ajankohtainen. Siinä hintalappukin olisi mahdollisuuksien rajoissa.
Messulipun hinnan edestä sain minäkin haluamaani. Käynnin perusteella tuli hankintojakin tehtyä, vaikkei nyt messuilta kuitenkaan. Elektroniikan päivitysjärjestys lähivuosiksi näyttää ratkaistulta. Eikä niiden sosiaalisten kontaktienkaan vuotuinen päivitys pahitteeksi ollut.