..nyt olen saanut jo vanhat keittiön kaapit purettua ja laastilla paikkailtua seinäpintoja niiden alta. Kylläpä osasivat ollakin tukevasti asennettu! 60-luvulla kaikki tehtiin kestämään, kaapeissa oli rungot ja ovet aitoa kokopuuta ja oikein järeillä rautapropuilla kiinni seinässä, ja syvällä.. Vein alakerran ilmoitustaululle lapunkin, jossa pyytelen etukäteen anteeksi aiheuttamaani meteliä. Lekaa tässä on heiluteltu koko päivä ja nyt suihkuun (täällä vielä oikein kunnon rauta-amme) ja sitten jotain einestä sekä muutama kylmä KOFF-tölkillinen. Sitten näkee jaksaako sitä lähteä Turun yöelämää seurailemaan vai alkaako työpäivä painaa silmäluomia. Mutta kiva oli parvekkeella juoda Muumi-mukista kahvit ja katsella alhaalla jalkakäytävällä toiveikkaina kohti Turun iloja suunnistavia ihmisiä.
Tämä tuntuu ylen rauhalliselta talolta, pää-asiassa vanhuksia asukkaina. Muutaman papparaisen kanssa tuossa pihalla jutustelinkin jo kun vein kaapin jämiä roskikseen.
Että semmoista tältä erää...
Tämä tuntuu ylen rauhalliselta talolta, pää-asiassa vanhuksia asukkaina. Muutaman papparaisen kanssa tuossa pihalla jutustelinkin jo kun vein kaapin jämiä roskikseen.
Että semmoista tältä erää...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lounlia olen aina kompannut, mutta kyllä nyt tekee pahaa.
Kokopuisten keittiökaapistojen roskikseen vienti on kyllä virhe. Meillä 60-luvun alun jämäkät kaapit kunnostettiin, toki ammattilaisten toimin, ja hyvin palvelevat. Varmaan vielä seuraavaa sukupolveakin.
Ei moisia enää kaupoista saa.
..mutta kaappien alatasot olivat niin huonossa kunnossa ja lahot, että ne olisi pitänyt rakentaa uudelleen.
Ehkä omaan käyttööni tehdessäni olisin ne rungot säästänytkin ja kunnostanut, mutta kun nyt teen myyntiä silmälläpitäen tätä remonttia, niin taatakseni "uuden uutukaisen tuoksun" keittiöön, laitoin kaikki ihan uutta kaapistoa, IKEAN kiiltävän valkoista. Täällä ei ollut tehty mitään remonttia varmaankaan valmistumisvuoden (1963) jälkeen. Tässä asusti eläkkeellä oleva pankin kamreeri, nuuka vanha poika.
Tämä jos joku on "alkuperäkuntoinen" asunto. latiatkin ovat linoleumia, joka pahoin murtunutta kynnysten edestä. Uutta laminaattia laitan tilalle. Tummaa tammea.
Eräs naapuri intoutui Mersustani niin, että lahjoitti minulle taksikyltin. Hänen veljensä oli ollut Turun piirin pitkäaikaisimpia taksi-isäntiä. Sanoi, että tuolla (W124) mallilla se on Mersun maine kestävänä autona luotu. Kuskin penkkiä moitti painuneeksi, mutta muutoin kehui vielä hyväksi peliksi.