Suojamaadoituskosketin

Suojamaadoituksen tarkoitus on vain ja ainoastaan polttaa sulake, jos sähkölaitteeseen tulee eristevika, ja kosketeltava osa tulee jännitteiseksi. Häiriösuojauksen kanssa ei suojamaadoituksella ole mitään tekemistä.

Jos suojakoskettimen ja vaihe- tai nollajohtimen välillä on kondensaattori, niin mitä sitten? Jos suojamaadoitusjohdin puuttuu, niin onpahan yksi johdin vähemmän häiriöitä säteilemässä.

gurggu kirjoitti:

Suojamaadoituksen tarkoitus on vain ja ainoastaan polttaa sulake, jos sähkölaitteeseen tulee eristevika, ja kosketeltava osa tulee jännitteiseksi. Häiriösuojauksen kanssa ei suojamaadoituksella ole mitään tekemistä.

Jos suojakoskettimen ja vaihe- tai nollajohtimen välillä on kondensaattori, niin mitä sitten? Jos suojamaadoitusjohdin puuttuu, niin onpahan yksi johdin vähemmän häiriöitä säteilemässä.

Lue lisää

Eihän niitä Y-kondensaattoreita laitettais verkon navoista kotelon metalliosiin ja sitä kautta suojamaajohtoon, jos sillä ei olisi mitään merkitystä. Kyllä se Y-kondensaattori vaimentaa myös häiriöitä.

Muuten, se Y-kondensaattori ei ole vaiheen ja nollan välissä, vaan molemmista verkon navoista (vaihe ja nolla) laitteen runkoon ja runkohan on taas kiinni suojamaajohdossa. Ja vaikka läppärin laturissa onkin muovikuori, niin sisäpuolella on jonkinlainen metallirunko, joka maadoitetaan häiriönpositomielessä. Eihän runkoa voi häiriönpoistomielessäkään kytkeä nollajohtoon, koska pistotulppa voi olla kumminpäin tahansa, vaan häiriönpoistossa pistotulpallisissa laitteissa on käytettävä apuna suojamaajohtoa.

Vaikka suojamaa-johto on tehty nimenomaisesti suojaamaan sähköiskuilta, sitä käytetään myös häirinpoistotarkoituksissa.

Eli jos et ole perillä asioista, niin älä tule tänne aukomaan päätäsi ja levittämään väärää tietoa.

OIkaisu.. kirjoitti:

Eihän niitä Y-kondensaattoreita laitettais verkon navoista kotelon metalliosiin ja sitä kautta suojamaajohtoon, jos sillä ei olisi mitään merkitystä. Kyllä se Y-kondensaattori vaimentaa myös häiriöitä.

Muuten, se Y-kondensaattori ei ole vaiheen ja nollan välissä, vaan molemmista verkon navoista (vaihe ja nolla) laitteen runkoon ja runkohan on taas kiinni suojamaajohdossa. Ja vaikka läppärin laturissa onkin muovikuori, niin sisäpuolella on jonkinlainen metallirunko, joka maadoitetaan häiriönpositomielessä. Eihän runkoa voi häiriönpoistomielessäkään kytkeä nollajohtoon, koska pistotulppa voi olla kumminpäin tahansa, vaan häiriönpoistossa pistotulpallisissa laitteissa on käytettävä apuna suojamaajohtoa.

Vaikka suojamaa-johto on tehty nimenomaisesti suojaamaan sähköiskuilta, sitä käytetään myös häirinpoistotarkoituksissa.

Eli jos et ole perillä asioista, niin älä tule tänne aukomaan päätäsi ja levittämään väärää tietoa.

Lue lisää

Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori. Samaan paikkaan ne päätyvät, niin nolla kuin suojajohdin. Eli päämaadoituskiskoon. Impedanssikin on aivan sama. Että se siitä häriönpoistosta.

Eri asia on, jos käytettävissä on paikallinen potentiaalintasaus (kuinkahan moni on kuullut tai nähnyt?).
SFS 6000:sta voi käydä vilkaisemassa ohjeita, jos ei asia ole oikein hanskassa.

gurggu kirjoitti:

Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori. Samaan paikkaan ne päätyvät, niin nolla kuin suojajohdin. Eli päämaadoituskiskoon. Impedanssikin on aivan sama. Että se siitä häriönpoistosta.

