Onko kellään kokemuksia Laka-kattilasta.
Esitteen mukaan ei tarvitse varaajaa.
Olisiko hyvä vaihtoehto saneeraajalle, kun ei
ole paljon tilaa.
Esitteen mukaan ei tarvitse varaajaa.
Olisiko hyvä vaihtoehto saneeraajalle, kun ei
ole paljon tilaa.
LAKA-alapalokattila
Jarmo
104036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
välttämätön klapien poltossa , pienempikin .
...vaatii AINA varaajan! Vaikkakin ilmaa säätämällä voidaan hidastaa palamista johtaa se samalla hyötysuhteen heikkenemiseen, haitallisten päästöjen lisääntymiseen ja kattilan nokeentumiseen.
toimii varmasti ilman varaajaa, ainoastaan kesäkäytöllä hyötysuhde huonoin kun lämmönkulutus pienimmillään.
vtt:n ilmoittamat hyötysyhteet laka yht 22 als:
"koivuhalko"= 2 kw/46 % , 6 kw/61% ,10 kw/67% ,20kw/72%
googlen keskusteluryhmissä on hiukka enemmän juttua lakan kattilasta... joten kannattaa piipahtaa sielläkin.
haastattelin tässä pari päivää sitten sorarunnaria joka lämmittää talliansa kespes alapalokattilalla.
hän oli erittäin tyytyväinen kattilaansa. lämmityskin on helppoa kun ei puitakaan tarvitse lisätä kattilaan kuin pari kertaa päivässä leudoimmilla keleillä sitten vielä harvemmin.
kattila termostaatti ohjaa palamisilma puhallinta jolloin lämpötilakin pysyy määrätyssä haarukassa (70-90c).
paloilma ei mene tulipesän läpi vaan se puhalletaan reiitetystä putkesta vastavirtauksena tulipesän jälkeen. jne
meillä on taas lämmitetään 250 m2 taloa jämä 141 kattilalla ja varaajana 1800 litran jäspi ovali. ja jos nyt pitäisi laitaa puulämmitys uudestaan niin olisi tuo varaajaton vaihtoehto varmasti etusialla. eihän tässä varaajahommassakaan muuta vikaa ole kun että tahtoo se aika vaan kummasti huveta siihen lämmitystyöhön, eikä kovin kauaksi voi pihamaaltakaan lähteä muuten joutuu taas sytyttelyhommiin..
...puunpoltto ei ole järkevää!
Puhdas ja tehokas puunpolto vaatii noin 900 asteen palamislämpötilan. Jos puun palamista jarrutetaan laskee samalla lämpötila. Hyötysuhde huononee ja päästöt ovat pahimmat mahdolliset.
Kun taas tuli palaa vapaasti irtoaa siitä lämpöä sen verran mitä pesällisessä on ja jollei sitä saada varastoitua varaajaan niin kattila kiehuu koska siinä oleva vesiila ei riitä. Jos laittaa pieniä pesällisiä niin kiehumisen voi välttää mutta silloin saa juosta pannuhuoneessa alvariinsa. Tämä on sitten puupolton faktaa eikä varaajavalmistajan myyntipuhe ;-)
että varaajaton kattila olisi se vähäpäästöisin/parhain vaihtoehto. kaikista parhain olisi varmaan hyvä alapalo tai käänteispalokattila sopivan kokoinen varaaja.
ainakin tuo meidän jämä yp 141 kattila on melkoinen savustuslaitos ja puita menee reippaasti, mutta onhan sillä mökki lämmennyt ainakin tähän asti. lisäksi varaaja on alimitoitettu koska suurempaa ei sisälle mahtunut.
sitten, varaajattoman ja varaajallisen puulämmityksen perustamis kustannuksissa on aika suuri ero esim. 15-20 kw kespes kattila maksaa n:3000 € ja esim meillä käytetty jämä 141 jäspi 1800l asennuksineen noin -9000 €.
ja siihen kitupolttoon. sehän noissa kattiloissa on minimoitu siten että kattilatermari ohjaa puhallinta, eli päälle/pois päältä. palaminen ei saa yhtään ilmaa kun puhallin lakkaa pyörimästä. mekaanisella vedonsäätimellä saadaan kyllä helposti kitupoltto aikaiseksi kun palamisilma luukkku seilaa kattilan lämpötilojen mukaan..
...palo sammutetaan tukahduttamalla kun lämpöä ei tarvita? Jollei se sammu niin silloin se on kitupolttoa. Jos taas sammuu niin sitten se on käytävä sytyttämässä uudelleen.
Yläpaloiset kattilat ovat öljykattiloitakin pahempia saastuttajia enkä ihmettelisi jos ne jollain tapaa kiellettäisiin liian saastuttavina. Autoillekkin on määrätty katalysaattorti, miksei kattiloille?
En.
Mulla on yäpalo ja 2mottinen tiinu ´joilla lämpiää n.650m3 tilavuuksinen tönö,eikä
ole isoja tuskia ollut.
Uuniin mahtuu kunon halot ja puhdistus on suht,
helppoa kun on kehitellyt vermeet.
Kunnon pakkasilla aamuin illoin pesä ja
leudommilla pesä tai kesällä joka toinen päivä
pessällinen,mukana tulee käytövesi.
Ainut moka oli teräspiippu,joka venyy ja paukkuu
eli ei voi pitää kunnon roihua,nyt tekisin kyllä
toisella piipulla.
Vai minä? :D
Anyway, alapaloisella pääsisit todenäkäisesti yhdellä pesällisellä talvella ja kesällä riittä pesällinen joka kolmas päivä.
Isoja tuskia ei varmaankaan ole, mitä nyt enemmän työtä ja suuremmat saasteet.
(...palo sammutetaan tukahduttamalla kun lämpöä ei tarvita? Jollei se sammu niin silloin se on kitupolttoa. Jos taas sammuu niin sitten se on käytävä sytyttämässä uudelleen)
** joo. näin se tapahtuu. eli kun puhallin pysähtyy niin myös palo ja lämmöntuotanto loppuu.. mutta jonkin asteinen hilloshan sielä säilyy vielä pitkän tovin koska puussahan on itsestään hiukan happea jonka turvin sitten jatkaa omaa palamistapahtumaansa ja tästähän ne isommat päästötkin sitten syntyy, kuten oli ihan oletettua.
palamisen hallinta tuntuu olevan muuten ihan kohdallaan näissä kattiloissa, vaikka niissä on pienet vesitilat niin siitä huolimatta niillä pystyy lämmittämään vesiä kesät/talvet ilman kiehumisongelmia.esim. vesitila 15-20 kw mallissa: 200 l.