Eri asia on, jos käytettävissä on paikallinen potentiaalintasaus (kuinkahan moni on kuullut tai nähnyt?).
SFS 6000:sta voi käydä vilkaisemassa ohjeita, jos ei asia ole oikein hanskassa.

Lue lisää

Et vieläkään ymmärtänyt asian pointtia:
Kun meillä on liitosjohdolla kytketty laite, niin voimme maadoittaa laitteen rungon vain suojamaahan, ei nollajohtoon, koska nollajohdon paikka vaihtuu, kun pistoketta kääntää.

Paitsi suojauksen kannalta, myös häiriönpoiston kannalta on suotavaa, että metallirunko on maapotentiaalissa. Ja tämähän pistotulpallinen laite voidaan kytkeä maapotentiaaliin vain suojamaajohdon kautta.

Tässä ei ole kysymys siitä, mikä on nollajohdon pituus verrattuna suojamaajohtoon, vaan siitä, että myös häiriönpoistomielessä pitää metallikoteloinen laite ( tai laitteen metalliosat) kytkeä nollapotentiaaliin.

"Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori."

Et vaan ymmärrä. Tässä on kysymys metalliosien maadoittamisesta, joka palvelee myös häiriönpoistoa. Tämän takia käytetään X-kondensaattorien (nollan ja vaiheen välissä) lisäksi myös Y-kondensaattoreita (nollasta ja vaiheesta runkoon).

Ei tarvitsemme suojamaajohtoa myös häiriönpoistotarkoituksiin!!! Jos et tätä vielä ymmärrä, niin etsin vielä rautalankaa ja yritään vääntää siitä havainnollisen selvityksen.

Käy hyvä ihminen lukemassa artikkeleita verkkolaitteiden häiriönpoistosta.

lankaa..! kirjoitti:

Et vieläkään ymmärtänyt asian pointtia:
Kun meillä on liitosjohdolla kytketty laite, niin voimme maadoittaa laitteen rungon vain suojamaahan, ei nollajohtoon, koska nollajohdon paikka vaihtuu, kun pistoketta kääntää.

Paitsi suojauksen kannalta, myös häiriönpoiston kannalta on suotavaa, että metallirunko on maapotentiaalissa. Ja tämähän pistotulpallinen laite voidaan kytkeä maapotentiaaliin vain suojamaajohdon kautta.

Tässä ei ole kysymys siitä, mikä on nollajohdon pituus verrattuna suojamaajohtoon, vaan siitä, että myös häiriönpoistomielessä pitää metallikoteloinen laite ( tai laitteen metalliosat) kytkeä nollapotentiaaliin.

"Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori."

Et vaan ymmärrä. Tässä on kysymys metalliosien maadoittamisesta, joka palvelee myös häiriönpoistoa. Tämän takia käytetään X-kondensaattorien (nollan ja vaiheen välissä) lisäksi myös Y-kondensaattoreita (nollasta ja vaiheesta runkoon).

Ei tarvitsemme suojamaajohtoa myös häiriönpoistotarkoituksiin!!! Jos et tätä vielä ymmärrä, niin etsin vielä rautalankaa ja yritään vääntää siitä havainnollisen selvityksen.

Käy hyvä ihminen lukemassa artikkeleita verkkolaitteiden häiriönpoistosta.

Lue lisää

että pitää olla ihmisen lukutaidoton. Missä vitun läppärissä tai sen laturissa on metallikotelo, joka maadoitetaan?

gurggu kirjoitti:

Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori. Samaan paikkaan ne päätyvät, niin nolla kuin suojajohdin. Eli päämaadoituskiskoon. Impedanssikin on aivan sama. Että se siitä häriönpoistosta.

Eri asia on, jos käytettävissä on paikallinen potentiaalintasaus (kuinkahan moni on kuullut tai nähnyt?).
SFS 6000:sta voi käydä vilkaisemassa ohjeita, jos ei asia ole oikein hanskassa.

Lue lisää

"Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori. Samaan paikkaan ne päätyvät, niin nolla kuin suojajohdin. Eli päämaadoituskiskoon. Impedanssikin on aivan sama. Että se siitä häriönpoistosta."

Gurggu on todellakin sitä mieltä, että häiriönvaimennukseen riittää kun vaiheen ja nollan välissä on kondensaattori. Ja lukuisten verkkosuodatinvalmistajien insinöörit on hakoteillä, kun ne varustavat suodattimensa Y-kondensaattoreilla verkon navoista runkoon ja edelleen suojamaajohtoon.

Eli Gurggu tietää senkin, että suodattimien suunnitteluinsinöörit höpisevät omiaan, kun he puhuvat Common Mode-häiriöiden vaimentamiseen tarvittavan sekä yhteismuotoiselle virralle tehtyjä kuristimia että Y-kondensaattoreita verkon navoista runkoon!

Mistä tämä superviisas sähköinsinööri? gurggu on saanut oppinsa?

Tuossa vielä gurgun mielestä harhaoppisten suunnitteluinsinöörien metodeita häiriönpoistoon:

http://www.fairchildsemi.com/an/AN/AN-42007.pdf
http://download.21dianyuan.com/bbs/attachments/pdf/2008/07/15/1216136346487cc49a59826.pdf

gurggu kirjoitti:

että pitää olla ihmisen lukutaidoton. Missä vitun läppärissä tai sen laturissa on metallikotelo, joka maadoitetaan?

Kyllä jo selvitin, että joko metallikotelo tai muovikotelon sisällä oleva metallirunko tai maataso, johon Y-konkan yhteinen piste tuodaan ja johon myös se suojamaajohto yhdistetään.

Tukiopettaja.. kirjoitti:

Kyllä jo selvitin, että joko metallikotelo tai muovikotelon sisällä oleva metallirunko tai maataso, johon Y-konkan yhteinen piste tuodaan ja johon myös se suojamaajohto yhdistetään.

Lue lisää

Oletko ihan oikeasti avannut läppärin laturin? Löytyikö sieltä metallikotelo, löytyikö? Tai maataso?

gurggu kirjoitti:

Oletko ihan oikeasti avannut läppärin laturin? Löytyikö sieltä metallikotelo, löytyikö? Tai maataso?

Löytyy ainakin yhteinen piste, johon Y-kondensaattorin keskikohta ja suojamaajohdin liitetään. Siinä samassa pisteessä voi olla esim. staattinen suojakäämi hakkurimuuntajan ensiön ja toision välillä.

Miksi luulet läppärin laturissa olevan suojamaadoitettu liitosjohto, jos se ei ole kytketty mihinkään? Vähintäin siihen on kytketty tuo Y-konkan keskipiste.

Noissa läppärin latureissa on monenlaisia rakenteita, mutta suojamaaliitosjohto ei ole laturin päässä ilmassakaan, vaan se on kytketty mielekkääseen paikkaan sekä suojauksen että häiriönpoiston kannalta! Suojauksen takia muovikuoriseen laitteeseen ei asenneta shukoliitosjohtoa, vaan sen pääasiallinen tarkoitus on vaimentaa yhdessä verkkokuristimen kanssa yhteismuotoisia (Common Mode) häiriöitä.

Viäntäjä.. kirjoitti:

"Suojajohdin on käytännössä tasan yhtä pitkä kuin nollakin, joten suojajohtimella ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä, jos nollan ja vaiheen välissä on kondensaattori. Samaan paikkaan ne päätyvät, niin nolla kuin suojajohdin. Eli päämaadoituskiskoon. Impedanssikin on aivan sama. Että se siitä häriönpoistosta."

Gurggu on todellakin sitä mieltä, että häiriönvaimennukseen riittää kun vaiheen ja nollan välissä on kondensaattori. Ja lukuisten verkkosuodatinvalmistajien insinöörit on hakoteillä, kun ne varustavat suodattimensa Y-kondensaattoreilla verkon navoista runkoon ja edelleen suojamaajohtoon.

Eli Gurggu tietää senkin, että suodattimien suunnitteluinsinöörit höpisevät omiaan, kun he puhuvat Common Mode-häiriöiden vaimentamiseen tarvittavan sekä yhteismuotoiselle virralle tehtyjä kuristimia että Y-kondensaattoreita verkon navoista runkoon!

Mistä tämä superviisas sähköinsinööri? gurggu on saanut oppinsa?

Tuossa vielä gurgun mielestä harhaoppisten suunnitteluinsinöörien metodeita häiriönpoistoon:

http://www.fairchildsemi.com/an/AN/AN-42007.pdf
http://download.21dianyuan.com/bbs/attachments/pdf/2008/07/15/1216136346487cc49a59826.pdf

Lue lisää

nyt sitten kuparista:
Jos vaihejohdin ja nollajohdin on kytketty yhteen kondensaattorilla, niin ne ovat samassa potentiaalissa. Jos kondensaattorilla kytketään suojamaa yhteen näiden kanssa, niin sekin on samassa potentiaalissa (X- ja Y-kondensaattorit).
Nollajohdin ja suojajohdin on galvaanisesti yhdistetty potentiaalintasauskiskoon, joten ne ovat käytännössä rinnan, ja niiden impedanssi on likimain sama kuin yhden johtimen impedanssi. Jos häiriönpoisto käsittää vain X- tai/ja Y-kondensaattorit, niin suojajohdin on tarpeeton.

Jos laitteessa on X- ja Y-kondensaattorit, niin suojajohtimen potentiaali on sama kuin vaihe- ja nollajohtimissa ja laitteen rungossa. Jos vaihe- ja nollajohtimiin kytketään sarjakuristin, niin se rajoittaa yhteismuotoista virtaa näissä johtimissa, ja samalla häiriöitä. Suojajohtimessa ei kuitenkaan ole sarjakuristinta rajoittamassa virtaa, joten koko suodatinsysteemi ei ole sen kummempi kuin laite pelkillä X- ja Y-kondensaattoreilla varustettuna ilman sarjakuristimia. Jos ei yhteismuotoinen virta kulje vaihe- tai nollajohtimessa, niin se kulkee kuitenkin suojajohtimessa laitteen maakapasitanssin kautta.

Huomaa, että suojamaadoitus ei ole mikään maadoitus. Suojajohtimella saattaa olla pituutta kymmeniä metrejä, eli se on melkoinen radioantenni. Jos halutaan kunnollinen häiriösuojaus, niin sitten unohdetaan suojajohdin, käytetään kakkosluokan rakennetta, ja kytketään laitteen runko paikalliseen häiriöttömään maahan (TE). Suojajohdin on häiriösuojauksen kannalta kaikkein idioottimaisin ratkaisu.

Tukiopettaja kirjoitti:

Löytyy ainakin yhteinen piste, johon Y-kondensaattorin keskikohta ja suojamaajohdin liitetään. Siinä samassa pisteessä voi olla esim. staattinen suojakäämi hakkurimuuntajan ensiön ja toision välillä.

Miksi luulet läppärin laturissa olevan suojamaadoitettu liitosjohto, jos se ei ole kytketty mihinkään? Vähintäin siihen on kytketty tuo Y-konkan keskipiste.

Noissa läppärin latureissa on monenlaisia rakenteita, mutta suojamaaliitosjohto ei ole laturin päässä ilmassakaan, vaan se on kytketty mielekkääseen paikkaan sekä suojauksen että häiriönpoiston kannalta! Suojauksen takia muovikuoriseen laitteeseen ei asenneta shukoliitosjohtoa, vaan sen pääasiallinen tarkoitus on vaimentaa yhdessä verkkokuristimen kanssa yhteismuotoisia (Common Mode) häiriöitä.

Lue lisää

se suojajohdin on jonnekin kytketty, tai sitten ei. Jos se on kondensaattoreilla kytketty samaan potentiaaliin kuin nolla ja vaihe, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Nolla ajaa kumminkin saman asian. Jos on joku keksinyt sen kytkeä jonnekin suojapeltiin, niin mitä sitten? Samassa potentiaalissa se on edelleen nollan kanssa ja edelleen aivan tarpeeton.

gurggu kirjoitti:

nyt sitten kuparista:
Jos vaihejohdin ja nollajohdin on kytketty yhteen kondensaattorilla, niin ne ovat samassa potentiaalissa. Jos kondensaattorilla kytketään suojamaa yhteen näiden kanssa, niin sekin on samassa potentiaalissa (X- ja Y-kondensaattorit).
Nollajohdin ja suojajohdin on galvaanisesti yhdistetty potentiaalintasauskiskoon, joten ne ovat käytännössä rinnan, ja niiden impedanssi on likimain sama kuin yhden johtimen impedanssi. Jos häiriönpoisto käsittää vain X- tai/ja Y-kondensaattorit, niin suojajohdin on tarpeeton.

Jos laitteessa on X- ja Y-kondensaattorit, niin suojajohtimen potentiaali on sama kuin vaihe- ja nollajohtimissa ja laitteen rungossa. Jos vaihe- ja nollajohtimiin kytketään sarjakuristin, niin se rajoittaa yhteismuotoista virtaa näissä johtimissa, ja samalla häiriöitä. Suojajohtimessa ei kuitenkaan ole sarjakuristinta rajoittamassa virtaa, joten koko suodatinsysteemi ei ole sen kummempi kuin laite pelkillä X- ja Y-kondensaattoreilla varustettuna ilman sarjakuristimia. Jos ei yhteismuotoinen virta kulje vaihe- tai nollajohtimessa, niin se kulkee kuitenkin suojajohtimessa laitteen maakapasitanssin kautta.

Huomaa, että suojamaadoitus ei ole mikään maadoitus. Suojajohtimella saattaa olla pituutta kymmeniä metrejä, eli se on melkoinen radioantenni. Jos halutaan kunnollinen häiriösuojaus, niin sitten unohdetaan suojajohdin, käytetään kakkosluokan rakennetta, ja kytketään laitteen runko paikalliseen häiriöttömään maahan (TE). Suojajohdin on häiriösuojauksen kannalta kaikkein idioottimaisin ratkaisu.

Lue lisää

Häiriönpoistomielessä Y-kondensaattori yhdistää tavallaan (oikosulkee) häiriötaajuuksilla verkon navat kojeen runkoon, eli häiriöjännitteet ajetaan yhteismuotoisten sarjassa olevien kuristimien kautta runkopotentiaaliin, jolloin niistä on vähiten haittaa. Suojamaajohtoa tarvitaan myös siksi, että ilman sitä Y-kondensaattorien takia kojeen rungossa on puolet verkkojännitteestä ja se tuntuu käyttäjistä epämiellyttävältä, vaikka se muuten olisi turvallista.

Toki suojamaajohto osallistuu myös suodatukseen matalammilla häiriötaajuuksilla. Esim 1MHz taajuus vastaa 300 metrin aallonpituutta, jolloin esim. 20 - 30m pituinen suojamaajohto on murto-osa aallonpituudesta ja pystyy vetämään häiriöjännitteen maapotentiaaliin. Ja jos hakkuritaajuus on jotain sadoissa kilohertseissä, suojamaajohto osallistuu häiriönpoistoon melko tehokkaasti.

Eli häiriönpoisto ei ole ihan yksioikoista hommaa. Ja läppärin laturi ei tarvitse suojamaajohtoa sen varsinaiseen käyttötarkoitukseen, vaan siksi että se läpäisisi hyväksyttävästi vaatimukset verkkoon menevien häiriöjänniteiden suhteen.

gurggu kirjoitti:

se suojajohdin on jonnekin kytketty, tai sitten ei. Jos se on kondensaattoreilla kytketty samaan potentiaaliin kuin nolla ja vaihe, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Nolla ajaa kumminkin saman asian. Jos on joku keksinyt sen kytkeä jonnekin suojapeltiin, niin mitä sitten? Samassa potentiaalissa se on edelleen nollan kanssa ja edelleen aivan tarpeeton.

Lue lisää

Ei se ole ihan sama, onko Y-kondensaattorit kytketty nollaan tai suojamaahan. Unohdat se, että Y-kondensaattorien molemmin puolin ( tai ainakin verkon puolella) yleensä on kuristimet. Eli sekä 0- että vaihejohdossa on kuristin. Tämä tekee sen, ettei se ole ollenkaan sama asia, minne niitä Y-kondensaattorin keskipisteitä yhdistetään!

Toinen asia tietenkin on, että metallikoteloisen, pistotulpalla varustetun laitteen 0-johtoa et voi kytkeä laitteen runkoon.

poisto.. kirjoitti:

Häiriönpoistomielessä Y-kondensaattori yhdistää tavallaan (oikosulkee) häiriötaajuuksilla verkon navat kojeen runkoon, eli häiriöjännitteet ajetaan yhteismuotoisten sarjassa olevien kuristimien kautta runkopotentiaaliin, jolloin niistä on vähiten haittaa. Suojamaajohtoa tarvitaan myös siksi, että ilman sitä Y-kondensaattorien takia kojeen rungossa on puolet verkkojännitteestä ja se tuntuu käyttäjistä epämiellyttävältä, vaikka se muuten olisi turvallista.

Toki suojamaajohto osallistuu myös suodatukseen matalammilla häiriötaajuuksilla. Esim 1MHz taajuus vastaa 300 metrin aallonpituutta, jolloin esim. 20 - 30m pituinen suojamaajohto on murto-osa aallonpituudesta ja pystyy vetämään häiriöjännitteen maapotentiaaliin. Ja jos hakkuritaajuus on jotain sadoissa kilohertseissä, suojamaajohto osallistuu häiriönpoistoon melko tehokkaasti.

Eli häiriönpoisto ei ole ihan yksioikoista hommaa. Ja läppärin laturi ei tarvitse suojamaajohtoa sen varsinaiseen käyttötarkoitukseen, vaan siksi että se läpäisisi hyväksyttävästi vaatimukset verkkoon menevien häiriöjänniteiden suhteen.

Lue lisää

Lainaus:
"Toki suojamaajohto osallistuu myös suodatukseen matalammilla häiriötaajuuksilla. Esim 1MHz taajuus vastaa 300 metrin aallonpituutta, jolloin esim. 20 - 30m pituinen suojamaajohto on murto-osa aallonpituudesta ja pystyy vetämään häiriöjännitteen maapotentiaaliin."

Todellakin suora johdin pystyy vetämään laitteen rungon johonkin potentiaaliin. Jos johtimessa ei ole mitään kuristinta, niin sitten sen rinnakkaisiin johtimiin asennetut kuristimet ovat täysin hyödyttömiä.

Kuristin-kondensaattori-yhdistelmistä ei ole suurtakaan hyötyä, jos kuristimet ohitetaan esimerkiksi suojajohtimella.

Jos laite on kakkosluokkaa, niin sen rungossa ei ole epämiellyttäviä jännitteitä. Korkeintaan suuri-impedanssisella mittarilla jotain saattaa löytyä.

asia.. kirjoitti:

Ei se ole ihan sama, onko Y-kondensaattorit kytketty nollaan tai suojamaahan. Unohdat se, että Y-kondensaattorien molemmin puolin ( tai ainakin verkon puolella) yleensä on kuristimet. Eli sekä 0- että vaihejohdossa on kuristin. Tämä tekee sen, ettei se ole ollenkaan sama asia, minne niitä Y-kondensaattorin keskipisteitä yhdistetään!

Toinen asia tietenkin on, että metallikoteloisen, pistotulpalla varustetun laitteen 0-johtoa et voi kytkeä laitteen runkoon.

Lue lisää

hiukan eri haarasta tästä samasta ketjusta. En viitsi kirjoittaa moneen kertaan.

gurggu kirjoitti:

Lainaus:
"Toki suojamaajohto osallistuu myös suodatukseen matalammilla häiriötaajuuksilla. Esim 1MHz taajuus vastaa 300 metrin aallonpituutta, jolloin esim. 20 - 30m pituinen suojamaajohto on murto-osa aallonpituudesta ja pystyy vetämään häiriöjännitteen maapotentiaaliin."

Todellakin suora johdin pystyy vetämään laitteen rungon johonkin potentiaaliin. Jos johtimessa ei ole mitään kuristinta, niin sitten sen rinnakkaisiin johtimiin asennetut kuristimet ovat täysin hyödyttömiä.

Kuristin-kondensaattori-yhdistelmistä ei ole suurtakaan hyötyä, jos kuristimet ohitetaan esimerkiksi suojajohtimella.

Jos laite on kakkosluokkaa, niin sen rungossa ei ole epämiellyttäviä jännitteitä. Korkeintaan suuri-impedanssisella mittarilla jotain saattaa löytyä.

Lue lisää

En jaksa jauhaa tämän asian takia, koska se näyttää olevan aivan tuloksetonta.
Kuitenkin alkuasetelmassa sanoit, että läppärin laturin suojamaajohto on suojaustarkoituksessa. Siinä asiassa olit totaalisen väärässä!

Tosiasia kuitenkin on, että muovikuorella varustettu ja pienjännitepuolen verkosta eristetty laite ei tarvitse suojamaajohtoa muuhun, kuin häiriönvaimennukseen, jotta se läpäisisi tarvittavat häiriönvaimennusspeksit. Tämän voit varmistaa noita läppärilatureita valmistavalta tehtaalta.

Yrität olla lukuisia suunnitteluinsinöörejä viisampi, jotka käyttävät häiriönvaimennuksessa Y-kondensaattoreita yhdessä kuristimien kanssa.

Katsopa mitä tahansa verkkohäiriösuodinta. Kaikissa niissä on kuristimien ja X-kondesaattorien lisäksi Y-kondensaattorit verkon (= kuristimien päistä tai väliulosotoista) navoista laitteen runkoon. Sinun kannattaa hakea häiriönvaimennuspatentti, jossa ei Y-kondensaattoreita tarvita. Sinusta tulee "keksintösi" myötä miljardööri kerralla ja Y-kondensaattorien valmistus maailmassa loppuu kertaheitolla!

ei kannata kinata.. kirjoitti:

En jaksa jauhaa tämän asian takia, koska se näyttää olevan aivan tuloksetonta.
Kuitenkin alkuasetelmassa sanoit, että läppärin laturin suojamaajohto on suojaustarkoituksessa. Siinä asiassa olit totaalisen väärässä!

Tosiasia kuitenkin on, että muovikuorella varustettu ja pienjännitepuolen verkosta eristetty laite ei tarvitse suojamaajohtoa muuhun, kuin häiriönvaimennukseen, jotta se läpäisisi tarvittavat häiriönvaimennusspeksit. Tämän voit varmistaa noita läppärilatureita valmistavalta tehtaalta.

Yrität olla lukuisia suunnitteluinsinöörejä viisampi, jotka käyttävät häiriönvaimennuksessa Y-kondensaattoreita yhdessä kuristimien kanssa.

Katsopa mitä tahansa verkkohäiriösuodinta. Kaikissa niissä on kuristimien ja X-kondesaattorien lisäksi Y-kondensaattorit verkon (= kuristimien päistä tai väliulosotoista) navoista laitteen runkoon. Sinun kannattaa hakea häiriönvaimennuspatentti, jossa ei Y-kondensaattoreita tarvita. Sinusta tulee "keksintösi" myötä miljardööri kerralla ja Y-kondensaattorien valmistus maailmassa loppuu kertaheitolla!

Lue lisää

Lainaus:
"Kuitenkin alkuasetelmassa sanoit, että läppärin laturin suojamaajohto on suojaustarkoituksessa. Siinä asiassa olit totaalisen väärässä!"

Hehheh. Minä en väittänyt yhtään mitään läppärin laturin suojajohtimesta. Minä väitin, että suojajohdin on sulakkeen polttamista varten. Minun laturissani muuten on europistoke. Suojajohdin ja -kosketin loistavat poissaolollaan. Laturi on siis kakkosluokan laite eli suojaeristettyä rakennetta.

Minun ei kannata hakea patenttia, sillä asia on jo laajasti tunnettu, eikä patenttia myönnettäisi.

Olen katsonut ja purkanut montakin verkkohäiriösuodatinta. Ehjää ja rikkinäistä Useimmissa on sisällä sitä, mitä päällä luvataan. Olen noita rassannut jo 40 vuotta, ja ihmettelen edelleen sitä, että ihmisille häiriösuojaus on aivan taikauskon tasolla. Kyllä jännitteet ja virrat noudattavat edelleenkin ohmin lakia.

Saattaisit muuten päästä noilla tiedoilla TKK:n Teoreettisen sähkötekniikan ensimmäisestä välikokeesta läpi. Peruste: ko. kokeessa ei tarvitse tietää mitään häiriösuojauksesta.